1.4 Korkeakoulun esimerkit onnistuneista kehittämistoimista

OPS2024 – kohti yhteistä opetussuunnitelmaa

Yliopiston akatemioiden ja Avoimen kampuksen ensimmäinen yhteinen perustutkintokoulutuksen opetussuunnitelmatyöhanke toteutetaan vuosina 2021–2024 ja uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2024. Hankkeen avulla on rakennettu yliopiston ensimmäinen yhteinen tutkintorakenne, yhteiset yleisopinnot sekä toteutettu ydinainesanalyysiprosessi kaikissa akatemioissa.

OPS-läpäisyteemat on määritelty strategiaa tukevasti ja hyvinvointia huomioitu opintojen kuormitusta ja mitoitusta tarkentamalla, vapaasti valittavien opintojen kokonaismäärää pienentämällä sekä ylisuuria tutkintoja välttämällä. Työssä on vahvistettu akatemioiden ja Avoimen kampuksen yhteistyötä ja rakennettu OPS-työhön tukea työkaluin, koulutuksin sekä uusin yhteistyörakentein ja prosessein. OPS-hankkeen onnistumista ja oppeja arvioidaan kevään 2024 aikana.

Pandemiasta potkua valintojen kehittämiseen

Koronapandemia vaikutti laajasti opiskelijavalintaan ja sen järjestämiseen. Tämä tarkoitti siirtymistä sähköisiin ennakkotehtäviin, mikä helpotti ennakkotehtävien käsittelyä ja sujuvoitti valintojen prosesseja. Muutoksessa opettajat olivat keskeisessä roolissa. Sähköisiin ennakkotehtäviin siirtyminen on lisännyt hakijoiden yhdenvertaisuutta, kun kustannukset ennakkotehtävien toimittamisesta ovat samat kaikille.

Valintoja on kehitetty niiden kestoa ja vaiheistusta lyhentämällä, mikä auttaa erityisesti kansainvälisiä hakijoita. Tähän on päästy digitalisoimalla pääsykokeen vaiheita ja kehittämällä valintakokeiden sisältöä. Samalla on vähennetty yliopiston tiloihin kohdistuvia tarpeita.

Uudet käytännöt on todettu toimiviksi ja tarpeellisiksi myös normaaliajassa. Myös valintojen turvallisuusohjeita on yhdenmukaistettu sekä laajennettu tapahtumien turvallisen tilan periaatteet myös hakutilanteita koskeviksi.

Peppi ja Tuudo opiskelijan polkua tukemassa

Peppi-opintotietojärjestelmän käyttöönotto vuonna 2021 yhdistyi prosessityöhön ja yhdenmukaisesti toteutettavien prosessien rakentamiseen, ja siihen osallistui asiantuntijoita eri akatemioista. Käyttöönoton jälkeen käyttäjätuki on toteutettu vertaistukena, jossa eri akatemioiden opintohallinnon toimijat edistävät yhteisiä käytänteitä eri teemaryhmien kautta. Peppi yhdistää myös tilojen varaamisen samaan järjestelmään, mikä on käyttäjien kannalta kätevää.

Opettaja näkee oman kokonaisuutensa aikaisempaa paremmin, sillä Peppi yhdistää opetuksen tiedot ja tuntiopettajien tehtäväsuunnitelmat toisiinsa, ja antaa lisäksi opettajalle mahdollisuuden seurata, keitä hänen opetukseensa osallistuu. Opettajat vievät myös antamansa arvioinnit suoraan järjestelmään, mikä nopeuttaa arviointien näkymistä opiskelijoille.

Tuudo-sovellus tarjoaa opiskelijoille modernin työkalun opiskelun arjenhallintaan. Opiskelija pystyy tarkastelemaan omia tietojaan, tekemään tilavarauksia ja antamaan opintojaksopalautteen. Tilojen varausmahdollisuutta on opiskelijoiden palautteessa kiitetty. Opintojaksopalautteen kerääminen aloitettiin Tuudolla vuonna 2022 ja keväällä 2023 palaute laajennettiin yksilöopetuksen palautteenkeräämiseen. Yhtenäinen opintojaksopalaute on yhdenmukaistanut Taideyliopiston opintojaksopalautekäytäntöjä.

Oppimisalustan modernisointi

Opetusteknologian merkitys oppijan polulle kävi ilmeiseksi koronapandemian alkaessa, ja yliopisto vahvisti opetusteknologian palveluja. Ensimmäiseksi tehtäväksi määrittyi oppimisalustojen uusiminen. Työ eteni teknisten vaatimusten ja pedagogisten tarpeiden määrittelyllä. Pedagogisten tarpeiden osalta työtä hankaloitti esitettyjen tarpeiden erilaisuus ja osittainen määrittelemättömyys. Alustaksi valikoitu Moodle, ja vaakakupissa painoi toteutettavuus SaaS-palveluna sekä testattu integroitavuus Peppi-opintotietojärjestelmään.

Tekninen käyttöönotto tapahtui ketterin menetelmin kesän 2021 aikana ja yhteisö pääsi käyttämään alustaa loppusyksystä. Aikaisempi oppimisalusta oli päällekkäiskäytössä lukuvuoden 2021–2022. Moodlen käyttäjämäärä kasvoi vuoden 2022–2023 aikana 800:sta ja yli 2300:een.

Modernisoinnin onnistumisesta kertoo käyttäjämäärän nopea nousu ja pääosin tyytyväiset käyttäjät. Onnistumisen edellytyksiä olivat vararehtorin vahva sitoutuminen, työrauhan antaminen ja yhteinen ymmärrys ja viestintä siitä, että yhteisö oppii Moodlen käyttöä yhdessä ja ajan myötä. Käyttöön opastettiin aktiivisesti ja osin henkilökohtaisesti. Käytön siirtyessä Moodleen tarvetta useampien, joskus yliopiston ulkopuolisien, alustojen käyttöön ei enää ollut.

Yliopistossa on panostettu pedagogiseen kehittämiseen monimuoto-opetuksen asiantuntijan avulla sekä jatkettu oppimisalustan jalkauttamistyötä yliopistossa. Tärkeiksi asioiksi ovat nousseet opiskelijan ja opettajan kohtaamisen ja luovuuden mahdollistaminen digitaalisessa oppimisympäristössä. Yliopisto jatkaa opettajien perusosaamisen kehittämistä sekä oppimisanalytiikan hyödyntämistä myös laajemmin osana tiedolla johtamista.