3.3 Laatujärjestelmän toimivuus ja kehittäminen

Perustehtävien laadunhallinta

Laatujärjestelmän kokonaisuus on kuvattu sähköisessä laatukäsikirjassa, joka löytyy yliopiston intrasta.  Taideyliopiston laatukäsikirjassa kuvataan perustehtävien laadunhallinnan kokonaisuuden (suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen) menettelyt ja vastuut kullakin toiminnan osa-alueella. Laadunhallintaan kuuluu toiminnan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus, suunnitelmien toteuttaminen, toiminnan seuranta ja arviointi sekä päätöksenteko tarvittavista toimista. Näin laatujärjestelmä tukee suunnitelmallista ja järjestelmällistä ydintehtävien laadunhallintaa.

Laatujärjestelmän avulla varmistetaan, että tavoitteet asetetaan ja toiminnan suunnittelu perustuu asetetuille tavoitteille. Perustehtävien laadunhallintaa tukevat yhteisesti tunnistetut laatutyökalut. Laadukasta toimintaa tuetaan toimintaohjeilla, prosessityöllä, projektimallilla, sekä toimintaan suunnatuilla resursseilla. Systemaattisen arviointi- ja palautejärjestelmän avulla tuotetaan toimintaan liittyvää arviointietoa. Tiedolla johtaminen tukee arviointitiedon analyysiä ja siihen pohjautuvaa ennakointia, kehittämistä ja päätöksentekoa. Lisätietoa laatutyökaluista löytyy laatukäsikirjasta.

Osallistava laatukulttuuri

Taideyliopistossa koko yhteisö osallistuu laadunhallintaan. Laatukulttuuri perustuu osallistumiselle ja rohkealle asenteelle kehittää toimintaa.

Toiminnan laatutyöstä vastaavat kaikki johtajat, päälliköt ja esihenkilöt sekä työntekijät johtamisjärjestelmän ja vastuunjaon mukaisesti:

  • ydintoiminnan laadunvarmistus (vararehtorit, dekaanit sekä koulutusohjelma-/opetusalue-/ainejohtajat)
  • palveluiden laadunvarmistus (HR- ja palvelujohtaja)
  • oman yksikön prosessien ja toiminnan kehittäminen yhteisten periaatteiden mukaisesti (johtajat, palvelualueiden päälliköt ja esihenkilöt)
  • useat laadunvarmistukseen liittyvät tehtävät (toimielimet)
  • projektien sujuva edistäminen (projektipäälliköt)

Viime kädessä koko yliopiston henkilöstö on vastuussa oman työnsä kehittämisestä ja laatutyöstä. Opiskelijat osallistuvat luontevasti laatutyöhön yhteisön jäseninä ja ottamalla osaa toimielinten ja työryhmien työhön sekä antamalla palautetta opiskelusta ja palveluista. Ulkoiset sidosryhmät osallistetaan keskeisiin prosesseihin (esim. strategia, koulutuksen kehittäminen, rekrytoinnit) esim. keskustelutilaisuuksien, kyselyiden avulla ja kutsumalla sidosryhmiä prosesseihin ulkopuolisiksi asiantuntijajäseniksi.

Kehittämiskohteeksi on tunnistettu laatujärjestelmän tunnettuuden kehittäminen. Olemassa olevat laadunhallinnan konkreettiset ja tutut menettelyt eivät välttämättä aina hahmotu osana laatujärjestelmän kokonaisuutta.

Laatujärjestelmän kehittäminen

Laatujärjestelmä kytkeytyy osaksi Taideyliopiston johtamista ja organisaatiota. Taideyliopiston johtoryhmä toimii laatutyön ohjausryhmänä ja linjaa rehtorin johdolla siitä, miten laatujärjestelmää kehitetään. Laatujärjestelmän operatiivisesta kehittämisestä vastaa HR- ja palvelujohtaja.

HR- ja palvelujohtaja, kehittämispalveluiden päällikkö sekä suunnittelupäälliköt muodostavat yliopiston operatiivisen laaturyhmän. Laaturyhmä valmistelee, koordinoi ja kehittää yliopiston laatutyötä. Laaturyhmä myös hankkii tietoa laatujärjestelmän toimivuudesta eri puolella organisaatiota toimimalla laatutyön lähitukena akatemioissa ja muissa yksiköissä.

Laatujärjestelmän kokonaisuuden toimivuutta tarkastellaan toiminnanohjausprosessin kautta. Toiminnanohjausprosessi on laadunhallinnan, eli toiminnan suunnittelun, arvioimisen ja kehittämisen keskiössä. Laatujärjestelmä ja siten laatukäsikirja päivitetään säännöllisesti vuosittain. Laaturyhmä ja laatukäsikirjan eri sivuista vastaavat henkilöt huolehtivat päivittämisestä.

Laatujärjestelmän kehittämiskohteeksi on tunnistettu palveluiden palautejärjestelmän kokonaisuus ja sen kattavuuden kehittäminen ja varmistaminen.

Laatujärjestelmän toimivuus arvioidaan säännöllisesti ulkopuolisissa laatujärjestelmän auditoinneissa.

Vahvuudet Kehittämiskohteet
Perustehtävien laadunhallinta on kuvattu kattavasti laatukäsikirjassa ja laadunhallintaa tuetaan laatutyökaluilla.
Laatujärjestelmän tunnettuus; olemassa olevat menettelyt eivät välttämättä hahmotu osana laadunhallinnan kokonaisuutta.
Selkeät johtamisjärjestelmään kytketyt laadunhallinnan vastuut. Palveluiden palautejärjestelmän kattavuuden kehittäminen ja varmistaminen.
Laatujärjestelmää on kehitetty erityisesti tiedolla johtamisen ja koulutuksen palautejärjestelmän osalta.
Hyvien käytäntöjen jakamisen eri muotoja tulisi kehittää ja systematisoida.