Monivaiheinen ja avoin opiskelijavalintaprosessi
Kuten itsearviointiraportissa todetaan, akatemian johtokunta, dekaani, opetus- tai tutkintoneuvosto määrittelevät perustutkinto- ja jatko-opiskelijoiden valintakriteerit kyseisessä akatemiassa. Akatemiat vastaavat opiskelijavalinnan käytännön järjestämisestä, ja valinta toteutetaan hyvän hallintotavan mukaisesti. Tutkinnonsuoritusoikeuden saaminen Taideyliopistoon edellyttää osallistumista valintakoeprosessiin. Taideyliopistossa ei sovelleta todistusvalintaa tai kiintiöitä ensimmäisen kerran hakijoille. Tietyissä hakukohteissa voi olla tosin mahdollista hakea avoimen yliopiston väyläopintojen kautta. Auditointivierailun haastateltavien mukaan erityisesti kandidaattivaiheen opiskelijavalinnat ovat monivaiheinen prosessi, joka vaatii koulutusohjelmilta paljon resursseja. Yliopiston hakijapalvelut ja koulutusohjelmasuunnittelijat tukevat prosessia.
Auditointivierailulla opiskelijat kuvasivat valintakoetilaisuutta intensiiviseksi, mutta valintakokeet antavat opiskelijoille hyvän kuvan haetusta alasta, sen ominaispiirteistä ja vaatimuksista sekä Taideyliopiston yleisestä ilmapiiristä. Taideyliopistossa tiedostetaan valintaprosessia koskeva vastuu, sillä valitut hakijat ovat tulevaisuuden taiteilijoita ja edustavat taidekenttää sen monimuotoisuudessaan. Auditointivierailulla haastateltavat toivoivat lisää moninaisuutta valittaviin opiskelijoihin, jolloin moninaisuus kasvaisi entisestään myös taidekentällä.
Koulutuksen toteutus tukee taiteen ammattilaiseksi kasvamista erinomaisella tavalla
Taideyliopiston vahvuutena on ajatus opiskelijoiden kasvamisesta taiteilijoiksi, mikä näkyy opetuksen ja ohjauksen painotuksissa. Auditointivierailulla opiskelijat, henkilöstö ja sidosryhmien edustajat toivat esiin, että Taideyliopiston taiteen opetus on laadukasta ja opetushenkilökunta ammattitaitoista. Opintonsa suorittanut voi olla varma, että oma taiteellinen osaaminen on korkeatasoista. Auditoinnin haastatteluihin ja työpajaan osallistuneet opiskelijat arvostivat yliopistonsa tasokasta opetusta, yksilöllistä ohjausta ja hyvää tukea opettajilta, opetustarjonnan runsautta ja resursseja, keskustelukulttuuria sekä vertaispalautetta.
Auditointivierailun haastateltavien mukaan opetus on vahvasti taiteen tekemisen opettamista. Opiskelijat saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää taiteellista osaamistaan suorassa vuorovaikutuksessa yleisön ja muiden alan toimijoiden kanssa. Vuorovaikutus yleisön ja taideyhteisön kanssa edistää luovaa toimintaa ja uusien ideoiden syntymistä sekä tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden nähdä taiteensa vaikutukset ja merkityksen yhteiskunnassa. Sen sijaan opiskelijoiden tutkijanuran tukeminen ja tutkimuksellisen osaamisen kehittäminen eivät ole auditointihaastatteluiden mukaan korostuneet yhtä vahvasti.
Yksittäisten akatemioiden historiat ovat muovanneet taiteenaloille erilaiset tavat suunnitella ja toteuttaa opetusta. Musiikin opetus tapahtuu yksilöpainotteisesti, teatteritaiteen opetus on tiiviissä ryhmässä työskentelyä ja kuvataiteen opetus on yksilötyöskentelyä, vaikka opetus järjestetäänkin usein ryhmätyöskentelynä. Pienet ryhmäkoot saivat opiskelijoilta kiitosta auditointivierailun aikana. Taideyliopiston tilat ovat monipuoliset ja vapaasti opiskelijoiden käytössä myös opintojaksojen ulkopuolella, jolloin opiskelijat voivat omaehtoisesti kehittää osaamistaan kiinnostuksenkohteidensa mukaan.
