2.1 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtaminen

Auditeringsgruppens bedömning

LABin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteet on määritelty selkeästi strategiassa

Auditointiaineiston perusteella LABilla on vahva merkitys toiminta-alueillaan. Auditointihaastatteluiden mukaan LABin suhteet Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueiden toimijoihin ovat tiiviit, välittömät ja vuorovaikutteiset. Auditointihaastatteluiden perusteella sidosryhmät kokivat hyötyvänsä yhteistyöstä LABin kanssa.

LABin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tavoitteet on määritelty LABin strategiassa. Strategiansa mukaisesti LABin tavoitteena on auttaa alueiden yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja, joihin LAB kouluttaa tulevaisuuden osaajia. Auditointihaastatteluiden mukaan yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle on asetettu myös yksikkökohtaiset tavoitteet, jotka eroavat toisistaan yksiköiden erilaisten toiminta-alojen mukaan. Auditointihaastatteluiden mukaan yksiköiden tavoitteet ovat lähtöisin LABin strategiasta ja liittyvät alueiden elinvoiman kasvuun ja kansainvälistymiseen. LABin strategian mukaan aktiivinen yhteistyö pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kanssa saa aikaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita. LABin yhteiskunnallinen vuorovaikutus tukee strategian toteuttamista ja samalla strategian toteuttaminen tukee vahvaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Auditointihaastatteluiden mukaan LABin yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta johtavat TKI-vararehtori ja yksiköiden johtajat. LABin intranetissä kerrotaan, että yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen johtaminen ja kehittäminen ovat LABin johtoryhmän keskeisiä tehtäviä. Auditointihaastatteluiden mukaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtamisessa valtaa on hajautettu aikaisempaa enemmän yksiköiden johdolle. Auditointiryhmä ehdottaa, että LAB voisi harkita yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden nykyistä vahvempaa korkeakoulutasoista johtamista, jotta toiminta ei eriytyisi liiaksi yksiköissä ja toiminnoissa toisistaan.

LAB on määritellyt strategiassaan keskeisiksi mittareiksi toimintansa vaikuttavuudelle yritysten kasvun, valmistuneiden työllistymisen ja täydentävän rahoituksen kasvun. Auditointihaastatteluiden mukaan tietoa LABin vaikuttavuudesta kerätään vuoropuhelussa sidosryhmien ja työelämän kanssa sekä liikennevaloarvioinnilla. LABissa ei ole vielä käytössä systemaattista kyselyä sidosryhmille, mutta LAB on ottamassa käyttöön Net Promoter Score (NPS) -mittarin, jonka suositteluindeksille on asetettu myös strateginen tavoite. Palveluista ja täydennyskoulutuksesta kerätään palautetta. Auditointihaastatteluiden mukaan asiakkaiden kanssa käydään palautekeskustelu ja yhteistyöhankkeissa dialogi on aktiivista. Auditointiryhmä suosittelee, että LAB kehittää nykyistä enemmän yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden laadullisia mittareita sidosryhmäyhteistyön parantamiseksi entisestään.

LABin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden menettelytapoja tulee kirkastaa

LABin intranetin mukaan LABin yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus sekä aluevaikuttavuus toteutuvat koulutuksen, TKI-toiminnan ja palveluliiketoiminnan sekä strategisten päämäärien kautta. Auditointihaastatteluiden mukaan yksiköissä toimivat neuvottelukunnat toimivat apuna uusien ideoiden ja näkökulmien esiintuomisessa alueiden toimijoilta. LABin intranetin mukaan LABin keskeisiä työelämäkumppaneita ovat Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueiden yritykset, kunnat, kaupungit, hyvinvointialueet sekä kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt, yhdistykset ja seurakunnat. Muita tärkeitä sidosryhmiä ovat rahoittajat, kuten maakuntaliitot, ELY-keskukset, säätiöt, ministeriöt, Business Finland, alueelliset ja kansalliset yrittäjä- ja työelämän järjestöt sekä kotimaiset ja kansainväliset koulutus- ja tutkimusorganisaatiot. Yhteiskunnallista vuorovaikutusta toteutetaan myös kauppakamareiden ja potilasjärjestöjen kanssa.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimintatavat on määritelty yksiköissä. Yksiköiden yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen menettelytavat ovat vakuuttavia. Itsearviointiraportissa hyvinä esimerkkeinä esitellään muun muassa Business Mill, StartHub, Food Pilot Plant ja LABlanssi. Auditointiryhmä kuitenkin suosittelee, että LAB selkiyttäisi myös koko korkeakoulun yhteisiä toimintatapoja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksensa edistämiseksi.

LABin tulee kerätä systemaattisesti tietoa toimintaympäristöstään

LAB seuraa muiden tuottamaa tietoa toimintaympäristössään tapahtuvista muutoksista. Auditointihaastatteluissa Sitra, Arene, ministeriöt ja yritykset tuotiin esille tärkeinä tiedontuottajina LABille. Myös tiivis ja välitön vuoropuhelu sidosryhmien kanssa tuottaa LABille ajantasaista tietoa toimintaympäristöstä. Rehtori raportoi toimintaympäristön muutoksista katsauksissaan hallitukselle.

Auditointihaastatteluiden mukaan LABin tulisi vahvistaa omaa rooliaan toimintaympäristön ja alueiden tarpeiden muutosten ennakoinnissa pitkällä aikavälillä. Auditointiryhmä suosittelee, että LAB kerää nykyistä systemaattisemmin itse tietoa toimintaympäristöstään, luo järjestelmän toimintaympäristöä koskevan tiedon analysoimiseksi ja hyödyntää tietoa korkeakoulun yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtamisessa.