Tavoitteena rakentavan kriittisten asiantuntijoiden kouluttaminen
Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, jonka koulutuskampukset sijaitsevat Helsingissä, Kauniaisissa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Turussa. Humakin toimiluvan mukaisia tutkintonimikkeitä ovat yhteisöpedagogi, tulkki ja kulttuurituottaja. Humakin palvelulupaus opiskelijoille on tarjota koulutusta, jonka avulla he kehittyvät rakentavan kriittisiksi asiantuntijoiksi.
Koulutusten suunnittelu pohjautuu Humakin strategiaan ja sieltä johdettuihin tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Koulutusten osaamistavoitteet on määritelty selkeästi ja niiden jaottelu geneerisiin työelämävalmiuksiin, ammatilliseen perusosaamiseen ja koulutusalan erityisosaamiseen tukee opiskelijoiden kokonaisvaltaista kehittymistä. Koulutuksen suunnittelua ohjaa vahva yhteinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta korostava arvopohja, jonka niin henkilöstö kuin opiskelijat tunnistivat ja jakoivat auditointivierailun havaintojen perusteella hyvin. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansallista viitekehystä vastaavissa opetussuunnitelmissa osaaminen on kuvattu osaamisperustaisesti niin opetussuunnitelmatasolla kuin opintojaksotasolla tavoitteissa, sisällöissä ja arviointiperusteissa.
Itsearviointiraportin mukaan Humakin opiskelijoilla on mahdollisuus kerryttää kansainvälisyysosaamistaan suorittamalla osa opinnoistaan englanninkielisen opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijoita myös kannustetaan osallistumaan opiskelija- ja harjoittelijavaihto-ohjelmiin ja opiskelemaan vieraita kieliä. Kansainvälistymisen liittymisestä luontevaksi osaksi kaikkien koulutusten suunnittelua ja toteutusta ei kuitenkaan auditointivierailulla tai itsearviointiaineiston perusteella saatu näyttöä.
Humakin jatkuvan oppimisen tarjonta on osa korkeakoulun yleistä tutkintokoulutusten opetustarjontaa. Itsearviointiraportin mukaan jatkuvan oppimisen roolin vahvistamiseksi Humakissa on tehty äskettäin toiminnan organisointiin, markkinointiin ja sisäiseen viestintään liittyviä kehittämistoimia muun muassa muokkaamalla opetustarjonnasta suppeampia, entistä paremmin työelämätarpeita vastaavia toteutuksia sekä selkeyttämällä jatkuvan oppimisen tarjontaan liittyvää päätöksentekoprosessia. Auditointiryhmä ei kuitenkaan vielä kykene arvioimaan näiden toimien vaikuttavuutta niiden tuoreuden vuoksi. Jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämiseen liittyvien prosessien parantaminen on itsearviointiraportissa tunnistettu kehittämiskohde. Myös auditointiryhmä tunnisti tämän asian auditointihaastatteluissa. Auditointiryhmä suosittelee Humakia kehittämään, yhtenäistämään ja kuvaamaan jatkuvaan oppimiseen liittyvät prosessit.
Valmennuspedagogiikka korostaa työelämäperustaisuutta ja yhteisöllistä oppimista
Humakin valmennuspedagogiikka pohjautuu sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Oppiminen tapahtuu mahdollisimman paljon työelämän todellisissa tai niitä simuloivissa tilanteissa. Valmennuspedagogiikan valinta pedagogisena linjauksena on perusteltu. Auditointivierailun työpaja-aineistojen perusteella valmennuspedagogista strategiaa toteutetaan laajasti käytännössä ja se muodostaa luontevan viitekehyksen Humakin opetukselle ja oppimiselle.
Humakissa oppiminen tapahtuu neljässä määritellyssä oppimisympäristössä. Nämä ovat kampus, verkko, kansainvälisyys sekä työelämä- ja TKI-toiminta. Opetuksen siirryttyä yhä enemmän verkossa toteutettavaksi, tarve moninaisemmille fyysisille kohtaamisille nousi esille sekä opiskelijoiden että henkilöstön taholta. Auditointiryhmä kannustaa Humakia pohtimaan keinoja, joilla myös pääosin verkossa tapahtuviin koulutuksiin voitaisiin tarkoituksenmukaisella tavalla yhdistää opiskelijoiden ja henkilöstön aitoja kohtaamisia.