Taideyliopiston opetuksessa korostuvat lähiopetus ja yksilöllinen ohjaus. Opetus keskittyy taiteellisen ilmaisun taitojen sekä taiteellisen ajattelun kehittämiseen. Taiteellisen työskentelyn ja taiteen arviointi on erottamaton osa taiteilijan ammattia. Opettajat toivat esiin auditointivierailulla, että opiskelijoiden osaaminen vaikuttaa paljon koulutussisältöihin. Opettajien mukaan opetus rakentuu ymmärrykseen perinteistä mutta myös perinteiden kyseenalaistamiseen. Osaaminen syntyy prosessissa, jossa tieteen ja taiteen vuoropuhelu sekä taidetutkimus kehittyvät työskentelyn aikana. Prosessi itsessään on jatkuvaa kehittämistä ja dialogia opiskelijoiden ja opettajien välillä. Opettajien puheessa korostui opiskelijoiden ja heidän osaamisensa arvostus.
Auditointivierailun haastateltavien mukaan Taideyliopiston opetus elää vahvasti ajassa. Taideala onkin voimakkaassa muutoksessa. Taideyliopiston opiskelijat ovat tiedostavia ja valveutuneita. Opiskelijat haastavat opetusta, sen lähestymistapoja ja vaativat opettajilta ymmärrystä ajankohtaisista ilmiöistä. Henkilöstötyöpajassa nostettiin esiin, että nopeiden paradigman muutosten vaatimus stressaa osaa opettajista. Opettajien pitää reagoida erilaisiin kyseenalaistuksiin osana opetusta. Opettajien mukaan opetus vaatii myös uutta tutkimusta ja työtä, joka ei synny hetkessä.
Auditointivierailun haastateltavien mukaan opiskelijat ovat moninaistuneet. Henkilöstön mukaan monen opiskelijan kädentaidot ja kielten osaaminen ovat heikentyneet, neuropsykologiset haasteet lisääntyneet, opiskelijoiden ajankäytön ja kuormituksen haasteet ovat akuutteja ja opiskelijoiden teoreettisiin asioihin keskittymiseen käyttämä aika on lyhentynyt. Opiskelijoiden sitoutuminen ja poissaolot aiheuttavat opetukselle myös haasteita. Opettajien mukaan osa haasteista on lisääntynyt tutkintoon käytettävän ajan kiristymisen takia. Ratkaisuja haasteisiin on pyritty löytämään ja niitä on löydettykin esimerkiksi uusilla tavoilla järjestää opetusta ja tukea opiskelijoiden opiskelussa tekemiä valintoja, tutustumalla eri vaihtoehtoihin osana opintoja, tukea tarvitsevien opiskelijoiden tunnistamisella ja tukemisella sekä huolehtimalla opetuksen perusasioista. Opetuksessa tehdään myös yksilöllisiä mukautuksia, mutta ne vaativat lisäresursseja. Opettajat kaipasivatkin Taideyliopistolta nykyistä enemmän tukea opiskelijoiden muuttuvien tarpeiden kanssa toimimiseen ja lisäkoulutusta erityispedagogisiin taitoihin.
Rakentavan kritiikin antamista opiskelijoiden taiteellisesta työskentelystä tulee kehittää
Auditointivierailun haastateltavien mukaan palaute- ja arviointikäytännöt ovat moninaisia Taideyliopiston sisällä. Osassa koulutusohjelmista ei tehdä numeerista arviointia, mutta jonkinlaista palautetta annetaan kaikissa koulutusohjelmissa. Useat koulutusohjelmat ovat siirtyneet arvioinnissa numeerisesta arvioinnista kirjalliseen ja suulliseen palautteeseen. Osaamisen arvioinnin tavat eroavat kuitenkin akatemioittain. Opiskelijat toivoivat auditointivierailulla osaamisen arviointiin akatemioiden välistä yhtenäisyyttä sekä selkeyttä. Henkilöstötyöpajassa tuotiin esiin, että opettajien antamaa arviointia helpottaisi opintojaksokohtainen arviointikriteeristö, missä auttaisivat myös opintojaksojen nykyistä tarkemmat osaamistavoitteet. Työpajassa painotettiin, että arvioitsijoiden samanmielisyys kriteereistä ja opintojaksojen sisällöistä on tärkeää. Arvioitsijoiden täytyy ymmärtää toisiaan ja opiskelijoille annettavaa palautetta ja niiden perusteita. Auditointiryhmä suositteleekin, että osaamisen arvioinnille määriteltäisiin opintojaksokohtaiset kriteerit ja opetushenkilöstöä koulutettaisiin nykyistä syvällisemmin taidealan osaamisen arviointiin.
