1.3 Koulutuksen arviointi ja kehittäminen

Tietoon perustuvaa arviointia ja kehittämistä

Koulutusten arvioinnin ja kehittämisen perustan muodostavat ennakointia koskeva tieto, koulutuksista saatujen palautteiden analyysi sekä tarvittaessa kohdennetut tutkimukset. Opiskelijapalautekokonaisuutta on kehitetty systemaattisesti edellisen auditoinnin perusteella tavoitteena hyvä opiskelijakokemus (ks. kuvio 3).

Kuviossa on kuvattu opiskelijapalautteiden kokonaisuus aikajanalla opintojen aloituksesta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Ylemmällä janalla on AMK-tutkinto-opiskelijan palautteet: uuden opiskelijan palaute, opintojaksopalaute (OJP), vuosipalautteet, valmistumisvaiheen palaute (AVOP) ja uraseurantakysely. Alemmalla janalla on YAMK-tutkinto-opiskelijan palautteet: YAMK-palaute, opintojaksopalaute (OJP), valmistumisvaiheen palaute (AVOP) ja uraseurantakysely.
Kuvio 4. Opiskelijapalautteiden kokonaisuus TAMKissa (tutkintokoulutus)

Palautetietoa saadaan jatkuvaluonteisesti esimerkiksi opintojaksopalautteen (OJP) kautta ja vuosittain TAMKin omien ja valtakunnallisten palautteiden avulla (ks. kuvio 4). Kehitä ja kiitä! -kanava ja kannanotto opetuksen puutteista ovat myös keinoja antaa palautetta. Opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia selvitetään myös tietyistä teemoista. Palautteet ovat saatavilla Valvomo-tietoportaalista.

Toiminnan kehittämisessä keskeistä on opiskelijoilta, Tamkolta ja ainejärjestöiltä jatkuvan vuorovaikutuksen kautta saatava palaute. Palautetta kerätään myös opintojaksoilla osana pedagogisia ratkaisuja ja tehdään tarvittaessa välittömiä muutoksia. Opintojen suunnittelu- ja ohjauskeskusteluissa saadaan palautetta sekä tietoa esim. opiskelijan opiskelukyvystä. Ammatillisen opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen palautejärjestelmässä on huomioitu koulutuksen erityispiirteet.

Palautejärjestelmien ja koulutuksen kehittämistä yhdessä

Opiskelijapalautejärjestelmää on kehitetty opiskelijoiden kanssa. Esimerkiksi uudistettu OJP-järjestelmä otettiin käyttöön yhteiskehittämisen tuloksena syksyllä 2020. Uudistuksen myötä palautteen määrä on selvästi lisääntynyt ja sen hyödyntäminen parantunut.

OJP-järjestelmällä kerätään palautetta kaikista opintojaksototeutuksista. Opiskelijaryhmän palaute ja opettajan vastaus palautteeseen näkyvät ryhmälle Pakki-työpöydällä toteutuksen päätyttyä. Järjestelmässä on myös välipalauteominaisuus, jota suositellaan hyödynnettäväksi. Palaute käsitellään opettajien tavoite- ja osaamiskeskusteluissa sekä opettajatiimeissä.

Myös vuosittaisia palautteita ja niihin liittyviä prosesseja on uudistettu opiskelijayhteistyöllä. Esimerkkinä palautetilaisuudet, jotka järjestetään jokaisessa tutkinto-ohjelmassa yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Tilaisuuksissa käydään läpi edellisen vuoden aikana saatu palaute sekä palautteen pohjalta tehdyt ja tehtävät toimenpiteet. Yhdessä sovitut kehittämistoimet dokumentoidaan ja viestitään opiskelijoille. Tilaisuuksien markkinointiin ja kokonaisuuden kehittämiseen osallistuvat opiskelijakunta ja ainejärjestöt, mikä on ollut keino lisätä opiskelijoiden osallistumisaktiivisuutta.

Osaamistarpeita ja -tavoitteita arvioidaan yhdessä

Palautteita hyödynnetään myös osaamiseen liittyvässä arvioinnissa. Valmistumisvaiheen palautteen (AVOP) ja uraseurantakyselyiden perusteella arvioidaan tutkinto-ohjelmien tuottamaa osaamista. Vuonna 2020 tietoa opiskelijoiden osaamisesta saatiin myös mm. OKM:n Kappas!-hankkeessa. Saatua tietoa palautteista ja tehdyistä tutkimuksista hyödynnetään mm. KOPS-tiimissä sekä opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämisessä.

