Taideyliopiston auditointi

Haluttu opiskelupaikka

Taideyliopisto on Suomessa yksi suosituimmista hakukohteista ja koulutukseemme kohdistuu iso hakupaine. Aloituspaikkojen määrästä päättää Taideyliopiston hallitus ja niiden jakautumisesta rehtori. Yliopiston yleisistä valintaperusteista päättää koulutuksesta vastaava vararehtori perustutkintokoulutuksen johtoryhmän valmistelun pohjalta. Akatemiakohtaisista perus‐ ja jatko‐opiskelijoiden valintaperusteista päättää akatemiassa joko johtokunta, dekaani, opetus- tai tutkintoneuvosto. Opiskelijavalinnan järjestämisestä vastaavat akatemiat, ja perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat ottaa akatemian dekaani.

Opiskelijavalinnassa noudatetaan etukäteen päätettyjä ja julkistettuja valintaperusteita. Tutkinnonsuoritusoikeuden yliopistoon voi kaikilla koulutustasoilla saada ainoastaan osallistumalla valintakoeprosessiin. Taideyliopistossa ei ole käytössä todistusvalintaa tai ensikertalaisten kiintiöitä perustutkintokoulutuksessa. Avoimen yliopiston väyläopintojen kautta hakeminen on mahdollista muutamaan hakukohteeseen.

Valinnan läpinäkyvyyttä varmistetaan yliopiston yhteisillä ja akatemiakohtaisilla valintaperusteilla sekä yhteisillä ohjeilla yksilöllisistä järjestelyistä, saavutettavuudesta ja turvallisesta tilasta. Prosessia tuetaan valintoja yhteisissä palveluissa ja akatemioissa toteuttavien tahojen yhteistyöllä ja arvioidaan hakijapalautteen avulla.

Opiskelijavalintoja myös tutkitaan. Näyttelijäntaiteen koulutusohjelmassa on käynnissä tutkimus osana SA:n rahoittamaa Artist Pedagogy -profiloitumishanketta, jossa tutkitaan keitä, miten ja miksi valitaan opiskelemaan näyttelijäksi.

Opiskelijan tuki ja hyvinvoinnin varmistaminen opiskelun eri vaiheissa

Opiskelijan hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat nousseet esille opiskelijakyselyissä ja -palautteissa. Myös ylioppilaskunta on pitänyt aihetta aktiivisesti esillä. Kuormitukseen, mitoitukseen sekä opintojen ajoitukseen liittyvät teemat ovat olennainen osa opiskelijan hyvinvointia, ja osa perustutkintokoulutuksen OPS-työtä.

Yliopisto on ottanut käyttöön yhteisen opintojaksopalautejärjestelmän, uudistanut opiskelijoiden viestintäkanavaa, lisännyt opintopsykologiresursseja, parantanut opiskelijoiden liikuntapalveluja, selkiyttänyt toimintaohjeita epäasialliseen kohteluun ja koulutuksen eettisiin ohjeisiin liittyen sekä kampanjoin muistuttanut aiheisiin liittyvistä teemoista.  Opiskelijoiden hyvinvointia tukee myös jatkuvan oppijan opinto-oikeus, jonka avulla valmistuneilla on oikeus maksutta täydentää opintojaan kaksi vuotta valmistumislukukauden päättymisen jälkeen.

Opiskelijat opiskelevat henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti, jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opintopolkuaan, seuraamaan opintojensa ja tavoitteidensa edistymistä sekä ennalta ehkäistä opintojen keskeytymistä. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta opintojensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sen eri vaiheissa opiskelukielellään. Alkuvaiheessa uusia perustutkinto-opiskelijoita tuetaan opiskelijatuutoroinnilla.

Akatemiat seuraavat tutkintoa suorittavan opiskelijan opintojen etenemistä. Vuosittaiset HOPS-keskustelut on nähty tärkeinä, vaikka ne myös vaativat henkilöresursseja erityisesti Opintopalveluissa työskenteleviltä. Osassa akatemioista on lisäksi hyvin toimiva omaopettaja-käytäntö.  Opinnäytteen osalta opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta sen tekemiseen, tavoitteisiin ja työn etenemiseen liittyviin kysymyksiin. Akateemisen ohjaajan roolin vahvistaminen yliopiston yhteisenä toimintatapana voidaan nähdä yhtenä kehittämiskohteena.

Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksiluvun menettelyt pohjautuvat yliopistojen yhteiseen AHOT-suositukseen. AHOT-menettelyllä voi hakea esimerkiksi tutkintorakenteeseen kuuluvien pakollisten opintojen korvaamista. Joustavia opintopolkuja ja liikkuvuutta akatemioiden välillä on varmistettu varaamalla lukuvuoden alusta ja lopusta aikaa yhteisen opetuksen viikoille, jolloin järjestetään kaikille Taideyliopiston akatemioiden opiskelijoille yhteistä opetusta ja produktioita. Kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta on vahvistettu kahdenvälisellä yhteistyöllä, ristiinopiskelulla sekä vaihto- ja kaksoistutkinto-opiskelua mahdollistamalla.

Opetusmenetelmät tukevat tavoitteellista opinnoissa etenemistä ja taiteen alan ammattilaiseksi kasvamista

Opiskelu ja opetusmenetelmät Taideyliopistossa ovat käytännönläheisiä ja usein konkreettiseen tekemiseen valmistavia. Opiskelija saa opintojaksojen aikana henkilökohtaista ohjausta ja palautetta opettajaltaan. Opiskelija itse voi antaa palautetta opettajalleen henkilökohtaisen ohjaamisen tilanteissa ja opintojaksopalautteen kautta. Opettajan vastapalaute on mahdollistettu.

Opetussuunnitelman uudistaminen tuottaa uusia käytänteitä opetuksen suunnitteluun ja pedagogisiin kysymyksiin. Pedagogisen kouluttautumisen mahdollisuudet ovat laajasti tarjolla ja mahdollistavat henkilöstölle sekä yliopistopedagogiikan että opettajan erillisten pedagogisten opintojen kokonaisuudet. Osana OPS-työtä on toteutettu opetussuunnitelman laadintaa tukevia verkkoklinikoita ja vuosisuunnittelua tukevia pedagogisia työpajoja sekä laadittu pedagogisia lähtökohtia -tietovaranto. Hyvinvoinnin toteutumista opetuksessa turvataan esimerkiksi kuormittavuuteen ja opetusintensiivisyyteen liittyvillä resurssilaskureilla.