Osa opiskelijoista kaipasi vierailulla nykyistä suorempaa palautetta eli kritiikkiä opettajilta omasta taiteellisesta työskentelystään, jotta he tunnistaisivat myös kehittämisen paikkansa. Kritiikin rakentava antaminen ja vastaanottaminen ovat taiteilijan ammatissa tärkeitä taitoja, joita on hyvä opetella jo opintojen aikana. Toisaalta osa opiskelijoista oli tyytyväisiä koulutusohjelmansa palautekäytäntöihin. Palaute- ja arviointikulttuuriin on kiinnitetty osassa aineryhmistä paljon huomiota. Opiskelijoiden saaman kritiikin tulisikin olla kaikissa koulutusohjelmissa pedagogisesti perusteltua, oppimista tukevaa ja osaamisperusteista eikä kritiikki-sanan ympärille tule luoda kielteisiä mielleyhtymiä.
Auditointivierailun haastateltavien mukaan henkilöstön avoin ja kannustava suhtautuminen opiskelijoiden itsenäiseen taiteelliseen toimintaan sekä vahva yhteys taidekenttään auttavat Taideyliopistoa pysymään kiinni taide- ja kulttuurialan ajankohtaisissa ilmiöissä. Auditointiryhmä suosittelee, että opiskelijoiden taiteellista toimintaa tukevia hyviä käytäntöjä, kuten kummitaiteilijoita ja ohjausryhmiä, jaetaan ja sovelletaan nykyistä enemmän eri akatemioiden välillä ja eri yhteistyöfoorumeissa. Auditointiryhmä suosittelee koulutusohjelmiin lisää yleisiä työelämävalmiuksiin tähtääviä opintojaksoja sekä erityisesti taidealan työelämävalmiuksien vahvistamiseen tähtääviä opintojaksoja. Näitä myös opiskelijat toivoivat lisää auditointivierailulla.
Akatemioiden välistä hyvien käytänteiden jakamista tulee lisätä
Auditointihaastatteluissa ja työpajoissa opettajat toivoivat enemmän akatemiarajat ylittävää opettajien yhteistä tekemistä ja toisilta oppimista. Haastateltavat ja työpajoihin osallistuneet opettajat tunnistivat, että yhteistyön esteiksi muodostuvat aikataulut, toimintakulttuureiden erilaisuus sekä koordinoinnin haasteet. Henkilöstötyöpajassa tuli esiin, että akatemioilla on erirytminen aikataulutus, joka aiheuttaa haasteita yhteisten opintojen järjestämiseen ja aikatauluttamiseen. Aikataulutushaasteita on myös akatemioiden sisällä sekä aineryhmien ja koulutusohjelmien sisällä. Tällä hetkellä opinnoissa on aikataulujen päällekkäisyyttä pakollisissa opinnoissa, mikä voi hankaloittaa opiskelijoiden etenemistä opinnoissa. Auditointivierailun haastateltavien mukaan yliopiston konkreettisia kehittämiskohteita ovat yhteisen opetuksen järjestäminen, opetuksen aikataulujen synkronoinnin ja koordinoinnin parantaminen sekä akatemioiden ja oppiaineiden välisen yhteisen suunnittelun ja opintokokonaisuuksien kehittäminen.
Yksi keino akatemioiden välisen yhteisöllisyyden lisäämiseksi on yhteinen akatemiarajat ylittävä koulutuksen suunnittelu. Suunnittelu vaatii tasapainoilua akatemioiden omien identiteettien ja ominaispiirteiden kunnioittamisen sekä yhteisten tavoitteiden saavuttamisen välillä. Henkilöstötyöpajassa nostettiin esiin kielten opetuksen integrointi muuhun opetukseen onnistuneena esimerkkinä yhteisopettajuudesta. Opiskelijat toivoivat myös nykyistä kattavampaa viestintää eri akatemioiden kaikille opiskelijoille avoimista opintojaksoista.
Auditointivierailulle osallistuneet tohtorintutkintoa tekevät opiskelijat pitivät Taideyliopiston tohtorikoulutuksen vahvuutena monitieteellistä, opiskelijalähtöistä ja vertaisoppimiseen perustuvaa lähestymistapaa taiteelliseen tutkimukseen. Opiskelijat perehtyvät osana jatko-opintoja myös muihin kuin oman alansa lähestymistapoihin ja menetelmiin. Tohtorintutkintoa tekevät kaipasivat opintoihinsa nykyistä selkeämpää rakennetta sekä enemmän ohjausta ja tukea. Osa tohtorintutkintoa tekevistä koki, että he jäävät prosessissaan yksin, sillä ohjaajat eivät ennätä ohjata heidän työskentelyään tarpeeksi.
