1.3 Koulutuksen arviointi ja kehittäminen

Högskolans självvärdering

Koulutuksen arvioinnin ja kehittämisen lähtökohdat ja työkalut Taideyliopistossa

Koulutuksesta ja opetuksesta kerätään systemaattisesti arviointitietoa ja palautetta, ja saatua tietoa hyödynnetään koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä ja opetussuunnitelmatyössä. Kehittämisessä hyödynnetään lisäksi tilastotietoja ja sidosryhmiltä saatavaa palautetta. Yksikkötasolla alumnit- ja taidekenttä ovat vahvasti mukana koulutuksen kehittämisessä, sekä yhteistyöprojekteissa että opintojaksoissa (partnereina tai tuntiopettajina).

Perustutkintokoulutusta ja tohtorikoulutusta kehitetään osana opetus- ja vuosisuunnittelua. Uudistustyössä viedään läpi yhteisiä linjauksia ja muita strategisia tavoitteita.

Arvioinnin ja kehittämisen keskeisiä työkaluja ovat opetussuunnitelman ja opetusohjelman arvioinnit, opiskelijapalaute, tilastotiedon ja mittariston hyödyntäminen (Tiedolla johtamisen portaali), kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi, sidosryhmien osallistaminen (sidosryhmäkyselyt), muut ulkoiset ja sisäiset arvioinnit (esim. Advisory Board -menettelyt), laadunvarmistuselinten työ, mm. opin- ja taidonnäytteiden tarkastus ja oppimisen arviointimenettelyt.

Opetussuunnitelma-arvioinnit pohjautuvat esimerkiksi toimintaympäristöanalyysiin (koulutuksen kysyntä, tarve ja laatu), sidosryhmäkyselyihin, opiskelijapalautteeseen sekä tilastoanalyysiin. Kansainvälistä vertailukehittämistä on myös hyödynnetty arvioinnissa. Uudet ohjelmat ja niiden opetussuunnitelma arvioidaan pääsääntöisesti pilotoinnin jälkeen.  Opetusohjelmia arvioidaan vuosittain koulutusohjelmissa.

Koulutuksen ja yliopiston ohjelmatarjonnan yhteiseen kehittämiseen ja arviointiin ei ole vielä vakiintunutta menettelytapaa. Perustutkintokoulutuksen ja tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen johtoryhmien roolia on jatkossa ajateltu yhteistä arviointia tukevaksi. Kehitysajatuksia voisi nousta myös akatemioiden välisestä ristiinarvioinnista.

Koulutuksen kehittäminen opiskelijapalautteen avulla

Yliopisto edistää vastuullista palautekulttuuria, joka perustuu kannustavaan vuorovaikutukseen opiskelijoiden ja opettajien välillä sekä tuottaa merkityksellistä palautetietoa.  Palautekyselyt kohdistuvat opintojen eri vaiheisiin. Opiskelijapalautteen keräämistä ja käsittelyä ohjaavat Taideyliopiston yhteiset palauteperiaatteet.

Palautekyselyt tähtäävät opetuksen vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja auttavat samalla opiskelijaa reflektoimaan omaa oppimistaan. Myös opiskelijan vastuulla on antaa palautetta ja kehittää yliopiston toimintaa työryhmien ja yhteisön jäsenenä.

Palautetta saadaan opiskelijoilta suullisesti ja kirjallisesti. Yliopiston yhteisiä koulutusta, oppimista ja opetusta arvioivia kirjallisia palautekyselyitä ovat opintojaksopalaute, hakijapalaute, vaihto-opiskelijoiden palaute, kandipalaute, rehtorin kysely sekä uraseurantakyselyt maisteriksi ja tohtoriksi valmistuneille. Käytössä on myös yleinen palautelomake omalla nimellä tai anonyymisti. Myös opiskelijoiden opintojen aikana tuottamat oppimispäiväkirjat, oppimisportfoliot, harjoitteluraportit ja ryhmäkeskustelut tuottavat tietoa, jota voidaan hyödyntää opetuksen kehittämisessä. Lisäksi osa koulutusohjelmista kerää opiskelijoilta lukukausikohtaista palautetta.

