3.3 Laatujärjestelmän toimivuus ja kehittäminen

Perustehtävien tavoitteet määritellään strategiassa ja niistä johdetuissa toteutusohjelmissa. Vuosittaiset tavoitteet asetetaan tulos- ja tiimisopimuksissa. Määrällisten tavoitteiden saavuttamista seurataan vuosikellon mukaisesti laajan reaaliaikaisen raportoinnin avulla. Laadullisten tavoitteiden toteutumista seurataan kattavien opiskelija-, sidosryhmä- ja henkilöstöpalautteiden ja -kyselyiden avulla. Kerätty tieto analysoidaan ja käsitellään vastuuryhmissä. Laadunhallinnan menettelyt ovat vakiintuneet ja niiden koetaan vastavan perustehtävien menestyksekkään hoitamisen edellyttämiä tarpeita.  

 Hyviä käytäntöjä tunnistetaan osana arjen laatutyötä. Hyviä käytäntöjä esitellään vastuuryhmissä (esim. TKI-ryhmä, koulutuksen ryhmä, kv-ryhmä), tulevaisuuskatsauksissa, uutisina Santrassa sekä henkilöstön tuottamien artikkelien kautta Savonian portaalissa. Näin mahdollistetaan hyvien käytäntöjen leviäminen myös ulkoisiin sidosryhmiin. Hyvien käytäntöjen kehittäjiä palkitaan Savonian tunnustuksilla (Ketterä palkitseminen, Savonian Sankarit).  

  • DigiAvain sujuvoittamaan opintojen aloitusta 
    Opintojen sujuvaa alkua tukeva DigiAvain-perehdytys kehitettiin eAMK-hankkeessa koko Savonian kattavaksi, ja hankkeessa jaetun tiedon ja kokemusten kautta menettely laajentui useiden korkeakoulujen toimintatavaksi. 
  • Suursimulaatioilla monialaista yhteistyötä 
    Suursimulaatioita on kehitetty Itä-Suomen alueella jo viiden vuoden ajan monialaisessa yhteistyössä: innovoimassa, suunnittelemassa ja toteuttamassa on ollut Savonian, Itä-Suomen yliopiston farmasian, hoitotieteen, lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden laitosten, oppimis- ja tietotekniikkatukipalveluiden sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) henkilöstöä.  Suursimulaatiotyöryhmä sai vuonna 2019 Itä-Suomen yliopiston vuoden opetusteko palkinnon innovatiivisesta opetuksen kehittämisestä. Suursimulaatiot on osoittautunut hyväksi käytännöksi monialaisen oppimisen mahdollistamisessa, ja niiden käyttöä laajennetaan edelleen uusiin tutkinto-ohjelmiin. 
  • Savonia-artikkeleilla jaetaan osaamista 
    Osaamisen esille tuominen kiinnostavalla ja vaikuttavalla tavalla on monialaisessa ammattikorkeakoulussa haasteellista. Savonia-artikkelit ovat matalan kynnyksen kanava esitellä osaamista niin korkeakoulun sisällä kuin ulkoisille sidosryhmille. Laadukkaasti tuotetut artikkelit ovat rohkaisseet asiantuntijoita esittelemään opetukseen, TKI-hankkeisiin ja yrityspalveluihin liittyvää osaamista ja hyviä käytäntöjä. 
  • Ekosysteemisen TKI-toiminnan rakentaminen 
    Vahvuusalat ovat rakentaneet rinnakkain alueellisia ja kansainvälisiä ekosysteemejä (ECCP ym.). Työtä on tehty maakuntaliiton kanssa yhteistyössä. Osalla aloista yhteistyön rakentamisella on pidempi historia. Tätä on hyödynnetty laajasti muiden alojen toiminnan kehittämisessä. Osana tätä kehitystä on pystytty hakeutumaan myös kansainvälisiin klustereihin. 

