LABissa on käytössä useita palautekanavia, mutta palautekäytänteitä ja -kulttuuria tulee uudistaa
LABissa opiskelijapalautetta kerätään erilaisten palautekanavien kautta. Opiskelijoilta kerätään palaute opintojaksoista Peppiin integroidun Spark-palautejärjestelmän avulla sekä valmistumisvaiheen AVOP-palaute. Auditointihaastatteluiden mukaan opettajat käyvät Spark-palautteita ja palautteiden vastausprosentteja läpi omien esihenkilöidensä kanssa. Vastausprosentit ovat pääosin pieniä ja niissä on paljon koulutus- ja opintojaksokohtaista vaihtelua. LABin intran mukaan keskimääräinen opintojaksojen vastausprosentti on viime vuosina ollut noin 20. Palaute on vaihdellut opintojaksoittain jopa 2–85 prosentin välillä.
Ryhmänedustaja on ryhmän opiskelijoiden keskuudestaan valitsema henkilö, jonka tehtävänä on toimia yhteyshenkilönä oman opiskelijaryhmän ja henkilöstön välillä. Ryhmänedustajat keräävät palautetta kerran lukukaudessa, mutta tässäkin palautemuodossa vastausprosentit jäävät pieniksi. LABin intranetin mukaan ryhmänedustajan tehtävänä on huolehtia palautetiedon keräämisestä osaamispäällikön kanssa käytäviin keskusteluihin ja tarvittaessa tuoda ryhmänsä ajatuksia esille opettajille tai tutoropettajalle. Auditointihaastatteluiden mukaan ryhmänedustajien keräämä palaute osaamistavoitteiden saavuttamisesta käydään läpi Edutiimissä.
Työpajoihin osallistuneet opiskelijat kokevat, että näennäistä palautteiden keräämistä on LABissa paljon. He kokevat, ettei palautteiden antamisella ole juurikaan merkitystä. Opiskelijat kuvasivat, että he eivät pääsääntöisesti saa vastapalautetta eivätkä tietoa siitä, miten palautteisiin reagoidaan. Opiskelijat kokivat tämän vuoksi palautteisiin vastaamisen epämotivoivaksi. Henkilökunnan ja opiskelijoiden haastatteluiden välillä ilmeni eroja siinä, miten palautteen käsittelyä kuvailtiin. Opettajat kertoivat esimerkkejä siitä, miten Spark-palautetta hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Toisaalta opiskelijoiden keskuudessa oli epätietoisuutta palautteiden merkityksestä ja opiskelijat toivat esiin, että samat haasteet toistuvat vuodesta toiseen tietyillä opintojaksoilla.
Opettajien työpajojen mukaan osa opettajista kerää palautetta opintojakson aikana omiin kehittämistarpeisiinsa ja kehittää opetusta sen pohjalta, mutta esimerkit tästä olivat yksittäisiä. Opettajat kokivat, että suullinen opintojakson aikana kerätty palaute opiskelijoilta hyödyttää heitä enemmän kuin Sparkin kautta kerätty palaute. Opiskelijat kuvasivat työpajassa, että joillekin opettajille palautteen antaminen on helppoa ja opettajat reagoivat palautteeseen. Toisaalta osa opettajista suhtautuu opiskelijoiden antamaan palautteeseen kielteisesti, jolloin opiskelijat eivät enää uskalla antaa suullista palautetta kyseisille opettajille. Opiskelijat kaipasivat myös mahdollisuutta antaa palautetta kesken opintojakson.
Auditointiryhmä suosittelee, että koulutuksen vastuuhenkilöt yhdessä opiskelijoiden edustajien kanssa miettivät konkreettisia keinoja, miten LABin opiskelijat vastaisivat nykyistä selvästi enemmän erilaisiin palautekyselyihin sekä sitä, miten opettajat antaisivat opiskelijoille vastapalautetta ja suhtautuisivat palautteisiin kehittämistyökaluna. Vastapalautteen antamista tulee kehittää niin, että opiskelijat tunnistavat, että palautetta hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä. Auditointiryhmän mielestä LABissa toteutetut LABikäynti-tapahtuma ja SpeakOut-kampanja ovat hyvä alku oikeaan suuntaan.
