Strategia suuntaa koulutuksen kehittämistä
Tehtävämme on mahdollistaa opiskelijoidemme kasvu korkeatasoisiksi ja laaja-alaisesti ajatteleviksi taiteilijoiksi ja muutoksentekijöiksi. Koulutamme taiteilijoita, taidealojen opettajia ja kasvattajia sekä muiden taidealojen ammattilaisia ja asiantuntijoita. Tohtorikoulutuksessa koulutamme korkeatasoisia, kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneita sekä luovaan ja kriittiseen ajatteluun ja työskentelyyn kykeneviä taiteilijoita ja tutkijoita.
Koulutuksen ajankohtaiset ja taiteenalakohtaiset kehittämislinjaukset määritellään strategiaa toteuttavissa toimintasuunnitelmissa. Opetussuunnitelmatyötä ohjaavat yliopistotasolla myös yhteiset opetussuunnitelmaperiaatteet sekä yliopistolainsäädännölliset dokumentit.
Perustutkintokoulutuksen opetussuunnitelmatyötä johtaa ja ohjaa koulutuksesta vastaava vararehtori tukenaan perustutkintokoulutuksen johtoryhmä. Perustutkintokoulutus suunnitellaan akatemioissa ja Avoimella kampuksella. Tohtorikoulutuksen osalta OPS-työtä johtaa ja ohjaa tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta vastaava vararehtori tukenaan tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen johtoryhmä. Tohtoriohjelmien opetus suunnitellaan akatemioissa huomioiden tutkimuksen fokusalueet sekä tohtorikoulutuksen yhteiset tavoitteet. Akatemioittain alumnit- ja taidekenttä ovat vahvasti mukana koulutuksen kehittämisessä, sekä yhteistyöprojekteissa että opintojaksojen toteuttajina.
Opetussuunnitelman hyväksyy koulutuksesta vastaavan akatemian johtokunta tai opetusneuvosto ja yhteisen akateemisen yksikön osalta yksikön ohjesäännössä määritelty toimielin. (Koulutussääntö 36 §) Akatemioiden johtokunnissa on edustus professorien, keskiryhmän ja opiskelijoiden edustajista.
Opetuksen ja opetustarjonnan suunnittelu Taideyliopistossa
Taideyliopistonkoulutuksen ja opetuksen suunnittelun yleiset periaatteet ja prosessit on kuvattu yliopiston laatukäsikirjassa, ja ne koskevat sekä perustutkinto- että tohtorikoulutusta.
Opetussuunnitelmat perustuvat tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansallisen viitekehyksen mukaisesti taidealojen korkeimman tason osaamiseen ja monialaiseen tutkimukseen, ja kytkeytyvät tätä kautta eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen. Perustutkintokoulutuksen OPS-työssä on kiinnitetty huomiota osaamisperustaisuuteen, ydinainesanalyysin hyödyntämiseen ja osaamistavoitteiden laadintaan kandidaatti- ja maisteritutkinnoille, koulutusohjelmille sekä opintojaksoille. Kuormittavuutta on vähennetty selkeyttämällä opintojen rakennetta, opintojaksojen minimiopintopistemäärällä sekä opiskelijalta vaadittavan työmäärän arvioinnilla. Tohtorikoulutuksen OPS-työ käynnistyy myöhemmin strategiakauden aikana.
Opetustarjonta on laadittu siten, että opiskelijat voivat opiskella tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja suorittaa opintonsa yliopistolain mukaisen tavoitteellisen suorittamisajan puitteissa. Opintojaksojen toteutusten suoritustavat ja vastuuhenkilöt sekä opetus- ja suorituskielet ja arviointiperusteet kuvataan opetustarjonnassa ja opintojaksokuvauksissa. (KS 36§)
Opetuksen ja sen suunnittelun tueksi on laadittu yhteinen pedagogisia lähtökohtia -kokonaisuus opettajien käyttöön. Hyvinvoinnin toteutumista opetuksessa turvataan yhteisellä sanastolla sekä erilaisille kuormittavuuteen ja opetusintensiivisyyteen liittyvillä resurssilaskureilla.
Yhteinen suunnittelu koskee Taideyliopiston yleisopintoja sekä vapaasti valittavia, yhteisesti toteutettavia monitaiteisuuteen ja akatemiarajat ylittämiseen kannustavia opintoja. 1.8.2024 voimaan tulevassa opetussuunnitelmassa on määritelty yliopiston yhteiset yleisopinnot (15 op). Sovitut läpäisyteemat (digitaalisuus, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, hyvinvointi ja kansainvälisyys) toteutetaan opintojaksoihin integroituina.
Kansainvälistyminen huomioidaan mahdollistamalla opiskelija- ja opettajavaihto sekä osassa opintojaksoista myös erimittaisia opintomatkoja. Kansainvälinen opiskelija-, opettaja- ja tutkijakunta lisää mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen.
Jatkuvaan oppimiseen liittyvän koulutustarjonnan suunnittelu nähdään mahdollisuutena osaamisen täydentämiseen tutkinnon jälkeen.
Ytimessä taiteellinen toiminta – TKI-toiminta limittyy arjen osaksi
Taiteellinen toiminta integroituu kiinteästi opetukseen. Iso osa opetuksesta tähtää taiteellisten tuotosten rakentamiseen, valmistamiseen ja esittämiseen, ja opetuksen tulokset tulevat näkyviksi konserteissa, näyttelyissä ja esityksissä. Korostamme taiteellista työskentelyä sekä opetus- että oppimismenetelmänä, ja opetus on tiiviin työelämäyhteyden kautta työelämätaitoja kehittävää, mutta myös kriittisesti tutkivaa ja alaa kehittävää. Laadukas ja henkilökohtainen taiteellinen ohjaus on yksi yliopistomme vahvuuksista.
Taideyliopistossa tehty yliopisto- ja taidepedagoginen tutkimustieto kytketään koulutukseen tarjoamalla pedagogista koulutusta kaikille opettajille. Koulutuksen tutkimusperustaisuutta sekä tutkimustiedon kytkeytymistä koulutukseen on haluttu vahvistaa ja tuleva opetussuunnitelma nostaa tutkimuksellisuuden osaksi perustutkinto-opetusta aiempaa vahvemmin. Tutkimuksellisuus ja tutkimusperustaisuuden kehittäminen taideperustaisuuden rinnalle on myös kehityskohde, joka sisältää monia näkökulmia taiteiden- ja tieteidenvälisyyden vahvistamisesta maisteritutkinnon näyttäytymisestä selkeänä jatkumona tohtorikoulutukseen.
Vahvuudet | Kehittämiskohteet |
Työelämärelevanssi näkyy opinnoissa vahvana. | Työelämätaidot sanoitettava selkeästi osaamistavoitteissa. |
Yhteinen opetussuunnitelmatyö on ollut iso ponnistus, joka on mahdollistanut laaja-alaisempaa keskustelua taiteen alan yhteisistä osaamistarpeista ja aloja läpäisevistä teemoista. | Yhteistä opetussuunnitelmaprosessia tulee kehittää toimintatapoja, aikatauluja ja opetussuunnitelmien arviointia yhtenäistämällä sekä vastuita selkiyttämällä. |
Opetussuunnitelmatyön ja vuosisuunnittelun systemaattiset toimintatavat akatemioissa. | Perustutkinto- ja tohtorikoulutuksen OPSien yhteyden ja koulutusasteiden välisen siirtymän vahvistaminen. |