Opettajat käyvät läpi saamansa opintojaksopalautteen ja sitä käsitellään esihenkilöiden kanssa vuosi- ja kehityskeskusteluissa. Opiskelijapalautetta käsitellään yksiköiden, ohjelmien ja aineryhmien eri johtamisfoorumeilla ja kehittämisseminaareissa vuosittain. Opiskelijapalautteen hyödyntämisen osalta tulee miettiä palautteen käsittelyn sykliä ja miettiä tapoja, jotka mahdollistavat myös vuosikeskusteluja nopeamman reagoinnin.

Tuudo-opintojaksopalaute mahdollistaa opettajan vastapalautteen opiskelijaryhmälle. Molemminpuolinen palautteenanto on mahdollistettu myös yksilöopetuksen osalta.  Yksilöopetuksen palautteenannon osalta on käyty keskustelua palautteen antajan tunnistettavuudesta ja varmistettu palautteen käsittelyn luottamuksellisuutta.

Koulutuksen laadun arviointi

Koulutuksen laatua varmistavat Taideyliopiston johtoryhmä, perustutkintokoulutuksen sekä tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen johtoryhmät, johtokunnat ja akatemioiden akateemiset neuvostot, opetusneuvosto tai perustutkintokoulutuksen jaosto. Perustutkintokoulutuksen ja tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen johtoryhmät vastaavat vastuualueidensa yhteisestä kehittämisestä ja edistämisestä.

Akatemiat ja yhteiset akateemiset yksiköt seuraavat koulutuksen tuloksellisuutta ja kehittävät sen laatua. Akatemiat vastaavat järjestämänsä koulutuksen ja myöntämiensä tutkintojen laadusta. Koulutusta järjestävät yksiköt vastaavat kukin antamansa koulutuksen ja opetuksen laadusta. Opetussuunnitelmatyöprosessiin kuuluu yksikkökohtaisesti tehtävä opetussuunnitelmien itsearviointi.

Opettaja vastaa opetuksensa laadusta ja opiskelijoiden osaamisen arvioinnista. Opiskelija vastaa oppimisestaan ja opintojensa etenemisestä.

Tukipalveluiden toiminnan kehittäminen

Taideyliopisto pyrkii olemaan uudistuva ja viisaasti johdettu yhteisö, ja sujuvoittaa palveluitaan yhdenmukaistamalla niitä käyttäjälähtöisesti ja digitalisaatiota hyödyntäen. Palveluprosesseja on päivitetty säännöllisesti IMS-prosessikuvausjärjestelmään. Kehitämme palveluitamme paitsi opiskelija ja -hakijapalautteen ja rehtorin vuosikeskustelusta saadun palautteen pohjalta, myös suhteessa muuhun toimintaympäristöön ja kansallisen kehyksen muutostarpeisiin.

Vahvuudet Kehittämiskohteet
Koulutuksen laadun ja tuloksellisuuden seuranta vakiintunutta. Yliopiston koulutustarjonnan kokonaisuuden arvioinnin kehittäminen vahvistumassa.
Yhteinen opintojaksopalautejärjestelmä käytössä ja yhteiset palauteperiaatteet vahvistettu. Vastapalautteen antamisen käytännöt ja opintojaksopalautteen vastausprosentin kasvattaminen.
Alumnit ja taidekenttä kytkeytyvät koulutuksen toteuttamiseen ja sen kehittämiseen yksiköissä. Sidosryhmien systemaattinen hyödyntäminen yliopiston yhteisessä OPS-työssä.

 

Auditeringsgruppens bedömning

Taideyliopiston tulee hyödyntää nykyistä systemaattisemmin koulutustoiminnasta kerättyä palautetta

Taideyliopiston vahvuuksia ovat avoimuus, opetushenkilöstön ja opiskelijoiden väliset palautejärjestelmät, opiskelijoiden edustavuus eri työryhmissä sekä kyky rakentavaan dialogiin. Opiskelijoiden ja opettajien välillä on tiivis vuorovaikutus, joka luo perustan opetuksen arvioinnille. Vuorovaikutus mahdollistaa opettajien ymmärryksen opiskelijoiden tarpeista ja kehityksestä, mikä edistää samalla opetuksen jatkuvaa parantamista.

