Tiivistelmä

Julkaisun nimi

Lapin ammattikorkeakoulun auditointi

Tekijät

Timo Mattila, Tekla Kosonen, Sanna Ruhalahti, Mikko Valtonen, Niina Nurkka ja Raisa Hievanen

Lapin ammattikorkeakoulun itsearviointi (toim.) Merja Forest

Korkeakoulujen arviointijaoston päätös

Lapin ammattikorkeakoulun auditointi on hyväksytty 15.6.2023.

Laatuleima on voimassa 15.6.2029

Auditointiryhmän arvio arviointialueista I-III

I: Osaamista luova korkeakoulu: hyvä taso

II: Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu: erinomainen taso

III: Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu: hyvä taso

Oppiva korkeakoulu – Lapin ammattikorkeakoulun valitsema arviointialue

Työelämän muuttuvien osaamistarpeiden huomioiminen jatkuvan oppimisen tarjonnassa

Vertaisoppimisen teema ja kumppani

Teema:  Työelämäyhteistyö

Kumppani: Fachhochschule Technikum Wien (Itävalta)

Keskeiset vahvuudet ja kehittämissuositukset

Vahvuudet 

  • Lapin ammattikorkeakoulussa on opetuksen suunnittelua ja opiskelijoiden ohjausta vahvasti tukevat prosessit ja järjestelmät.
  • Kumppanuussopimuksiin perustuva sidosryhmäyhteistyö on järjestelmällistä, pitkäjänteistä ja tavoitteellista.
  • Laatutyö on kiinteä osa ammattikorkeakoulun arjen toimintaa. Prosessit toimivat läpileikkaavasti ja niiden kehittäminen on systemaattista ja jatkuvaa.
  • Lapin ammattikorkeakoulun kiinteät yhteydet työelämään ja kattava TKI-toiminta luovat hyvät mahdollisuudet jatkuvan oppimisen työelämälähtöisen tarjonnan kehittämiseen.

Kehittämissuositukset

  • Ohjauksen prosessien yhdenmukainen käytännön toteutuminen ja opiskelijoiden yhdenmukaisten palveluiden saavutettavuus tulee varmistaa kaikilla koulutusaloilla ja kampuspaikkakunnilla.
  • Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja TKI-toiminnan laadullisten tavoitteiden määrittelyä tulee edelleen kehittää vaikuttavuuden entistä monipuolisemmaksi mittaamiseksi.
  • Opiskelijat tulee osallistaa nykyistä kiinteämmin ja laajemmin laatutyöhön ja tukea heitä jatkuvuutta, tiedon siirtämistä ja osaamista rakentavan toimintakulttuurin luomisessa.
  • Jatkuvan oppimisen tuotteiden tarvelähtöisyyden kehittämisessä tulee nykyistä järjestelmällisemmin hyödyntää ammattikorkeakoulun sidosryhmiä ja alumneja.