4.1 Jatkuva oppiminen

Jatkuva oppiminen on sekä Turun AMK:n strateginen tavoite että kansallisen koulutuspolitiikan tärkeä  kokonaisuus. Jatkuvalla oppimisella (JO) tarkoitetaan osaamisen kehittämistä ja uudistamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Auditoinnissa haemme keinoja, miten kykenemme toteuttamaan jatkuvan oppimisen tehtävää entistä paremmin.

Olemme seurannan ja benchmarkingin kautta tunnistanut kehittämiskohteiksi jatkuvan oppimisen tarjonnan laajentamisen ja suoritusten volyymin nostamisen. Strategiamme ydinajatuksena on tuottaa osaavia ammattilaisia Varsinais-Suomen työelämän kehittämiseen ja tarpeisiin. Tähän sisältyy tutkintokoulutuksia lyhytkestoisempien opintomahdollisuuksien huomattava laajentaminen ja osaamisen näyttömahdollisuuksien luominen JO-opiskelijoille. Kehitettävänä ovat JO:n ohjauksen ja neuvonnan palvelut eri kohderyhmille: alalle aikovat, alan vaihtajat, osaamisen päivittäjät, työmarkkina-asemaa parantavat, työttömät, lomautetut, erityispätevyyttä hakevat ja maahanmuuttajataustaiset.

Kuvio 12: Jatkuvan oppimisen opintopisteistä 80 % muodostuu avoimen amk:n pisteistä, joiden kasvu kiihtyi vuonna 2020 tasolle 27 000 pistettä.
Kuvio 12. Jatkuvan oppimisen opintopistekertymän kehittyminen 2018–09/2021

Keskitymme ei-tutkintokoulutuksen muotoihin, jotka kohdentuvat muihin kuin tutkinto-opiskelijoihin ja jotka tuottavat rahoitusmallin mukaisia opintopisteitä. Emme käsittele yhteistyöopintoja eli tutkinto-opiskelijoiden ristiinopiskelua.

Koulutuksen sektorit toteuttavat jatkuvan oppimisen opetuksen. Opintohallinnon toteuttaa Opiskelijapalvelut, joka ohjeistaa avoimen AMK:n opintojen suunnittelua ja käytäntöjä yhdessä JO-tiimin kanssa. Tiimi koordinoi ja kehittää jatkuvan oppimisen kokonaisuutta. Opiskelijapalvelut kehittää hallintokäytäntöjä, esim. ilmoittautuminen, opinto-oikeuksien luominen ja opintomaksut Pepin Oppijan työpöydän kautta.

Jatkuvan oppimisen osa-alueet

Avoin AMK -opinnot ovat lakisääteisesti aina tutkintokoulutuksen osia. Polkuopinnot ovat AMK- tai YAMK-tutkinnon ensimmäisen vuoden opintoja, joita suoritetaan samassa ryhmässä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Haku ja opiskelijavalinta on Opintopolku -palvelussa. Polkuopinnot suorittanut voi hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän erillishaussa. Avoimen AMK:n volyymistä valtaosa, 83 %, on polkuopintoja (v. 2020, 21 581 op,  opiskelijoita 779).

Kuvio 13: Jatkuva oppiminen (JO) voidaan ymmärtää elinikäisenä oppimisena, joka ulottuu peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen kautta korkeakouluopintoihin ja kattaa laajimmillaan kaiken ei-tutkintoon johtavan koulutuksen, myös täydennys- ja työvoimakoulutuksen. Kapeammin määriteltynä JO sisältää rahoitusmalliin sisältyvät muodot: avoimen AMK:n (väyläopinnot, polkuopinnot, erikoispolut, korkeakouludiplomit, kiintiöpaikat), maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen, erilliset opinto-oikeudet ja erikoistumiskoulutukset.
Kuvio 13. Jatkuva oppimisen osa-alueet

Toteutamme väyläopintoja yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten (Turun ammatti-instituutti, Salon ammattiopisto, Raision lukio, Naantalin lukio, Turun konservatorio ja musiikkiopisto) kanssa sopimuspohjaisesti. Oppilaitos ja väyläopintoja tarjoava AMK:n koulutus sopivat opetuksen toteutuksesta ja tarjonnasta lukuvuosittain. Hakukelpoisuuden erillisvalintaan tuottavia väyläopintojen paketteja on rakenteilla sosiaali- ja terveysalalla Turun ammatti-instituutin kanssa.

