1.4 Korkeakoulun esimerkit onnistuneista kehittämistoimista

Pedagogisen kehittämisohjelman toteuttaminen

Vuosien 2021–2024 suurimpana onnistumisena voidaan pitää Osaamista kehittävä korkeakoulutus -kehittämisohjelman (OSKE) toteuttamista. Ohjelmassa on keskitytty mm. opiskelijaprofiilien, yhteisöllisten oppimisympäristöjen, valmennuksen ja ohjauksen laadun sekä AMK-tutkintojen opetussuunnitelmien kehittämiseen. Kehittämisessä hyödynnettiin palvelumuotoilun periaatteita. AMK-opiskelijapolun vaiheet ohjeineen koottiin visuaaliseen muotoon. Opiskelijoiden tarpeita selvitettiin opetushenkilöstölle ja opiskelijoille järjestettyjen osallistavien työpajojen, haastatteluiden ja kyselyiden avulla.

Seuraavassa avatataan tarkemmin opiskelijaprofiileita ja opetussuunnitelmauudistusta.

Opiskelijaprofiilit

OSKE-kehittämisohjelman tuloksena syntyi joustavia oppimispolkuja, jotka vastaavat opiskelijoiden monimuotoistuviin ja yksilöllistyviin tarpeisiin. Neljän opiskelijaprofiilin avulla voidaan ennakoida erilaisia ohjaustarpeita ja kohdentaa ohjausresursseja. Profiilien avulla muodostetaan myös valmennuksen pienryhmät, mikä mahdollistaa aiheiden ennakoivan ja oikea-aikaisen käsittelyn. Opiskelija, tunnistaessaan oman profiilinsa, voi tutustua erilaisiin etukäteen hänelle tarjottaviin ohjaus- ja tukimahdollisuuksiin. Kehitystyön aikana on myös tunnistettu opintojen suorittamisen “pullonkauloja”, ja näiden pohjalta rakennetaan parhaillaan ohjauksen ja oppimisympäristöjen kokonaiskuvaa tulevaa kehitystyötä varten.

Opetussuunnitelmauudistus

Viimeisimmän AMK-tutkintojen opetussuunnitelmauudistuksen lähtökohtana olivat tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, jatkuvan oppimisen entistä tiiviimpi integrointi tutkinto-opetukseen, vahvuusalojen välisen yhteistyön lisääminen, osaamiskärkien erityisosaamisen näkyväksi tekeminen ja erityisesti verkko-opetuksen laatutyö. Opetussuunnitelmatyö tehtiin yhdessä kaikkien vahvuusalojen kanssa. OPS-vastaavien ryhmä varmisti, että yhteisesti sovitut periaatteet tulivat kaikkien vahvuusalojen opetussuunnitelmiin. Pääpaino uudistuksessa oli sisällöissä ja rakenteellisessa uudistustyössä. Näiden lisäksi selkeytettiin opintojaksojen nimiä ja kuvauksia, lisäten opetussuunnitelman houkuttelevuutta eri kohderyhmille. Uudistuksen yhteydessä päivitettiin myös opiskelijoiden ohjeistuksia, kuten harjoittelu- ja arviointiohjeistukset sekä AHOT- ja työn opinnollistamisen ohjeet.

Uudistuksen tuloksena syntyi opetussuunnitelma, joka mahdollistaa opiskelijoiden joustavamman liikkumisen eri koulutusten välillä. Samalla se mahdollistaa opetushenkilökunnan erikoistumisen ja tehokkaamman työn jakamisen, mikä näkyy opiskelijoille parempana opetuksen laatuna. Osana opetussuunnitelmauudistusta opiskelijoilla on mahdollista suorittaa osa suomenkielisestä AMK-tutkinnosta englanniksi. Myös kansainvälisyyttä tukevia opintojaksoja, kuten kulttuurienvälistä vuorovaikutusta, lisättiin osana uudistusta. Kansainvälistymisen tueksi otettiin käyttöön Global Talent -osaamismerkki, joka edellyttää vähintään kahden kuukauden opiskelu- tai harjoittelujaksoa ulkomailla.

Tutkintovastaavien ryhmä on jatkanut työtään uudistuksen jälkeen varmistaen opetussuunnitelmien tasaisen laadun.

Opintojen edistymisen seurannan liikennevalomalli

Opiskelijoiden opintojen edistymisen seurantaa varten on luotu liikennevalot, jotka mahdollistavat varhaisen puuttumisen opintojen viivästymistapauksissa. Humakissa HOPS-valmentaja seuraa opiskelijoiden opintojen edistymistä kolme kertaa lukuvuodessa Kompassin avulla. Opiskelijat jaetaan opintojen edistymisen perusteella liikennevalomallin mukaisesti kolmeen ryhmään: 1) opiskelijan opinnot etenevät suunnitellusti aikataulussa (vihreä), 2) opiskelijan opintojen etenemisessä on havaittavissa hidastumista (keltainen) ja 3) opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellusti (punainen). Katso tarkemmin Väläyksiä Humakista VI s. 59–61. 

Opintojen etenemisen seurantaa tarkastellaan säännöllisesti tiimien tuloskorteilla, vahvuusalaryhmien kokouksissa ja Humak-tasoisesti koulutus- ja TKI-ryhmässä (KTR), joissa tilanteita käsitellään tarvittaessa vuosiryhmäkohtaisesti sekä sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Näin varmistetaan prosessin toteutuminen ja pystytään tekemään korjaavia liikkeitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esim. tarjoamalla lisäohjausta ja opinto-ohjaajan palveluita.

Opiskelijan opas

Kulju-projektin tuloksena (2020–2021) Humakin Wikistä siirryttiin WordPress-pohjaiseen Opiskelijan oppaaseen. Oppaaseen on koottu kaikki opiskelijoiden ohjeet ja lomakkeet, joita he tarvitsevat opintojen suorittamiseen Humakissa. Opas toimii myös opetushenkilöstön tietopankkina opiskeluun ja ohjaamiseen liittyvissä asioissa sekä ensisijaisena tallennuspaikkana niille dokumenteille ja ohjeille, jotka koskevat sekä opiskelijoita että opetushenkilöstöä. Opas on saatavilla julkisesti mahdollistaen myös opiskelupaikkaa harkitseville siihen tutustumisen. Oppaan myötä opiskelijoiden ohjeistukset ovat merkittävästi paremmin ja selkeämmin saatavilla.