Opiskelijavalinta, opiskelun keskeinen ohjeistus sekä AHOT-käytännöt toimivat ja selkeät
Valtakunnallisen opiskelijavalinnan perusteet löytyvät opintopolku.fi-sivustolta ja ammattikorkeakoulu.fi-sivustolta. Itsearviointiraportin mukaan kulttuurituottaja (AMK)- ja yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinnot hyödyntävät opiskelijavalinnassaan valtakunnallisen todistusvalinnan ja digitaalisen valintakokeen lisäksi Humakin omaa verkossa tehtävää valintakoetta. Valintakokeesta annettava opiskelijapalaute on anonyymia ja se otetaan huomioon valintakokeiden suunnittelussa. Osassa Humakin koulutuksia valintakoe on mahdollista suorittaa suomen kielen lisäksi viittomakielellä ja englanniksi.
Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkintosääntö täsmentää lainsäädännössä ammattikorkeakouluopintoihin liittyviä määrittelyjä. Säännöstä selviää opintoja ja opetusta koskevat periaatteet ja keskeinen ohjeistus. Tutkintosäännön uudistamistarve arvioidaan vuosittain. Uudistamisesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori, ja muutokset tutkintosääntöön hyväksyy Humanistisen ammattikorkeakoulun hallitus. Tutkintosääntöä muutettaessa kuullaan opiskelijakunta HUMAKOa, mistä myös opiskelijahaastattelussa saatiin vahvistusta. Nykyinen tutkintosääntö on hyväksytty 8.2.2024 ja se löytyy myös sähköisestä Opiskelijan oppaasta.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi Humakissa on laadittu AHOT-ohjeet, jotka on päivitetty vuonna 2023. Ohjeet on laadittu erikseen henkilöstölle ja opiskelijoille. Henkilöstön ohjeet ovat intranetissä ja opiskelijoiden ohjeet sähköisessä Opiskelijan oppaassa. Itsearviointiraportin mukaan AHOT-hakemuksia käsittelevät nimetyt valmentajat ja menettelyssä korostetaan opiskelijoiden osallisuutta. Henkilöstötyöpaja-aineiston perusteella se, että Humakissa opetussuunnitelmat on rakennettu osaamisperusteisiksi, helpottaa ahotointia. Opiskelijatyöpaja-aineiston perusteella aiemmin kertyneen kokemuksen ahotointi koettiin positiiviseksi asiaksi. Opiskelijan aiemmin kertynyttä osaamista peilataan opintojakson osaamistavoitteisiin. Myös työn opinnollistamiseen on olemassa oma menettelytapansa ohjeineen. Humakissa on käytössä opiskelijoiden ohjauksessa valmennusmalli, jota auditointiryhmä pitää hyvänä käytäntönä opintojen etenemisen tukemiseksi ja varmistamiseksi.
Opiskelijat toivovat nykyistä enemmän henkilökohtaista palautetta oppimisensa tueksi
Opiskelijan kokonaisvaltaista kehittymistä tukevat koulutusten osaamistavoitteet on jaoteltu geneerisiin työelämävalmiuksiin, ammatilliseen perusosaamiseen ja koulutusalan erityisosaamiseen. Tutkintosäännön mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen arviointi ja opiskelijan saama palaute on sekä laadullista että numeerista. Numeerisen arvioinnin rinnalla voidaan käyttää sanallista (kirjoitettua, puhuttua tai viitottua) arviointia. AMK-tutkintojen opintojaksojen arvioinnin muoto ja arviointikriteerit on kuvattu opetussuunnitelmassa osaamistavoitteiden saavuttamista tukevasti joko tasolla hyväksytty/hylätty tai numeerisesti skaalalla 1–3–5. Opiskelijatyöpajojen palautteen perusteella opiskelijat kokevat oppimiseen liittyvän palautteen (ml. vertaispalaute) usein riittämättömäksi ja toivovatkin numeerisen arvioinnin lisäksi nykyistä laajemmin henkilökohtaista palautetta. Hyvänä käytäntönä opiskelijat nostivat esiin menettelyn, jossa opintojaksoon liittyvä tehtävä palautetaan ensin luonnoksena ja vasta tähän saadun vertaispalautteen jälkeen palautetaan lopullinen arvioitava tehtävä. Itsearviointiraportin mukaan opiskelijoiden osaamisen arvioinnin tueksi on laadittu arviointiohjeistus.