Henkilöitä, jotka tekevät tohtorintutkintoa Taideyliopistossa, kutsutaan välillä jatko-opiskelijoiksi, välillä tohtorikoulutettaviksi ja välillä väitöskirjatutkijoiksi. Tohtorintutkintoa tekevät kaipasivatkin heistä käytettäviin nimityksiin selkeyttä ja yhdenmukaisuutta. Tohtorintutkintoa tekevät kaipasivat enemmän opetusta erityisesti laadullisista menetelmistä sekä kaikille yhteisiä opintojaksoja. Taideyliopistolla tulisi olla myös yhtenäiset käytännöt, miten tohtorintutkintoa tekevien rahoituksesta riippumatta saavat käyttää yliopiston tiloja. Osa tohtorintutkintoa tekevistä koki, että heidän työtään ei arvosteta Taideyliopistossa, väitöskirjaan liittyvän taiteellisen työn toteuttamista ei tueta riittävästi ja erityisesti taiteelliseen väitöskirjaan on vaikea saada rahoitusta. Auditointiryhmä suosittelee, että yliopisto etsisi ratkaisuja näihin haasteisiin yhdessä tohtorintutkintoa tekevien kanssa.
Tiukat läsnäolovaatimukset kuormittavat opiskelijoita
Auditointihaastatteluiden mukaan osassa akatemioista on tiukat läsnäolovaatimukset. Ne voivat asettaa opiskelijoille kohtuuttomia paineita ja rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan tasapainottaa opintojaan muiden elämänalueiden kanssa. Opiskelijat antoivat auditointivierailulla opettajille kuitenkin kiitosta ymmärryksestä tilanteissa, joissa opintojaksojen suorittamiseen oli tehty henkilökohtaisia sovellutuksia pakollisten poissaolojen takia. Työpajoihin osallistuneet opettajat kokivat, että poissaolot vaikeuttavat opetusta ja oppimista. Opettajat toivoivatkin opiskelijoilta intensiivistä, psyykkistä läsnäoloa opetustilanteissa.
Auditointiryhmä suosittelee, että Taideyliopisto tarkastelee läsnäolovaatimuksia ja opetuskulttuurejaan laajasti. Osaamisen kehittymisen ja oppimisen lisäksi läsnäolovaatimusten tulisi tukea opiskelijoiden hyvinvointia. Auditointiryhmä suosittelee, että läsnäolovaatimuksia yhtenäistettäisiin nykyistä enemmän koulutusohjelmien välillä ja lisättäisiin niihin joustavuutta. Oppimisympäristön joustavoittaminen voisi sisältää läsnäolovaatimusten tarkastelua, suorittamispaineen vähentämistä ja opiskelijoiden aktiivisen osallistumisen opetuksen kehittämiseen. Koulutustarjontaa aikatauluttaessa olisi hyvä muistaa jättää intensiivisten opintojaksojen väliin tilaa hengähtää sekä reflektoida opiskelijan omaa oppimistaan ennen seuraavan projektin alkua.
Koulutusten työelämäyhteydet hyvällä tasolla
Auditointivierailun perusteella Taideyliopisto tekee yhteistyötä työelämän sidosryhmien kanssa ja opinnot sisältävät taiteilijan työelämän kannalta oleellisia opintosisältöjä. Työpajaan osallistuneet opiskelijat arvostivat vierailevia opettajia ja taiteilijoita, jotka tuovat erilaisia näkökulmia opintoihin, luovat yhteyden alan työelämään ja laajemmin alalle. Useissa koulutuksissa työelämäyhteydet ovat hyvällä tasolla, ja koulutus on sidoksissa työelämään jo opintojen aikana. Toisaalta osa opiskelijoista toivoi koulutusohjelmaansa nykyistä vahvempaa kytköstä työelämään, esimerkiksi alumnien, uraohjauksen ja mentoroinnin avulla. Taidekentän laajuus ja monialaisuus asettavat kuitenkin omat haasteensa opiskelijoiden työelämään integroitumiselle. Opiskelijoiden mukaan tietyt tutkinnot ovat kapeakatseisia sille, mihin ammattiin tutkinnon suorittanut työllistyy, vaikka mahdollisuudet voivat olla paljon laajemmat. Esimerkiksi kaikki opettajan pedagogisia tutkintoja suorittavat opiskelijat eivät välttämättä työllisty aineenopettajiksi, vaan he toivoivat pääsevänsä soveltamaan taiteellista ja pedagogista osaamistaan muissa yhteyksissä.
