Taideyliopiston auditointi

Koulutuksen arvioinnin ja kehittämisen lähtökohdat ja työkalut Taideyliopistossa

Koulutuksesta ja opetuksesta kerätään systemaattisesti arviointitietoa ja palautetta, ja saatua tietoa hyödynnetään koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä ja opetussuunnitelmatyössä. Kehittämisessä hyödynnetään lisäksi tilastotietoja ja sidosryhmiltä saatavaa palautetta. Yksikkötasolla alumnit- ja taidekenttä ovat vahvasti mukana koulutuksen kehittämisessä, sekä yhteistyöprojekteissa että opintojaksoissa (partnereina tai tuntiopettajina).

Perustutkintokoulutusta ja tohtorikoulutusta kehitetään osana opetus- ja vuosisuunnittelua. Uudistustyössä viedään läpi yhteisiä linjauksia ja muita strategisia tavoitteita.

Arvioinnin ja kehittämisen keskeisiä työkaluja ovat opetussuunnitelman ja opetusohjelman arvioinnit, opiskelijapalaute, tilastotiedon ja mittariston hyödyntäminen (Tiedolla johtamisen portaali), kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi, sidosryhmien osallistaminen (sidosryhmäkyselyt), muut ulkoiset ja sisäiset arvioinnit (esim. Advisory Board -menettelyt), laadunvarmistuselinten työ, mm. opin- ja taidonnäytteiden tarkastus ja oppimisen arviointimenettelyt.

Opetussuunnitelma-arvioinnit pohjautuvat esimerkiksi toimintaympäristöanalyysiin (koulutuksen kysyntä, tarve ja laatu), sidosryhmäkyselyihin, opiskelijapalautteeseen sekä tilastoanalyysiin. Kansainvälistä vertailukehittämistä on myös hyödynnetty arvioinnissa. Uudet ohjelmat ja niiden opetussuunnitelma arvioidaan pääsääntöisesti pilotoinnin jälkeen.  Opetusohjelmia arvioidaan vuosittain koulutusohjelmissa.

Koulutuksen ja yliopiston ohjelmatarjonnan yhteiseen kehittämiseen ja arviointiin ei ole vielä vakiintunutta menettelytapaa. Perustutkintokoulutuksen ja tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen johtoryhmien roolia on jatkossa ajateltu yhteistä arviointia tukevaksi. Kehitysajatuksia voisi nousta myös akatemioiden välisestä ristiinarvioinnista.

Koulutuksen kehittäminen opiskelijapalautteen avulla

Yliopisto edistää vastuullista palautekulttuuria, joka perustuu kannustavaan vuorovaikutukseen opiskelijoiden ja opettajien välillä sekä tuottaa merkityksellistä palautetietoa.  Palautekyselyt kohdistuvat opintojen eri vaiheisiin. Opiskelijapalautteen keräämistä ja käsittelyä ohjaavat Taideyliopiston yhteiset palauteperiaatteet.

Palautekyselyt tähtäävät opetuksen vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja auttavat samalla opiskelijaa reflektoimaan omaa oppimistaan. Myös opiskelijan vastuulla on antaa palautetta ja kehittää yliopiston toimintaa työryhmien ja yhteisön jäsenenä.

Palautetta saadaan opiskelijoilta suullisesti ja kirjallisesti. Yliopiston yhteisiä koulutusta, oppimista ja opetusta arvioivia kirjallisia palautekyselyitä ovat opintojaksopalaute, hakijapalaute, vaihto-opiskelijoiden palaute, kandipalaute, rehtorin kysely sekä uraseurantakyselyt maisteriksi ja tohtoriksi valmistuneille. Käytössä on myös yleinen palautelomake omalla nimellä tai anonyymisti. Myös opiskelijoiden opintojen aikana tuottamat oppimispäiväkirjat, oppimisportfoliot, harjoitteluraportit ja ryhmäkeskustelut tuottavat tietoa, jota voidaan hyödyntää opetuksen kehittämisessä. Lisäksi osa koulutusohjelmista kerää opiskelijoilta lukukausikohtaista palautetta.

Opettajat käyvät läpi saamansa opintojaksopalautteen ja sitä käsitellään esihenkilöiden kanssa vuosi- ja kehityskeskusteluissa. Opiskelijapalautetta käsitellään yksiköiden, ohjelmien ja aineryhmien eri johtamisfoorumeilla ja kehittämisseminaareissa vuosittain. Opiskelijapalautteen hyödyntämisen osalta tulee miettiä palautteen käsittelyn sykliä ja miettiä tapoja, jotka mahdollistavat myös vuosikeskusteluja nopeamman reagoinnin.

Tuudo-opintojaksopalaute mahdollistaa opettajan vastapalautteen opiskelijaryhmälle. Molemminpuolinen palautteenanto on mahdollistettu myös yksilöopetuksen osalta.  Yksilöopetuksen palautteenannon osalta on käyty keskustelua palautteen antajan tunnistettavuudesta ja varmistettu palautteen käsittelyn luottamuksellisuutta.

Koulutuksen laadun arviointi

Koulutuksen laatua varmistavat Taideyliopiston johtoryhmä, perustutkintokoulutuksen sekä tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen johtoryhmät, johtokunnat ja akatemioiden akateemiset neuvostot, opetusneuvosto tai perustutkintokoulutuksen jaosto. Perustutkintokoulutuksen ja tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen johtoryhmät vastaavat vastuualueidensa yhteisestä kehittämisestä ja edistämisestä.

Akatemiat ja yhteiset akateemiset yksiköt seuraavat koulutuksen tuloksellisuutta ja kehittävät sen laatua. Akatemiat vastaavat järjestämänsä koulutuksen ja myöntämiensä tutkintojen laadusta. Koulutusta järjestävät yksiköt vastaavat kukin antamansa koulutuksen ja opetuksen laadusta. Opetussuunnitelmatyöprosessiin kuuluu yksikkökohtaisesti tehtävä opetussuunnitelmien itsearviointi.

Opettaja vastaa opetuksensa laadusta ja opiskelijoiden osaamisen arvioinnista. Opiskelija vastaa oppimisestaan ja opintojensa etenemisestä.

Tukipalveluiden toiminnan kehittäminen

Taideyliopisto pyrkii olemaan uudistuva ja viisaasti johdettu yhteisö, ja sujuvoittaa palveluitaan yhdenmukaistamalla niitä käyttäjälähtöisesti ja digitalisaatiota hyödyntäen. Palveluprosesseja on päivitetty säännöllisesti IMS-prosessikuvausjärjestelmään. Kehitämme palveluitamme paitsi opiskelija ja -hakijapalautteen ja rehtorin vuosikeskustelusta saadun palautteen pohjalta, myös suhteessa muuhun toimintaympäristöön ja kansallisen kehyksen muutostarpeisiin.