Tutkintosäännön mukaan opintojaksoarviointi on annettava viimeistään neljän viikon kuluessa opintojakson päättymisestä tai muusta sovitusta aikataulusta edellyttäen, että opiskelija on tehnyt suorituksensa ajoissa. Auditointihaastatteluissa ja opiskelijatyöpajoissa nousi esiin, että opiskelijat kokevat toisinaan saavansa palautetta oppimisestaan myöhässä suhteessa siihen, koska opintojakso on päättynyt. Opiskelijatyöpajassa nousi esille lisäksi huomio, että vaativienkin opintojaksojen arvioinnissa käytetään joissakin tapauksissa vain suoritusmerkintää. Auditointiryhmä suosittelee, että Humak varmistaa, että opiskelija saa oppimisestaan riittävää palautetta ja voi hyödyntää sitä osaamisensa kehittämisessä
Opiskelijoiden tietoisuutta osallistumismahdollisuuksista TKI-toimintaan tulee lisätä
Humakissa oppiminen tapahtuu neljässä oppimisympäristössä, joita ovat kampus, verkko, kansainvälisyys sekä työelämä ja TKI-toiminta. Opetuksen toteutusmuotoja ovat päivä-, monimuoto- ja verkkototeutus. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan Humakissa koulutuksen toteutuksen menettelytavat tukevat opintojen sujuvaa etenemistä ja opiskelijan valmistumista. Opiskelijan oppaaseen on koottu kaikki opiskelijoiden ohjeet ja lomakkeet, joita he tarvitsevat opintojensa suorittamiseen. Esimerkkeinä mainittakoon ohjauksen ja valmennuksen ohjeet, harjoittelun ohjeistus, opinnäytetyöohjeet ja eettiset ohjeet. Tukipalveluhenkilöstön haastattelussa korostettiin Opiskelijan oppaan merkitystä ohjeistusta kokoavana dokumenttina, jota päivitetään jatkuvasti.
Opiskelijatyöpaja-aineiston perusteella opiskelijat näkevät verkko-opiskelun lisäävän joustavuutta mahdollistamalla opintojen, henkilökohtaisen elämän ja mahdollisen työelämän yhdistämisen. Verkko-opinnoissa korostuu vahvasti opiskelijan oma-aloitteisuus. Koulutuksen toteutuksen vahvuutena nousi työpajoissa esiin opiskelijan mahdollisuus osassa opintojaksoja valita joko suomen- tai englanninkielisen toteutus. Verkko-opiskelun ongelmaksi opiskelijat kokivat kuitenkin lähikontaktien vähyyden.
Opiskelijan työelämään integroitumista tuetaan opintojen aikana, mikä helpottaa työelämään siirtymistä valmistumisen jälkeen. Suhteet työelämään toimivat kaksisuuntaisesti: työelämästä tulee luennoitsijoita Humakiin ja toisaalta harjoitteluita ja opinnäytetöitä tehdään työelämään. Opiskelijoiden on myös mahdollista toteuttaa opintojaan työelämässä, ja työnantajat voivat tehdä työelämätilauksia Humakille. Lisäksi opiskelijat voivat osallistua työelämän kanssa tehtäviin TKI-hankkeisiin ja kasvattaa siten työelämätuntemustaan. Opiskelijahaastattelussa opiskelijat kuitenkin toivoivat enemmän tietoa osallistumismahdollisuuksista TKI-hankkeisiin. Auditointiryhmä kannustaa Humakia jatkamaan TKI-perustaisen toimintamallin jalkauttamista ja siitä viestimistä.
Opiskelijahyvinvointia tukevat palvelut taattava yhdenvertaisesti kaikille opiskelijoille paikkakunnasta riippumatta
Itsearviointiraportin mukaan Humakissa lakisääteisistä opiskelijahyvinvoinnin tehtävistä vastaa Humak-tasoinen opiskelijahyvinvointiryhmä. Henkilöstön ja opiskelijoiden toimintaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ohjaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan tämä luo hyvän perustan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden toteuttamiselle ja kehittämiselle Humakissa.
Auditointihaastatteluissa nousi esille, että tällä hetkellä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen on murrosvaiheessa Humakissa. Opiskelijahyvinvointia tukevia toimintamuotoja on osin karsittu ja tilalle ollaan suunnittelemassa uusia toimia. Opiskelijakunta HUMAKOn kanssa tehdään yhteistyötä ja kampuksille on nimetty opiskelijajäsenet, joiden kanssa yhteistyössä pyritään edistämään opiskelijahyvinvointia. Lisäksi hyvinvointia edistetään erilaisten hankkeiden kautta. Vuosittain opiskelijoille järjestetään opiskeluhyvinvointipäivä. Auditointihaastatteluissa ilmeni kuitenkin, että osa opiskelijahyvinvointia tukevista toimintamuodoista on opiskelijoiden pettymykseksi toiminnan uudelleen järjestelystä johtuen toistaiseksi lakkautettu. Näistä mainittiin liikuntapalvelut ja psykologipalvelut. Pohdinnassa on oppilaitospastorien rekrytointi Humakin kampuksille. Auditointiryhmä kannustaa pohtimaan kriittisesti, millaisia vaikutuksia oppilaitospastorien rekrytoinnilla voi olla opiskelijoiden moninaisuuden huomioimiseen. Lisäksi auditointiryhmä suosittelee, että Humak varmistaa riittävät opiskelijoiden hyvinvointia tukevat palvelut tasa-arvoisesti jokaiselle opiskelijalle paikkakunnasta riippumatta.