Laajennamme korkeakouludiplomien tarjontaa. Niiden osuus avoimen AMK:n volyymistä oli noin 5 % vuonna 2020 (1394 op, opiskelijamäärä 69). Keväällä 2021 tarjonnassa oli neljä diplomia. Koulutukset suunnittelevat opintoihin kuuluvat opintojaksot, määrittelevät aloituspaikat ja esittävät kohderyhmän. JO-tiimi ja avoin AMK ovat mukana määrittämässä valintaperusteita, hakuaikaa, opintojen kestoa, kohderyhmää sekä markkinointia. Koulutustoteutuksista päätetään koulutusjohtajien/ KT-päälliköiden kanssa edellisen vuoden touko-kesäkuussa.

Perinteisin avoimen AMK:n tuote on tutkintokoulutusten opintojaksototeutusten kiintiöpaikat, joita tarjoamme liiketalouden, tekniikan ja jonkin verran soten alalla. Kiintiöpaikoilla suoritettujen opintopisteiden osuus avoimen AMK:n volyymista vuonna 2020 oli 10.8% (2782 op, 337 opiskelijaa). KT-päälliköt ja koulutusvastaavat saavat ohjeistuksen toteutusten tarjoamisesta ja tarvittavista tiedoista avoimesta AMK:sta. Opettajat tekevät päätöksen toteutusten tarjoamisesta, kiintiöistä ja osaamisen edeltävyysehdoista. Suunnittelu tapahtuu opetuksen vuosikellon aikataulussa.

Avoimen AMK:n opintojaksojen kiintiöpaikoille hakeutuvien ja opiskelijoiden kannalta ongelma on toteutussuunnitelmien puutteellisuus. Puutteiden takia opinnoista kiinnostunut ei löydä tietoa, esim. opetuksen ajankohdasta ja onko opetus verkossa vai ei. Jos toteutussuunnitelma on jäänyt julkaisematta, se ei näy opinto-oppaassa, avoimen AMK:n opintotarjonnassa eikä siirry Pepistä itslearningiin.

Koulutuksen sektorit vastaavat erikoistumiskoulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta. Uusia erikoistumiskoulutuksia tulee suunnitteluun ja toteutukseen ympäri vuoden. Aikataulut määrittyvät yhteistyöverkostoissa. Erikoistumiskoulutusten hakujen, opiskelijavalintojen sekä opintohallinnon keskittäminen Opiskelijapalveluille sekä prosessien yhtenäistäminen tutkintokoulutuksen kanssa on valmistelussa.

Maahanmuuttajille järjestetään ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia koulutuksia. Koulutus kehittää suomen kielen taitoa ja valmiuksia suorittaa suomalainen korkeakoulututkinto. Valmentavan koulutuksen jälkeen voi hakea normaalin hakumenettelyn kautta tutkintokoulutukseen.

Erillisiä opinto-oikeuksia yleensä myönnetään tutkintosäännön perusteella hakemuksesta entisille tutkinto-opiskelijoille, joilta puuttuu tutkinnosta yli 35 op. Lisäksi ”erillisoikeutta” on käytetty harkinnanvaraisesti poikkeustapauksissa. On tullut esiin tarve lisätä opintomahdollisuuksia kesken lukukauden poiketen opetuksen vuosikellon mukaisesta tarjonnan valmisteluaikataulusta. Esimerkiksi Taideakatemian opetusproduktioihin osallistuville ulkopuolisille voidaan kirjata erillisen opinto-oikeuden opintopisteitä.

Vahvuudet
Kehittämiskohteet
Jatkuvan oppimisen viitekehyksen myötä yhteinen ymmärrys tuotteista, koordinoinnista ja opintohallinnosta Jatkuvan oppimisen tuotteiden  joustava suunnittelu  ja ennakointi, jotta kyetään vastaamaan äkillisiin koulutustarpeisiin rakennemuutoksissa
Opiskelijapalveluiden ja JO-tiimin ohjaus ja neuvonta opetuksen sektoreille Jatkuvan oppimisen asiakkaiden/oppijoiden neuvonnan ja ohjauspalvelujen selkeyttäminen
Korkeakouludiplomien toimivat käytänteet Asiakaslähtöinen opintojaksojen toteutussuunnitelmien kuvaus ja informaatio ja tarjonnan selkeä esittäminen verkkosivuilla
Aktiivinen toiminta kansallisissa JO-verkostoissa. Avoimen AMK -opintojen muun JO-tarjonnan lisääminen