1.1 Koulutuksen suunnittelu

LABin koulutusta kehitetään ja uudistetaan oppijalähtöisesti. Tutkintokoulutuksen sekä jatkuvan oppimisen opetussuunnitelmat, koulutuksen toteutukset ja oppimisympäristöt vastaavat tulevaisuuden työelämän tarpeita huomioiden kansainvälisyyden sekä kestävän kehityksen. LABin strategian oppimisen toimintamallin neljä keskeistä teemaa (työelämää palvelevat oppimistilanteet, vahvuusalueet koulutuksessa, vaihtoehtoiset toteutustavat, jatkuva oppiminen) ohjaavat koulutuksen suunnittelua ja toteutusta.

Koulutuksen vararehtori vastaa LABin koulutuksen kokonaisuudesta ja sen kehittämisestä yhdessä yksiköiden johtajien, osaamispäälliköiden sekä korkeakoulupalvelujen asiantuntijoiden kanssa. Koulutuksen asioita valmistellaan, niistä keskustellaan ja sovitaan Edutiimissä. Edutiimin tehtävänä on varmistaa koulutuksen kehittyminen LABin strategian mukaisesti, yhteisten käytänteiden luominen sekä tiedon jakaminen yksiköiden ja korkeakoulupalvelujen välillä.

LAB on määritellyt keskeiset koulutuksen prosessit, joiden tavoitteena on edistää opiskelijan osaamista, turvata laadukkaat ja joustavat oppimisedellytykset sekä tarjota opintojen ohjausta ja tukea niin, että opinnot on mahdollista suorittaa niiden laajuutta vastaavassa ajassa.

Osaamisperustainen opetussuunnitelma rakentuu työelämän kanssa vuorovaikutuksessa

LABin osaamisperustainen opetussuunnitelmatyö perustuu tutkittuun tietoon, yhteiskunnan ja työelämän vuorovaikutukseen sekä saatuun palautteeseen. Osaamistavoitteet on suhteutettu opintokokonaisuuksien/opintojaksojen laajuuteen ja ovat linjassa tutkintotavoitteiden ja arviointikriteerien kanssa. Osaamistavoitteiden kuvaus auttaa opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa (AHOT) ja opinnollistamisessa. Opetussuunnitelman rakenne, keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet kuvataan opetussuunnitelmassa ja pedagogiset ratkaisut ja arviointi toteutussuunnitelmassa.

Osaamisen tason tunnistaminen perustuu kansallisen viitekehyksen mukaisiin yleisesti määriteltyihin arviointikriteereihin. Arviointikriteeristöt on laadittu opinnäytetöiden arviointiin (AMK, YAMK) sekä kielten ja viestinnän oppimisen arviointiin. Syksyllä 2023 on otettu YAMK-koulutuksessa käyttöön arviointikehikko, joka tukee ja auttaa opettajia opintojaksojen arviointikriteerien laadinnassa. Tästä kerätään palautetta kevään 2024 aikana ja käynnistetään arviointikehikon laatiminen myös AMK-koulutukseen.

Opetussuunnitelmatyöstä vastaavat osaamispäälliköt. Uusien tai merkittävästi uudistuvien opetussuunnitelmien rakentamiseen nimetään työryhmä, jossa on mukana monipuolisesti LABin ja sidosryhmien edustajia. Opetussuunnitelmat esitellään koulutuksen Edutiimissä, ja koulutuksesta vastaava vararehtori hyväksyy ne. Kehittämisideoita opetussuunnitelmatyöhön saadaan lisäksi LABin opiskelijapalautejärjestelmistä ja laajasta sidosryhmäyhteistyöstä.

Ylemmän ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan kokonaisuuden, opetussuunnitelmien ja koulutuksen keskeisten sisältöjen uudistamistyö on aloitettu loppuvuodesta 2023, ja syksyllä 2025 LAB aloittaa uudella työelämän uudistuviin osaamistarpeisiin vastaavalla YAMK-tarjonnalla. Keskeistä uudistamistyössä on yhteistyö ja yhteinen tarjonta LABin eri yksiköiden kesken, LABin profiilin mukaisten vahvuusalueiden kytkentä YAMK-koulutukseen ja tiivis TKI-integraatio sekä kansainvälisten ohjelmien lisääminen. YAMK-koulutuksen kehittämistyötä ja tiedon vaihtoa tehdään yPeda-tiimissä, jossa on edustettuna osaamispäälliköiden ja korkeakoulupalvelujen lisäksi YAMK-tutkinnoista vastaavia asiantuntijaopettajia.

LABin oppimisen toimintamalli ohjaa koulutuksen suunnittelua

Opetussuunnitelmatyössä huomioidaan LABin strategian toimenpideohjelman oppimisen toimintamalli ja varmistetaan, että koulutuksen tavoitteet, rakenne, keskeiset sisällöt ja toteutustapa tukevat strategian toteutumista sekä tutkintokoulutuksessa että jatkuvassa oppimisessa. Keskeistä opetussuunnitelmissa on laaja työelämäyhteistyö, LABin profiilin mukaisten vahvuusalueiden sisällyttäminen koulutukseen sekä joustavat opiskelumahdollisuudet.

