Korkeakoulun organisaatio ja strategia

Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak)

Humak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, jonka koulutuskampukset sijaitsevat pääkaupunkiseudulla (Helsinki ja Kauniainen), Jyväskylässä, Kuopiossa ja Turussa. Syksyllä 2024 avataan toimipiste Tampereelle. Monimuotoinen verkkokoulutus tarjoaa tutkintoon johtavaa koulutusta sijainnista riippumatta. Humakilla on toimilupa humanistisella ja kasvatusalalla yhteisöpedagogin sekä tulkin tutkintonimikkeisiin (AMK ja YAMK) ja kulttuurialalla kulttuurituotannon tutkintonimikkeisiin (AMK ja YAMK). Englanninkielisiä tutkintoja ovat Bachelor of Adventure and Outdoor Education ja European Master in Sign Language Interpreting -joint degree (EUMASLI).

Humak on perustettu vuonna 1998 ja vakinainen toimilupa on ollut vuodesta 2002 lähtien. Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:llä on kuusi osakasta (ks. tarkemmin).

Vuoden 2024 alussa Humakissa on tutkinto-opiskelijoita n. 2 400 ja jatkuvan oppimisen opiskelijoita n. 2 500. Henkilöstöä on noin 160. Vuoden 2023 liikevaihto oli n. 16M€, josta ulkopuolelta rahoitetun TKI-toiminnan osuus oli n. 2,3 M€.

Humak organisaationa

Strategian uudistamisen yhteydessä uusittiin ammattikorkeakoulun organisaatio- ja johtamismalli, joka astui voimaan 1.1.2021. Mallia päivitettiin 3.10.2023 alkaen uuden kehittämisjohtajan tehtävän myötä (ks. kuvio 1).

 

Humakin organisaatiokaavio.

Kuvio 1. Humakin organisaatiokaavio.

Humakin toiminta jakaantuu kolmeen yksikköön: yhteiseen palveluyksikköön ja kahteen tulosyksikköön. Tukipalvelut tuotetaan palveluyksikössä, jossa ovat yhteiset ja kehittämispalvelut. Ammattikorkeakoulun perustehtävää (koulutus- ja TKI-toiminta) toteutetaan kahdessa tulosyksikössä, jotka toimivat tulosvastuullisesti jakaantuen vahvuusaloihin. Osaamiskärjet ovat osaamisen uudistamisen keskiössä ja niiden avulla kukin yksikkö toteuttaa keskeisiä strategisia tavoitteitaan (ks. kuvio 2).

Humakin koulutus- ja TKI-toimintaa toteutetaan kahdessa tulosyksikössä:  Yhteisöjen kehittäminen (YP) ja Kulttuurituotanto ja Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus (KulTu). Tulosyksiköt jakaantuvat vahvuusaloihin ja niiden sisällä osaamiskärkiin. YP:n tulosyksikössä toimii yhteisöjen kehittämisen vahvuusala, jossa on neljä osaamiskärkeä: järjestötyö, nuorisotyö, työyhteisöjen kehittäminen ja seikkailukasvatus. KulTu jakaantuu kulttuurituotannon ja tulkkauksen sekä kielellisen saavutettavuuden vahvuusaloihin. Kulttuurituotannon vahvuusalalla on kaksi osaamiskärkeä: tuotanto- ja projektiosaaminen sekä luovien alojen yrittäjyys. Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden vahvuusalalla on kaksi osaamiskärkeä: viitottujen kielten tulkkaus ja kommunikaatioasiantuntijuus.

Kuvio 2. Humakin tulosyksiköt, vahvuusalat ja osaamiskärjet.

Humakin strategian tärkeimmät tavoitteet

Visionsa mukaisesti Humak haluaa olla vahva kansainvälinen osaaja vuonna 2030 omilla osaamisalueillaan (ks. kuvio 3). Keväällä 2023 käynnistettiin strategian päivitystyö siten, että päivitetty strategia otetaan käyttöön 1.1.2025. Päivitystyön tavoitteena on Humakin profiilin kirkastaminen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä vuorovaikutuksen vahvistaminen.

Humak on arvopohjainen korkeakoulu, joka rakentaa inhimillisempää maailmaa. Luomme tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa kehittämällä ihmisiä yhdistävää osaamista. Koulutamme osaajia, joilla on rohkeutta puolustaa ihmistä, inhimillisyyttä ja kansalaisoikeuksia. Tuottamamme osaaminen lisää yhteisöllisyyttä, saavutettavuutta ja hyvinvointia mahdollistaen kestävän elämäntavan nykyisille ja tuleville sukupolville. Toimintatapamme on kuvattu seuraavasti: ​​​​​Uudistamme kestävästi ja uudistumme rohkeasti. Onnistumme yhdessä. Kannustamme ja innostamme. Visiomme on keskittyä strategisten vahvuuksiemme osaamisen kehittämiseen Suomessa ja ulkomailla. Olemme yhteisöjen kehittämisen, kulttuurituotannon ja kielellisen saavutettavuuden vahva kansainvälinen erikoisosaaja.

Kuvio 3. Humakin strategia.

Strategian ytimessä on osaamisen vahvistaminen, jota tuetaan sopimustavoitteiden mukaisilla omilla kehittämisohjelmilla ja korkeakoulujen yhteisillä ohjelmaperusteisilla kehittämishankkeilla. Kehittämisohjelmille on luotu omat toiminta- ja niitä vastaavat investointisuunnitelmat sekä seurantaindikaattorit koko sopimuskaudelle.

Humakin strategia