Auditointiaineistosta nousi esille, että suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden yhdenvertaisuudessa on vielä kehitettävää. Kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijatyöpaja-aineiston perusteella kansainväliset opiskelijat eivät kokeneet olevansa yhdenvertaisia Humakin suomalaisten opiskelijoiden kanssa ohjauksen ja muun tuen näkökulmasta. Kritiikki kohdentui erityisesti ohjauksen, tuutoroinnin sekä aloite- ja palautekanavien riittämättömyyteen. Kansainväliset opiskelijat kaipasivat myös lisää kontakteja Humakin ja muiden korkeakoulujen opiskelijoihin yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.
Henkilöstön työpajoissa ja opiskelijakunta HUMAKOn haastattelussa opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen liittyvänä haasteena nousi esiin myös se, ettei kaikki oppimateriaali ole näkövammaisille tai kuuroille opiskelijoille saavutettavassa muodossa. Osa oppimateriaalista on sellaista, jota näytönlukija ei voi lukea ääneen. Lisäksi kaikkia opetuksessa käytettäviä videoita ei ole tekstitetty. Humakin tuleekin jatkossa panostaa siihen, että kaikki oppimateriaali on saavutettavaa. Positiivisena opiskelijoiden yhdenvertaisuutta tukevana asiana työpaja-aineistosta nousi se, että tarjolla on vaihtoehtoista koulutusta sekä suomeksi että englanniksi. Auditointiryhmä suosittelee, että opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota.
Humakin valmennusmallin avulla tuetaan opiskelijoiden opintojen etenemistä
Itsearviointiraportin mukaan opiskelija ja hänelle nimetty HOPS-valmentaja laativat opintojen alussa opiskelijalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) osana valmennusmallia. Valmentajat ja kampusten opinto-ohjaajat seuraavat Humakin raportointijärjestelmä Kompassin avulla säännöllisesti opiskelijoiden opintojen edistymistä. Humakin intranetin mukaan opiskelijat jaetaan edistymisen perusteella kolmeen väriryhmään liikennevalomallin mukaisesti. Vihreässä ryhmässä opiskelijan opinnot etenevät suunnitellusti aikataulussa, keltaisessa opiskelijan opintojen etenemisessä on havaittavissa hidastumista ja punaisessa opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellusti.
Valmentava ote, opinto-ohjaus, opettajien ohjaustaidot sekä opintojen monipuoliset suoritusmahdollisuudet nostettiin vahvuuksiksi sekä opiskelija- että henkilöstötyöpajoissa. Auditointiryhmä sai vahvistusta sille, että valmennusmalli toimii myös käytännössä, tosin ohjaus ei kata kaikkia opiskelijaryhmiä yhtä hyvin. Henkilöstötyöpajoissa nousi esille, että erityisesti suurissa ryhmissä opiskelijoiden oppimisprosessin tukeminen vaikeutuu eikä henkilökohtaisia kontakteja opiskelijoihin synny. Auditointiryhmä suosittelee Humakia varmistamaan, että valmennusmalli on tarjolla yhdenvertaisesti kaikille opiskelijoille ja että mallin jatkuvasta kehittämisestä huolehditaan.
Opiskelijoiden tukipalvelujen kartoitus ja kehittäminen on nostettu Humakin itsearviointiraportissa kehittämiskohteeksi. Tukipalveluihin kuuluvat muun muassa tietohallinto, kansainväliset asiat ja opiskelijapalvelut. E-opiskelijapalveluiden käyttöönoton myötä opiskelijapalvelut ovat kaikkien opiskelijoiden saatavilla verkon välityksellä. Auditointihaastatteluissa tätä pidettiin tehokkaana tapana tarjota tasavertaiset ja saavutettavat palvelut kaikille opiskelijoille. Henkilöstötyöpajoissa nousi esille, että opiskelijoiden erilaiset oppimisen haasteet ovat lisääntyneet ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan jatkossa erityisopettajan tai psykologin tukea.