Tietoon perustuva koulutuksen arviointi ja kehittäminen
Koulutuksen tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä sekä laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti yliopistotasolla koulutusneuvostossa ja seurataan konsistorissa. Kehittämisen ja laadunhallinnan operatiivista toteuttamista ja tukipalveluiden kohdentamista varmistavat tiedekuntia yhdistävät koulutuksen ja tohtorikoulutuksen koordinaatioryhmät. Kansainvälisen koulutuksen erityiskysymyksiä tarkastelee kansainvälisen tutkintokoulutuksen työryhmä.
Tiedekunnat ja tutkinto-ohjelmat arvioivat koulutustehtävänsä onnistumista säännöllisesti osana vuosisuunnittelua. Samassa yhteydessä tarkastellaan opetusresursseja, määrällisiä tavoitteita sekä pedagogisia ratkaisuja ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeita.
Koulutuksen kehittäminen tiedekunta- ja tutkinto-ohjelmatasolla perustuu ulkoiseen ja sisäiseen palaute-, seuranta- ja ennakointitietoon, viimeisimpään tutkimustietoon sekä alakohtaisiin kehittämistavoitteisiin. Tiedekunnat ennakoivat toimintaympäristön muutoksia, osallistuvat kansallisiin ja kansainvälisiin alakohtaisiin ja korkeakoulujen välisiin yhteistyöhankkeisiin sekä yliopistotasoisiin kehittämishankkeisiin ja pilotteihin, toimivat alojensa verkostoissa sekä toteuttavat omia kehittämishankkeita. Jokainen tiedekunta on kuvannut palautteen käsittelyn ja hyödyntämisen tapansa.
Palautetietoa hyödynnetään erityisesti opetussuunnitelmatyössä ja opetuksen kehittämisessä sekä opiskelun sujuvuuden ja opiskelijahyvinvoinnin tilan tarkastelussa, ohjauksen kehittämisessä, opiskelijavalintojen toteutumisen arvioinnissa ja palveluiden kehittämisessä. Palautetietoa kerätään monipuolisesti, mutta sen analysoinnissa ja hyödyntämisessä on parannettavaa.
Koulutuksen raportointia ja seuranta- ja palautetiedon hyödyntämistä viedään eteenpäin yliopiston tiedolla johtamisen hankkeessa. Koulutustiedon hallintamallia sekä raportointia ohjauksen ja koulutuksen kehittämisen tarpeisiin kehitetään edelleen. Tiedolla johtamista kehitetään myös kansainvälisen yhteistyökumppanin EABin kanssa, joka tarjoaa laajaa benchmarkkausta koulutuksen kehittämiseen.
Tutkinto-ohjelmaportfoliota tarkastellaan koulutusten perustamis- ja lakkauttamisehdotusten yhteydessä sekä opetussuunnitelmatyössä. Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat, tohtoriohjelmat ja jatkuva oppiminen tulee jatkossa kytkeä entistä tiiviimmin osaksi kokonaistarkastelua. Yliopiston ensimmäisen tutkimuksen ulkoisen arvioinnin (TAU RAE 2022) suosituksesta tiedekunnissa käynnistetään tohtoriohjelmien määrän tarkastelu osana vuoden 2023 toimintasuunnitelmia.
Tutkintokoulutuksen kehittävät arvioinnit 2020–2022 ovat liittyneet kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin, tutkimuksen ja opetuksen yhteyteen, monialaisuuteen, opintosuunnitelman ohjaukseen sekä koulutustoiminnan onnistumiseen kokonaisuutena. Tavoiteajassa valmistumisen tukemiseksi toteutettiin laaja tutkinto-ohjelmatason kehittävä arviointi.
Tunnistettuja hyviä käytäntöjä jaetaan mm. opetussuunnitelmatyön yhteisissä tilaisuuksissa, TLC-verkoston kautta sekä myöntämällä vuosittain hyvän opetuksen ja opetuksen kehittämisen palkinto. Yhteiskehittäminen ja yhteisopettajuus on tunnistettu hyviksi toimintavoiksi. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan yliopistopedagogiikan tutkimus ja koulutus tukee pedagogisen asiantuntemuksen kehittämistä kollegiaalisen toiminnan kautta. Aktiivista ja yhteisöllistä oppimista on kehitetty ottamalla käyttöön oppijalähtöisiä opetusmenetelmiä kuten Challenge-based learning ja Flipped learning. Oppimisympäristöjä kehitetään osana kampuskehityshanketta.
Palautteiden ja kyselyiden kokonaisuus
Yliopiston opiskelijapalautejärjestelmä (kuvio 7) kattaa kaikki opintojen vaiheet hakemisesta työllistymiseen.
Kuvio 7. Opiskelijapalautejärjestelmä.
Opiskelijan kannalta keskeisimmät osat yliopiston toiminnan laadukkuutta ovat hyvä opetus ja oppiminen, oppimista tukevat oppimisympäristöt, sujuvat ja joustavat opiskelumahdollisuudet, opiskeluhyvinvointi ja työelämässä tarvittavaa osaamista tuova tutkinto. Opiskelija saa palautetta oppimisestaan arvioinnin lisäksi vuorovaikutuksessa opettajan kanssa.
Opiskelijakysely-yhteistyö TREYn kanssa on tiivistä ja kyselyiden tuloksia käsitellään yhdessä sekä yliopisto- ja tiedekuntatason ryhmissä ja toimielimissä. Tuloksista viestitään intrassa ja yhteisön webinaareissa.
Palautteen antaminen on tutkintosäännössä määritelty osa opintojen suorittamista ja arviointia ja se tukee oppimisen itsearviointia. Opiskelijoiden antamasta palautteesta tulee antaa vastapalaute, mutta sen antaminen ei ole vielä kattavaa. Palautekäytäntöjä ja -kulttuuria kehittää koulutusneuvoston asettama työryhmä. Yliopiston opintojaksopalautejärjestelmä on päätetty uusia käytettävyyden parantamiseksi. Palautteen hyödyntämistä tutkintokoulutuksessa tuetaan kehittävällä arvioinnilla syksyllä 2023.
Opettajat ja tutkinto-ohjelmat keräävät lisäksi itse palautetta opetuksesta alansa tarpeista käsin. Tiedekunnissa koulutuksen työelämärelevanssia varmistetaan sidosryhmien kanssa mm. alakohtaisissa verkostoissa, kehittämispäivien yhteydessä, yritysyhteistyön osana sekä hyödyntämällä työssäoppimisjaksoista saatua palautetta. Sidosryhmäpalautteen kautta on tunnistettu, että työelämälähtöisyyden ja -yhteyden menettelyjä on vahvistettava etenkin kansainvälisten opiskelijoiden osalta.
Jatkuvan oppimisen keskeisiä palautekanavia ovat koulutusohjelmapalaute sekä jaksoilla ja koulutuspäivillä kerättävä asiakaspalaute, jonka keskiarvo vuonna 2022 oli 4,1 (0–5). Kehityskohteena on vastausprosentin nostaminen ja palautteen käsittely laajemmin kuin koulutuskohtaisesti hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja haasteiden ratkaisemiseksi. Organisaatiokoulutuksia arvioidaan ja kehitetään vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa koulutuksen aikana ja jälkeen.
Opiskelijoiden ja opettajien palveluiden toimivuutta arvioidaan ja kehitetään osana vuosisuunnittelua hyödyntäen opiskelijakyselyitä, yhteisön vuosittaisia palvelukyselyitä ja palvelupalautetta.
