Humanistisen ammattikorkeakoulun auditointi

Strategia koulutuksen suunnittelun pohjana

Koulutuksen suunnittelu pohjautuu Humakin strategiaan ja sieltä johdettuihin tulevaisuuden tarpeisiin. Koulutustarjonta suunnitellaan yhteistyössä työelämän, opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Uusien koulutusten ja opetussuunnitelmatyön pohjana toimivat erilaiset koulutustarveanalyysit tulevaisuuden työelämän osaamistarpeista (ks. esim. Tilev 2022a; Tilev 2022b; Rainò & Vik 2020).

Opetussuunnitelmat perustuvat EQF-viitekehykseen, ammattikorkeakoulujen yhteisiin ja tutkintokohtaisiin kompetensseihin. Opetussuunnitelmat on rakennettu niin, että opiskelu kehittää opiskelijan geneerisiä työelämävalmiuksia, ammatillista perusosaamista ja koulutusalojen mukaista erityisosaamista.

Humakin palvelulupaus opiskelijoille on tarjota koulutusta, jonka avulla he kehittyvät rakentavan kriittisiksi asiantuntijoiksi. Sopimuskauden 2021–2024 Osaamista kehittävä korkeakoulutus -strategisessa kehittämisohjelmassa keskitytään opiskelijalähtöisten tulevaisuuden oppimisympäristöjen ja -polkujen sekä ohjauksen kehittämiseen. Myös verkko- ja monimuoto-opetuksen sekä jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämiseen on panostettu.

Valmennuspedagoginen strategia kuvaa Humakin pedagogisen toiminnan valinnat ja linjaukset. Valmennuspedagogiikan keskeisiä elementtejä ovat työelämäperustainen ja yhteisöllinen oppiminen sekä vuorovaikutus. Monimuotoisia oppimisympäristöjä ja uudistuvia opiskelijalähtöisiä tulevaisuuden oppimispolkuja kehitetään jatkuvasti. Valmennuspedagogiikka, opiskelijalähtöiset oppimispolut ja monimuotoiset oppimisympäristöt tekevät Humakista vahvan pedagogisen toimijan.

Työelämäperustainen oppiminen perustuu ajatukselle osaamisen kehittymisestä jatkuvan työelämäyhteistyön kautta. Valmennuspedagogiikan tavoitteena on, että oppiminen ja erilaiset toteutukset sidotaan läpi opintojen korkeakoulun, työelämän ja eri sidosryhmien TKI-toimintaan sekä muuhun työelämäyhteistyöhön esim. alumnitoiminnan ja erilaisten työelämävierailujen avulla. Työelämäperustaisuudella tuetaan myös opiskelijoiden verkostoitumista ja tiedon sekä taidon yhteen nivomista. Lisäksi opiskelijat tekevät kehittämistyöopintojen yhteydessä työelämän toimijoille haastatteluja, joissa he selvittävät työelämän muutosta ja tulevaisuuden koulutustarpeita. Haastattelut tukevat jatkuvan oppimisen tuotteiden kehittämistä ja opetussuunnitelmatyötä. Myös uraseurantakyselystä saadut uudet koulutustarpeita koskevat ideat huomioidaan koulutuksen suunnittelussa. Keskeinen osa osaamisen uudistamista on TKI-toiminta, joka tiivistää tiedonkulkua työelämän ja korkeakoulun välillä. Esimerkkejä työelämän tarpeista lähteneistä hankkeista ovat mm. JOTPA-rahoitteiset Freelancer osaa! – ja Volume! -hankkeet.

Humakin kansainvälisyysstrategia ohjaa KV-toiminnan painopisteitä. Uusien AMK-tutkintojen opetussuunnitelmat mahdollistavat opiskelijoille Global Talent -osaamismerkin hankkimisen, jonka avulla voi kerryttää kansainvälisyysosaamista suorittamalla osan opinnoista englanninkielisen opetussuunnitelman mukaisesti. Humak kannustaa myös osallistumaan opiskelija- ja harjoitteluvaihtoon sekä Erasmus+ Blended Intensive -ohjelmiin ja opiskelemaan vieraita kieliä Kivanet- sekä PKS-korkeakoulujen yhteisen kielitarjonnan avulla.