Opetussuunnitelmaprosesseissa ennakointi-, palaute- ja tutkimustietoa hyödynnettävä nykyistä vahvemmin
Henkilöstötyöpaja-aineiston perusteella opettajat kokevat voivansa osallistua ja vaikuttaa opetussuunnitelmien kehittämiseen. Erilaisten koulutuskokonaisuuksien suunnitelmien hyväksymiskäytännöt ovat selkeät. Rehtori hyväksyy opetussuunnitelmat koulutusjohtajien esityksestä. Opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä tulevaisuuden työelämätarpeista kerättiin tietoa muun muassa laajoilla haastatteluilla. Ennakointitietona hyödynnetään myös uraseurantakyselyn tuloksia. Auditointiryhmä suosittelee yhtenäistämään opetussuunnitelmien laatimiseen ja päivittämiseen liittyviä prosesseja sen varmistamiseksi, että kaikki tarkoituksenmukainen ennakointi-, palaute- ja tutkimustieto tulee hyödynnettyä opetussuunnitelmien laadinnassa.
Opiskelijat voivat osallistua koulutuksen suunnitteluun toimielimissä ja työryhmissä sekä antamalla palautetta eri palautekanavien kautta. Haastattelujen perusteella opiskelijat tunnistavat vaikuttamiskeinoina myös Humakin Vaikuttamisen viikot sekä opiskelijakunnan ja korkeakoulun johdon vuosittaiset tapaamiset. Opiskelijat tekevät kehittämistyöopintojen yhteydessä työelämän toimijoille haastatteluja, joissa he selvittävät työelämän muutoksia ja tulevaisuuden koulutustarpeita. Näiden haastattelujen kattavuudesta ja hyödynnettävyydestä saatiin auditointivierailulla näyttöä. Menettelyä voidaan pitää erinomaisena käytäntönä, jolla tuetaan hyvin myös opiskelijoiden verkostoitumista työelämään.
Sidosryhmien pääasiallinen kanava osallistua koulutusten suunnitteluun ja uusien koulutusten ideointiin toteutuu osana TKI-toimintaa muun muassa laadittaessa yhteisiä hankesuunnitelmia. Sidosryhmähaastattelujen perusteella yhteydenpito Humakin ja sidosryhmien välillä on välitöntä ja se toteutuu matalalla kynnyksellä. Sidosryhmien edustajat toivoivat dialogin olevan kuitenkin nykyistä tiiviimpää ja suunnitelmallisempaa. Sidosryhmähaastatteluissa nousi esiin toive ja halukkuus osallistua aktiivisesti tutkintokoulutusten suunnitteluun. Auditointiryhmä suosittelee sidosryhmien nykyistä järjestelmällisempää ja aktiivisempaa hyödyntämistä osana koulutusten suunnittelua ja kehittämistä.
Auditointihaastattelujen mukaan merkittävä osa Humakin opettajista osallistuu TKI-toimintaan, mihin heitä myös kannustetaan. Yhteys koulutukseen on tätä kautta vahva ja luonteva. Opetuksen suunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään työparimallia, mitä auditointiryhmä pitää hyvänä käytäntönä. Auditointiryhmä sai henkilöstön haastatteluissa näyttöä siitä, että myös opiskelijoita pyritään osallistamaan aktiivisesti TKI-hankkeisiin. Opiskelijoiden panos koetaan merkittävänä, ja he saavat samalla arvokasta kokemusta ja oppivat soveltamaan teoriaa käytäntöön.
Itsearviointiraportin mukaan opintojen kokonaiskuormittavuutta ohjataan korkeakoulutasoisesti ajoitussuunnittelulla. Opiskelijoiden työmäärä pyritään mitoittamaan osana opintojaksojen toteutussuunnittelua. Kirjallisiin töihin on käytössä yhteinen mitoitusohje. Opintojen mitoitusta seurataan laatujärjestelmään sisältyvien kyselyiden sekä opintojaksopalautteen avulla. Opiskelijatyöpajoissa kerätyn opiskelijapalautteen perusteella opintojen mitoitukseen liittyvät menettelyt vaikuttavat toimivilta ja opintojen kuormittavuutta hallitaan systemaattisesti.