Opetuksen arvioinnissa käytetään erilaisia määrällisiä ja laadullisia tietolähteitä. Lisäksi käytetään Tiedolla johtamisen portaalia. Palautetieto auttaa tunnistamaan opetuksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Auditointivierailun haastateltavien mukaan opiskelijapalautetta kerätään aktiivisesti, ja sitä on kehitetty paljon viimeisten vuosien aikana. Palautetta kerätään kaikilta opintojaksoilta ja yksilöopetuksesta. Opiskelijoiden tietojärjestelmän kautta antaman palautteen määrä on suhteellisen vähäinen, vaikka opettajia on muistutettu antamaan opetuksessa aikaa palautteen antamiseen. Työpajojen mukaan osa opiskelijoista kokee palautteenantoähkyä. Sekä opiskelijat että opettajat kokivat usein Tuudon palautekanavan ylimääräisenä. Opettajat kyseenalaistivat Tuudon anonyymina palautekanavana, koska ryhmäkoot ovat pieniä. Opettajien mukaan opiskelijapalautteen suhde opiskelijoiden osaamisen arviointiin, opiskelijoiden itsearviointiin ja opettajien omaan kehittämistyöhön vaatii parantamista. Valtakunnallisten kyselyiden, kuten Kandipalautteen, vastaajamäärät ovat Taideyliopistossa suhtellisen suuria. Taideyliopisto saa palautetta myös keskusteluista ylioppilaskunnan edustajien kanssa.

Vastapalautteen antamisen suhteellinen määrä on alhainen. Vastapalautetta ei anneta opiskelijoiden mukaan riittävästi, mikä saattaa jättää opiskelijat epätietoisiksi siitä, mihin tarkoitukseen ja miten heidän antamansa palaute hyödynnetään. Erityisesti opintojaksopalautteen käsittelyprosessi ja konkreettiset vaikutukset olivat useille opiskelijoille epäselviä. Auditointivierailun haastateltavien mukaan järjestelmän kautta annettava vastapalaute ei taidealoilla ole aina järkevää, sillä alalla toimivat sitä paremmin erilaiset palautekeskustelut ja palautteiden käsittely suullisesti. Taideyliopiston kulttuuri onkin keskusteleva, kriittinen ja itsereflektoiva, mikä mahdollistaa keskustelun vaikeistakin asioista ja kehittämiskohteisiin tarttumisen. 

Vaikka auditointivierailun perusteella yliopiston johto ja henkilöstö tunnustivat laajalti palautetiedon merkityksen, auditointiryhmän mielestä sen systemaattista hyödyntämistä tulee lisätä. Auditointiryhmä suositteleekin, että nykyistä selkeämpi viestintä saadun palautetiedon käyttötarkoituksista ja sen vaikutuksista opetuksen kehittämiseen parantaisi kerätyn palautetiedon laatua ja helpottaisi sen pohjalta tehtävää kehittämistä ja päätöksentekoa. Nykyistä selkeämpi viestintä palautteiden käytöstä tukisi opetuksen kehittämistä sekä parantaisi opiskelijoiden oppimis- ja vaikuttamismahdollisuuskokemuksia.

Taideyliopistossa opetus ja taiteellinen toiminta ovat tiiviisti yhteydessä alan ammattikenttään, mikä varmistaa koulutuksen soveltuvuutta työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Tämä vuorovaikutus mahdollistaa opetussuunnitelmien jatkuvan päivittämisen vastaamaan alan uusia suuntauksia ja ammatillisia kehityksiä, mikä edistää opiskelijoiden valmiuksia siirtyä työelämään. Lisäksi yhteistyö moninaisen taidekentän kanssa tarjoaa opiskelijoille arvokkaita verkostoitumismahdollisuuksia ja projekteja, jotka syventävät heidän käytännön osaamistaan.

Taideyliopisto on itsearvioinnissaan tunnistanut koulutustarjonnan kokonaisuuden arvioinnin kehittämiskohteeksi. Koulutusohjelmien säännöllistä sisäistä ja ulkoista kokonaisarviointia voisi kehittää osana Taideyliopiston koulutustoiminnan laadun varmistamista ja kehittämistä. Itsearvioinnissa mainittu koulutusten sisäinen ristiinarviointi olisi hyvä menettely vertaisoppimiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen yliopiston eri akatemioiden välillä. Taideyliopistossa kehitetään systemaattisesti opiskelijoiden ja opetushenkilöstön tukipalveluita osana toiminnanohjausprosessia eri tietolähteisiin perustuen.