Opiskelijoiden osaamisen kehittymistä seurataan opintojen aikana hyödyntämällä opintojakson arviointikriteereitä. Mikäli tietyn opintojakson osalta opiskelijoiden osaaminen selvästi heikkenee, asiaan etsitään ratkaisuja. Esimerkiksi liiketaloudessa ensimmäisen vuoden tarjontaan lisättiin matematiikan tukikurssi ja autotekniikassa vahvistettiin opiskelijoiden keskinäistä tukea (vanhemmat opiskelijat uusien tukena). Harjoittelun kautta saatu palaute opiskelijan osaamisesta hyödynnetään tutkintojen kehittämisessä.

Yhteiskunnan ja työelämän palautetta saadaan tutkinto-ohjelmien neuvottelukuntien ja erilaisten sidosryhmäkontaktien ja yhteistyön kautta (esim. harjoittelu-, opinnäytetyö- ja projektiyhteistyö). Samoin sitä saadaan OPS-prosessin 1. vaiheessa tehtävän alan tulevaisuuden tarvekartoituksen avulla. Uraseurantakyselyssä valmistuneet peilaavat oppimaansa työelämän vaatimuksiin, mikä tukee työelämälähtöistä kehittämistä.

Opiskelijapalautteista tehdyt koosteet käsitellään johtoryhmissä, korkeakouluneuvostossa ja KOPS-tiimissä tulosanalyysin yhteydessä. Palautteiden pohjalta laadittavat toimenpiteet ovat tutkinto-ohjelmaa, osaamisyksikköä tai koko TAMKia koskevia.

Jatkuvaa oppimista työelämän tarpeet huomioiden

Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien takaamiseksi tutkinto-ohjelmien opetusta on avattu avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Osaamisyksiköihin on perustettu jatkuvan oppimisen tiimejä, joiden tavoitteena on mm. tunnistaa työelämän osaamisvajeita ja kehittää tarpeisiin vastaavia osaamispaketteja. Jatkuvaa oppimista tuetaan työelämän tarpeista kehitetyillä erikoistumiskoulutuksilla, korkeakouludiplomeilla ja myytävillä täydennyskoulutuksilla, joista kerätään palautetta.

Aloitteita jatkuvan oppimisen tarpeista saadaan hyödyntämällä mm. laajoja alakohtaisia työelämäverkostoja, TAMKin yhteyspäälliköitä ja TKI-hankkeita sekä työelämässä jo toimivia opiskelijoita. Osaamisyksiköissä osaamistarpeista kootaan uutta jatkuvan oppimisen tarjontaa ja tarpeen mukaan konsultoidaan työelämäverkostoja ja yhteistyökumppaneita. Lisäksi jatkuvan parantamisen sykliä noudattaen opintojaksoihin pystytään tekemään pieniä muutoksia joustavasti heti seuraaviin toteutuksiin, kun opintojakson tavoitteet ja sisällöt on kirjoitettu riittävän väljästi.

Kehittyviä palveluja

Palveluja kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella. Esimerkiksi koulutuksen ja oppimisen palveluissa on käynnissä laaja palvelumuotoilun ja tiimityön kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on entistä asiakaskeskeisemmän palvelun kehittäminen.

Palvelut ovat tunnistaneet oman toimintansa laadunhallintaa koskevia menettelytapoja PDSA-syklin mukaisesti. Opiskelijoille suunnatut palvelut, kuten opiskelijarekrytointi, opintopalvelut, kansainväliset palvelut, oppimisen ja hyvinvoinnin tuki, koulutuksen kehittämispalvelut ja liikuntapalvelut, toimivat tiiviissä yhteistyössä osaamisyksikköjen kanssa. Vuosittaiset tapaamiset toimivat myös palautefoorumeina.

Palaute näistä palveluista on sisällytetty vuosittaisiin palautekyselyihin. Palautetieto kootaan yhteen kevään tulosanalyysin yhteydessä ja analysoinnin perusteella nostetaan esille kussakin toiminnossa tarvittavat kehittämistoimet. Palaute koskee myös kirjastoa ja tietohallintopalveluja, joita Tampereen yliopisto tuottaa TAMKille.

 

Vahvuudet Kehittämiskohteet
Tehokkaita työvälineitä kehittämiseen opiskelijoiden palautekokonaisuuden ja OJP-järjestelmän kehittämisen kautta OJP-järjestelmän ominaisuuksien hyödyntämisen vahvistaminen
Tutkinto-ohjelmilla systemaattinen ja kattava toimintamalli palautteiden käsittelyyn Jatkuvan oppimisen työelämätarpeiden tunnistaminen
Valvomo-tietoportaali kokoaa yhteen keskeiset ja ajantasaiset palautetiedot Palvelumuotoiluprojekti keinona uudistaa monimuotoistuvan asiakaskunnan tarpeita