Opiskelijakunta KOEn edustajat tapaavat LABin johtoa säännöllisesti LABraKOE-tapaamisissa. Ainealayhdistysten edustajat tapaavat yksiköiden johtoa. Auditointivierailun perusteella opiskelijat kokivat tulleensa kuulluksi tätä kautta ja he kokivat saavansa tässä yhteydessä tietoa myös siitä, miten palautetta on viety eteenpäin. LABin itsearviointiraportissa kuvataan, että palaute- ja kyselykoosteita käsitellään ja kehittämistoimenpiteistä sovitaan esimerkiksi johtoryhmässä, Edutiimissä ja yksiköissä, mutta auditointivierailun perusteella opiskelijat ovat prosessista ja palautteen pohjalta tehdyistä toimenpiteistä pitkälti epätietoisia.
Koulutuksen palaute- ja arviointietoa tulee hyödyntää nykyistä enemmän
Auditointihaastatteluiden perusteella LABista työelämään siirtyvien opiskelijoiden ja valmistuneiden osaaminen oli vaihtelevaa. Kansainvälisten opiskelijoiden osaamista kehuttiin auditointihaastatteluissa. Auditointiryhmän mielestä LABin pitäisi varmistaa valmistuneiden osaamisen riittävä taso. Yksi keino saada tietoa opiskelijoiden osaamisesta on kerätä nykyistä systemaattisempaa palautetietoa harjoittelupaikoista ja muilta työelämäkumppaneilta, mikä olikin tunnistettu kehittämiskohteeksi itsearviointiraportissa.
LABin tulokset ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen palautekyselyssä (AVOP) eivät yllä ammattikorkeakoulujen tulosten parhaimmistoon. LABissa onkin pohdittu, millaista kehittämistä tulosten perusteella pitäisi tehdä. Tähän mennessä tulosten pohjalta on kehitetty erityisesti työelämäyhteistyötä ja harjoittelua. Auditointihaastatteluiden mukaan tuloksia pyritään edelleen parantamaan syksyllä 2024 käynnistyvien koulutuksen laatuklinikoiden ja oppimisen muotoilun klinikoiden avulla. Laatuklinikoiden taustalla on DV2030-laatukriteeristö. Auditointihaastatteluiden mukaan seuraava askel on LABin oman laatukriteeristön eli LABin mallin kehittäminen sekä keskittyminen koulutuksen laatuun ja sisältöihin.
Auditointiryhmä suosittelee, että LABissa pohditaan perusteellisesti, millainen palautetieto palvelee koulutuksen laadun kehittämistä. Lisäksi auditointiryhmä suosittelee, että LABissa analysoidaan kerättyä opiskelijapalautetta systemaattisesti, asetetaan konkreettisia tavoitteita ja mittareita koulutuksen ja opetuksen kehittämiselle, päätetään toimenpiteistä, joiden avulla koulutuksen ja opetuksen laatua voidaan kehittää sekä seurataan toimenpiteiden onnistumista. LABin tulee kehittää koulutuksen palautekulttuuria nykyistä vuorovaikutteisempaan suuntaan samalla huolehtien sen systemaattisuudesta.
LUT-konsernin yhteistyö vahvistaa jatkuvan oppimisen tarjontaa
Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia tarjotaan LABissa avoimen ammattikorkeakoulun ja maksullisen täydennyskoulutuksen kautta yhteistyössä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) kanssa. Jatkuvan oppimisen tarjonnassa huomioidaan työelämän tarpeet. Tarjontaa on yrityksille, organisaatioille ja yksilöille. Vaikka auditointihaastatteluiden mukaan täydennyskoulutuksia on jo kehitetty yhteistyössä LUT-yliopiston kanssa, jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämisessä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia LUT-korkeakoulujen yhteistyönä.
Itsearviointiraportin mukaan LUT-yliopiston korkeakoulupalvelut tuottavat sekä LABin että LUTin tukipalvelut. Auditointihaastatteluiden mukaan tukipalvelut keräävät palautetta ja toteuttavat useita erilaisia palvelukyselyitä opiskelijoille ja henkilöstölle. Tukipalveluiden saamia palautteita käydään läpi esimerkiksi LABraKOE-tapaamisissa sekä LABikäynti-tapahtumassa. Intran mukaan palautteiden perusteella on kehitetty esimerkiksi viestintää, tiedottamista, Moodle-alustan tukea ja eLABia. Myös palautekäytäntöjä kehitetään yhteistyössä KOEn kanssa.