Jatkuva oppiminen Humakissa

Jatkuvan oppimisen tarjonta on osa ammattikorkeakoulun yleistä tutkintokoulutusten opetustarjontaa. Viimeisimmän AMK-opetussuunnitelmauudistuksen yhtenä lähtökohtana oli jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittäminen. Konkreettinen esimerkki työelämän tarpeisiin vastaamisesta on opintojaksoista johdetut pienemmät 2–3 op laajuiset toteutukset. Esim. Vuorovaikutus 5 op -opintojaksosta voi valita Työelämän vuorovaikutustaidot 3 op -toteutuksen ja/tai Kulttuurienvälinen vuorovaikutus 2 op -toteutuksen. Vuonna 2024 jatkuvaa oppimista vahvistetaan tehostamalla markkinointia ja kehittämällä sisäistä viestintää. Jatkuvan oppimisen organisoitumista on kuvattu kuviossa 4.

Kuvio 4. Jatkuva oppiminen toteutuu Humakissa usean toimijan yhteistyönä.

Humakin pedagoginen kehittämistyö

Opetussuunnitelmissa määritellään opintojaksokohtaisesti osaamistavoitteet ja sisältö. Syksyllä 2023 käyttöönotetuissa AMK-tutkintojen opetussuunnitelmissa on kuvattu myös arviointikriteerit. Opintojaksototeutusten yhteydessä kuvataan oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja vaihtoehtoiset suoritustavat. Humakissa on neljä oppimisympäristöä: kampus, verkko, kansainvälisyys sekä työelämä ja TKI-toiminta.

TKI-toiminnan tehtävänä on tarjota opiskelijoille mm. harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyöaiheita. Useat opintojaksot voidaan suorittaa myös hankkeissa, mikä lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä. Opiskelijat hakeutuvat hankkeisiin Tuudo-sovelluksella ja niihin voi tutustua Humakin verkkosivujen sekä hanke-esittelypäivien kautta. TKI-toiminta tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä tähdäten henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien osaamisen päivittämiseen.

Opiskelijan työmäärää ohjataan ajoitussuunnitelmilla, jotka kuvaavat perusmallin opintojen etenemisestä. Humakissa on mahdollista suorittaa tutkinto myös normiaikaa nopeammassa tahdissa. Lehtorit arvioivat tehtävien mitoitusta suunnitellessaan opintojaksojen sisältöä. Kirjallisia töitä varten on erillinen mitoitusohje. Opintojen mitoitusta seurataan vuosittain aloitus- ja välikyselyiden sekä opintojaksopalautteiden avulla. Osaamista arvioidaan arvioinnin ohjeistuksen mukaisesti.

Humakissa opiskelijoilla on laajat vaikuttamismahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja koulutuksen suunnitteluun mm. toimielin- ja ryhmätoiminnan kautta. Opiskelijoilta kerätään palautetietoa opiskelijakyselyiden sekä aloite-, laatu- ja ilmoituskanavien kautta, ja näitä tietoja käsitellään systemaattisesti toimielimissä. Myös johto ja opiskelijakunta HUMAKO tapaavat säännöllisesti.

Koulutuskokonaisuuksien suunnittelu käynnistyy usein ennakointi- ja palautetiedon analysoinnilla. Tutkintoon johtavien koulutusten opetussuunnitelmatyö käynnistyy rehtorin toimeksiannosta ja rehtori hyväksyy opetussuunnitelmat koulutusjohtajien esityksestä. Vastaavasti muiden koulutuskokonaisuuksien suunnittelu käynnistyy johtajien toimeksiannosta ja johtajat hyväksyvät ne päälliköiden/esihenkilöiden esityksestä.