Laatujärjestelmä ja sen kehittämismenettelyt kuvataan laatuohjelmassa. Opiskelijat voivat antaa palautetta useissa eri muodoissa. Saadut palautteet analysoidaan ja käsitellään vastuuryhmissä. Palautteen johdosta tehdyistä toimenpiteistä tiedotetaan kohderyhmiä. Eri järjestelmien kautta kerätyn palautteen ohella opiskelijoiden kanssa järjestetään korkeakoulu-, koulutusala- ja tutkinto-ohjelmatasoisia palautekeskusteluja. Johto tapaa rehtorin johdolla opiskelijakunnan sekä opiskelijayhdistysten aktiivit säännöllisesti kerran lukukaudessa. Savonia ja opiskelijakunta SAVOTTA allekirjoittavat vuosittain yhteistyösopimuksen, jossa määritellään kummankin sopimusosapuolen vastuut ja velvollisuudet mm. tuutoritoiminnassa ja opiskeluhyvinvoinnin kehittämisessä. Opiskelijaintra Repussa kerrotaan Opiskelija vaikuttajana -osiossa, kuinka opiskelija voi antaa palautetta ja osallistua toiminnan kehittämiseen erilaisissa ryhmissä. Samassa yhteydessä voi tutustua kerättyyn palautteeseen ja palautteen pohjalta toteutettuihin toimenpiteisiin. Opiskelijan vaikuttamismahdollisuudet sisältyvät myös uuden opiskelijan perehdyttämismateriaaliin. Opiskelijoiden vaikutusaktiivisuutta ja palaute/vastapalaute-dialogia voitaisiin edelleen vahvistaa mobiiliteknologiaa hyödyntämällä. 

Savoniassa laatu on arjen tekoja. Jokainen savonialainen on omalta osaltaan vastuussa laadusta. Henkilö- ja ryhmätasoiset laatuvastuut on kuvattu johtosäännössä sekä Savonia-tasoisten ryhmien tehtäväkuvissa. Henkilöstölle toteutetaan lukuvuoden aikana kaksi laajaa toiminnan kehittämistä tukevaa kyselyä (GPTW ja toimivuuskysely). Kyselyiden tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä eri tasoisissa ryhmissä. Vuosittain toteutettavissa tulevaisuuskatsauksissa johto käy koulutusalojen ja palvelutoimintojen kanssa yhdessä läpi toiminnan kehittämiseen liittyviä kohteita. GPTW-viitekehyksen koetaan vahvistavan organisaation läpinäkyvyyttä ja tukevan henkilöstön laatuajattelua. Tiimien ja tulosyksiköiden rajat ylittävien toimintojen laadunhallintaa tulee edelleen kehittää. 

 Ulkoisilta sidosryhmiltä kerätään palautetta Savonian toiminnasta vuosittain toteutettavan sidosryhmäkyselyn avulla. Kyselyn tulokset käsitellään johtoryhmässä. Ulkoiset sidosryhmät osallistuvat Savonian kehittämiseen jatkuvan ja laajamittaisen työelämädialogin kautta. Dialogin toteutumismuotoja ovat mm. koulutusalakohtaiset neuvottelukunnat, TKI-hankeyhteistyö sekä erilaiset projektit. Laaja-alaisesti ja monimuotoisesti kerääntyvän sidosryhmäpalautteen analyysimenetelmiä tulee kuitenkin edelleen kehittää. 

 Laatujärjestelmä tuottaa ajantasaista, useita tietolähteitä yhdistävää sekä luotettavaa tietoa toiminnan analysoinnin ja kehittämisen pohjaksi. Savonialaisten laatutietoisuus on vahvaa ja eri toimijat tunnistavat oman roolinsa ja vastuunsa toiminnan laadun varmistamisessa. Tiedonkeruun toteuttamisesta ja raportoinnista vastaa laatuasiantuntijoista koostuva tietoryhmä. Ryhmä raportoi laatujärjestelmän kehittämistarpeista johtoryhmälle. Johtoryhmä analysoi laatujärjestelmän toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vuosittain ja päättää mahdollisista kehittämistoimenpiteistä. 

Vahvuudet Kehittämiskohteet
Henkilöstö- ja opiskelijapalautteen systemaattinen kerääminen ja käsittely Laaja-alaisen ja monimuotoisen sidosryhmäpalautteen analysointi 
GPTW-viitekehys vahvistaa organisaation muutoskyvykkyyttä ja läpinäkyvyyttä Mobiiliteknologian laajempi hyödyntäminen opiskelijan vaikutusmahdollisuuksia tukevasti 
Toimivat menettelyt hyvien käytänteiden levittämisessä  Tiimien ja tulosyksiköiden rajat ylittävien toimintojen laadunhallinnan vahvistaminen