Työelämäläheinen oppiminen varmistetaan jo opetussuunnitelmavaiheessa rakentamalla entistä enemmän laajoja kokonaisuuksia (yli 60 op) tutkinto-opinnoista suoritettavaksi työelämätoimeksiannoissa, esimerkiksi TKI-toiminnan ammattimaistamisen muotojen mukaisesti. Lisäksi yksittäisiä opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja toteutetaan työelämäyhteistyössä. TKI-toiminta sekä taiteellinen toiminta integroituvat opetukseen yhteisten oppimisympäristöjen sekä TKI-hanketoiminnan kautta.

Opetussuunnitelmaa valmistelevassa työryhmässä on mukana TKI-asiantuntijoita tuomassa asiantuntijuutta LABin profiilin mukaisiin osaamistavoitteisiin, laajuuksiin ja keskeisiin sisältöihin. TKI-asiantuntijat ovat yhdessä opettajien kanssa rakentaneet 60 op:n (4 x 15 op) laajuiset LABin vahvuusalueisiin linkittyvät koulutuskokonaisuudet, joita opiskelijat voivat sisällyttää omiin opintoihinsa.

LABin opettajat osallistuvat laajasti TKI-toimintaan. Yhtenä LABin strategisen kehittymisen mittarina on TKI-työn osuus opettajien työajansuunnittelussa, jossa strategiakauden tavoite on 25 %.  Toteuma oli noin 20 % vuonna 2023, jolloin opetushenkilöstö teki TKI työtä-yhteensä 60 htv:n verran. Hanketyön lisäksi opetusta toteutetaan erilaisissa työelämän toimeksiannoissa ja projekteissa. Opettajia kannustetaan osana ammatillista kehittymistä osallistumaan TKI-toimintaan ja TKI-toimintaa tukeviin jatko-opintoihin, mikä mahdollistetaan työaikasuunnitelmissa.

Opiskelijoille tarjotaan vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opintoja verkossa, kampuksella ja työelämässä sekä mahdollisuus valita opintoja LABin eri yksiköiden ja muiden korkeakoulujen tarjonnasta Suomessa ja ulkomailla. Osaamista voi kerryttää myös työelämässä. Opiskelijaa ohjataan valintojen tekemisessä ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) rakentamisessa.

LABin koulutustarjonnassa huomioidaan työelämän tarpeita vastaava jatkuva oppiminen tutkintoon johtavan koulutuksen rinnalla sekä avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa että maksullisessa täydennyskoulutuksessa. Täydennyskoulutuksessa on yrityksille ja organisaatioille räätälöityä tilauskoulutustarjontaa, joka rakennetaan työelämäyhteistyössä palvelemaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja muuntumaan ketterästi ajassa. LUT-korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta on kootusti yhteisellä verkkosivustolla.

Kestävyys, vastuullisuus ja kansainvälisyys sisältyvät opetussuunnitelmaan

Kestävyyttä, vastuullisuutta ja kansainvälisyyttä edistetään koulutuksessa huomioimalla opetussuunnitelmissa mm. Arenen amk- ja yamk-koulutuksille antamat kompetenssisuositukset.  Kaikki aloittavat amk-opiskelijat suorittavat 2 op:n laajuisen kestävän kehityksen opintojakson Orientation to sustainability thinking, joka toimii orientaationa kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Opiskelijoille on tarjolla kielten ja viestinnän opintoja sekä kansainvälistymistä tukevia opintokokonaisuuksia. Osaamista on mahdollista täydentää osaamistaan kansallisten verkostojen (KiVANET, CampusOnline) kielitarjonnan kautta. LABin kansainvälisille opiskelijoille on S2-polku eli kattava suomi toisena kielenä -tarjonta.

Future Learning -pedagoginen ohjelma luo kehikon opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen

Vuoden 2024 aikana oppimisen toimintamallin rinnalle rakentuu pedagoginen ohjelma, LAB Future Learning (FL). Ohjelma auttaa opettajia LABin oppimisen toimintamallin mukaisen koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa ja malli toimii jatkossa hyvin myös opettajien perehdytyksessä. Ohjelma rakentuu osallistamalla henkilöstöä ja opiskelijoita erilaisilla yhteiskehittämisen menetelmillä lukuvuoden 2023–2024 aikana. Tavoitteena on julkaista LAB FL-ohjelma syksyllä 2024.

Vahvuudet Kehittämiskohteet
LABin strategian oppimisen toimintamalli ohjaa koulutuksen suunnittelua ja toteutusta. LABin Future Learning (FL) pedagoginen ohjelma oppimisen toimintamallin rinnalle
Edutiimin (ja yPedan) toiminta, yhteinen foorumi yksiköiden operatiivisesta johtamisesta vastaavien päälliköiden, korkeakoulupalvelujen ja johdon välillä. Lisätään joustavia opetussuunnitelmia, jotka mahdollistavat koulutuksen toteutuksissa monialaisen ja laajan työelämäyhteistyön
YAMK koulutustarjonnan uudistus, jossa korostuu yhteistyö, LABin vahvuusalueet ja monialaisuus Lisätään vahvuusalueisiin profiloituvaa koulutustarjontaa