Taideyliopistossa on tunnistettu auditointivierailun perusteella taiteellisen toiminnan ja työntekemisen opinnollistamisen merkitys opintojen suorittamisessa. Opinnollistaminen tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden integroida käytännön työkokemusta osaksi opintoja ja saada siitä opintopisteitä. Opinnollistaminen on nähty Taideyliopistossa tehokkaana keinona vähentää opiskelijoiden kuormitusta ja edistää heidän opintojensa etenemistä. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) mahdollisuudet tunnistetaan laajasti Taideyliopistossa. Itsearvioinnin mukaan Taideyliopistolla onkin käytössä yliopiston yhteinen AHOT-suositus. AHOT-menettelyllä voi hakea tutkintoon kuuluvien pakollisten opintojen korvaamista.
Opiskelijat tekevät oman henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS), jonka mukaan he suorittavat opintonsa. HOPSin laatimiseen tarjotaan opiskelijoille apua, ja opiskelijat voivat jutella omista tavoitteistaan esimerkiksi tuutoriopettajan kanssa. Auditointivierailun haastateltavien mukaan opiskelijoiden etenemistä opinnoissa seurataan. Jos opiskelijat eivät etene opinnoissaan toivotusti, heihin ollaan yhteydessä. Jatkuvan oppimisen opinto-oikeudella tuetaan opiskelijoiden valmistumista aikataulussa, sillä opintojen päätyttyä opiskelijalla on kaksi vuotta aikaa tehdä veloituksetta täydentäviä opintojaksoja ja käyttää yliopiston tiloja. Tämä on nopeuttanut auditointivierailun haastateltavien mukaan opiskelijoiden valmistumista.
Opiskelijoiden hyvinvointi, moninaisuus ja yhdenvertaisuus haastavat koulutustoimintaa
Auditointivierailulla nousi esiin opiskelijoiden kuormittuminen, huonovointisuus ja jaksaminen, joiden syyt ovat moninaiset. Erilaisia ratkaisuja on pyritty löytämään yliopisto-, akatemia- ja koulutusohjelmatasoilla. Hyvinvoinnin parantamiseen liittyviä toimenpiteitä ja onnistumisia seurataan yliopiston toiminnanohjausprosessissa. Auditointiryhmän mukaan yliopiston kehittämistoimista olisikin hyvä viestiä nykyistä paremmin opiskelijoille. Opiskelijoiden mukaan opintopsykologit ovat pahasti ruuhkautuneita. Opiskelijat toivoivatkin lisää henkilöitä, joihin voisi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä. Opiskelijat toivoivat myös enemmän ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyden vahvistamista opintojen alkuvaiheessa sekä akatemioiden välistä sosiaalista toimintaa, tapahtumia ja yhteisprojekteja.
Suurin osa työpajaan osallistuneista opiskelijoista tiesi, keneen ottaa yhteyttä ongelmatilanteessa, jos he kokivat epäasiallista käyttäytymistä tai kohtelua. Taideyliopistolla oli olemasa selkeät puuttumismekanismit eri tilanteisiin. Auditointivierailun perusteella turvallisemman tilan periaatteiden käytännön toteutus on yliopistossa vielä kehittymässä. Osassa koulutusohjelmia turvallisemman tilan periaatteet olivat opiskelijoiden mukaan jo käytössä. Osa opiskelijoista koki periaatteiden toteutumisen opettajakohtaiselta eikä opettakohtaisuutta laajempi yliopiston käytäntö ollut selkeää. Auditointiryhmän mukaan Taideyliopiston tulisi edelleen viestiä ja jatkaa yliopistoyhteisön kouluttamista turvallisemman tilan periaatteista ja menettelyistä.
Auditointivierailun haastateltavien mukaan Taideyliopiston tulee kehittää kansainvälisten opiskelijoiden integrointia yliopistoon ja yhteiskuntaan. Auditointiryhmä suosittelee, että kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tulee järjestää lisää tukea suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseksi sekä monipuolisia suomen kielen opintoja. Yksi keskeinen haaste ja opiskelijoita eriarvoistava tekijä on kieli, joka vaikuttaa opiskelijoiden opiskeluun ja mahdollisuuksiin. Yliopisto on tunnistanut kielihaasteen, ja on kehittämässä kielipolitiikkaansa. Kansainvälisillä opiskelijoilla on haasteita löytää etsimäänsä tietoa verkkosivuilta ja eri järjestelmistä englanniksi. He toivoivatkin opiskelijaviestintää myös englanniksi kaikissa akatemioissa. Kansainväliset opiskelijat toivoivat kaikille pakollista yhdenvertaisuus-, moninaisuus- ja inklusiivisuuskoulutusta. Kielihaaste koskettaa myös ruotsinkielisiä opiskelijoita ruotsinkielisissä koulutusohjelmissa, joissa opiskelijoiden mukaan ruotsi ei toteudu opetus- ja opiskelukielenä kovin hyvin.