Högskolans självvärdering
TKI-toimintamme on niin avointa kuin mahdollista ja niin suojattua kuin tarpeellista
Sitouduimme vuonna 2020 avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) julistukseen 2020–2025. Moniammatillinen työryhmä laati yhdessä henkilöstön kanssa Polamkin ATT-mallin, joka kuvaa toimintatapamme ja kehittämiskohteet. Seuraamme ATT-mallissa eriteltyjen kehittämiskohteiden toteutumista ATT-työryhmässä, osavuosiarvioissa ja toimintakertomuksessa.
TKI-projektiemme tiedot ovat avoimesti saatavilla verkkosivuillamme. Projektien aloituskokouksissa avoin tiede ja tutkimus on yksi kokousaiheista. Kaikki julkaisusarjojemme julkaisut ovat avoimia ja ilmaisia. Muista julkaisufoorumeista osa on avoimia ja osa maksullisia. Tiedejatutkimus.fi kokoaa julkaisujemme tiedot ja ATT-raportoinnin. Opinnäytteemme ovat pääosin avoimesti saatavilla Theseuksessa.
Kannustamme raportoimaan hankkeiden tuloksista myös Open access (OA) -tiedelehdissä. Budjetoimme avoimeen julkaisemiseen. Olemme mukana useiden avoimien tiedelehtien toimitustyössä.
Tallennamme yksittäisiä aineistojamme Tietoarkistoon. Kannustamme avaamaan aineistoja mahdollisuuksien mukaan. Poliisimuseon näyttelyissä on esillä osa kokoelmista.
Hyvän tieteellisen käytännön ja tutkimusetiikan tukena ovat toimikunta, tukihenkilöt, ohjeet ja koulutukset
Noudatamme hyvän tieteellisen käytännön (HTK) periaatteita ja toimimme Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) periaatteiden mukaan. Työtä ohjaavat tukihenkilöt ja tutkimuseettinen toimikunta. Arvioimme eettisen ennakkoarvioinnin tarpeen ennen projektin käynnistymistä.
Erikoistutkija ja yliopettaja toimivat tutkimusetiikan tukihenkilöinä ja antavat matalan kynnyksen neuvontaa. Lisäksi kokeneet tutkijamme tukevat ja ohjeistavat nuorempia tutkijoita tutkimuseettisissä asioissa. Jaamme osaamista myös projektikumppaneiden kesken.
Käsittelemme hyvää tieteellistä käytäntöä ja tutkimusetiikkaa TKI-opintojaksoilla ja opinnäyteohjaajien valmennuksessa. Intranetissä on tutkimusetiikkaan liittyviä sisältöjä ja ohjeistuksia.
Projektikäsikirjassamme on HTK:n ja tutkimusetiikan kuvaukset. Käsikirjan laati moniammatillinen ryhmä, johon kuului tutkijoita, opettajia sekä projekti- ja yhteisten palveluiden edustajia.
Poliisissa on käytössä yhtenäiset tutkimuslupakäytännöt. Opinnäytetöihin liittyviä tutkimuslupia käsittelee tutkimuslupien esikäsittelyryhmä. Nykyiset tutkimuslupakäytännöt koetaan työläiksi ja hitaiksi, ja ne on tunnistettu kehittämiskohteeksi. Lupaprosessien kehittäminen on käynnistetty yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa keväällä 2023.
Vaikuttavuus syntyy pitkällä aikavälillä tavoitteidenmukaisesta toiminnasta
Salkkuryhmämme varmistaa, että projektit edistävät sisäisen turvallisuuden sekä poliisin ja Polamkin strategisia tavoitteita. Salkkuryhmällä on projektien arviointikriteeristö. Salkkuryhmä seuraa myös Polamkin kansainvälisten ja maksullisten koulutusten tilannetta. Projektin käynnistäminen edellyttää ennakoitua vaikuttavuutta.
Tutkimusjohtaja päättää kansallisiin ja rehtori kansainvälisiin projekteihin osallistumisesta. Informoimme poliisin kehittämisryhmää projektin käynnistymisestä. Yli 100 000 euron projektit viemme ryhmän käsittelyyn.
Kirjaamme viestinnän projektisuunnitelmaan ja käsittelemme sitä projektin aloituskokouksessa. Joissakin projekteissa rahoittaja edellyttää erillistä viestintäsuunnitelmaa.
Vakiintuneita viestintäkäytäntöjämme ovat
- yleisesittelyt, kuten polamk.fi, tki.fi ja tiedejatutkimus.fi
- TKI-hankkeiden esittelysivut
- julkaisut ja muut tuotokset
- seminaarit ja tapahtumat
- toiminta ja viestintä asiantuntijaverkostoissa
- muu tutkimusviestintä.
Vuorovaikutus on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytys. Osallistamme hankkeissamme monipuolisesti eri toimijoita ja ruokimme yhteiskunnallista keskustelua. Laajan kumppanuusverkostomme kautta saamme hankkeillemme näkyvyyttä. Selvitykset, lausunnot, kuulemiset ja työryhmätyö lisäävät toimintamme vaikuttavuutta. Vierailevilla tutkijoilla on mahdollisuus tehdä poliisi- ja turvallisuusalan tutkimusta yhteisössämme.
Valmistuvien opiskelijoiden TKI-osaaminen tukee poliisin tietojohtoista toimintaa ja vahvistaa kyvykkyyttä. TKI-toimintamme näkyvyyttä tulisi edelleen lisätä. Poliisissa TKI-osaamisen tärkeyttä ja mahdollisuuksia ei vielä täysin tunnisteta. TKI-osaamisessa ja tiedonhankintataidoissa onkin kehitettävää.
TKI-toimintamme vaikuttavuudelle on tavoitteet ja mittarit
Olemme määritelleet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudellemme tavoitteet ja mittarit, joihin sisältyy myös TKI-näkökulmia (katso 2.1).
Seuraamme toimintakertomuksessa seuraavia TKI-vaikuttavuusmittareita:
- Poliisimuseon kävijämäärät
- ”Poliisi (AMK) -opinnäytetyö vahvisti osaamista.” (AVOP-kysely)
- henkilöstön julkaisujen määrä
- projektirahoituksen määrä milj. €
- Polamkin opinnäytetöiden ja julkaisujen lataukset
- sosiaalisen median kanavien seuraajat
- mediaosumien määrä.
Pyydämme projektien päättyessä projektikumppaneilta palautetta. Järjestämme säännöllisesti TKI-tilaisuuksia, ja hyödynnämme hankkeissamme osallistavia menetelmiä kuten työpajoja.
Tunnistimme Poliisin yhteiskunnallinen viestintä -hankkeessa viestinnän kehittämiskohteet, jotka vastuutettiin vuoden 2023 tulossopimuksessa kaikille poliisiyksiköille. Jatkohankkeessa kartoitimme kansainvälisiä viestinnän malleja ja laadimme käytännönläheisen ideakirjan poliisin johdon ja viestijöiden työn tueksi.
| Vahvuudet |
Kehittämiskohteet |
| TKI-toiminnan rakenteita on vahvistettu kattavalla ja yhdessä luodulla ATT-mallilla ja projektiohjeistuksella. |
Olemme ATT-toimintatapojen kehittämisessä alkuvaiheessa. |
| Sitoudumme hyvään tieteelliseen käytäntöön ja tuemme sen toteutumista. |
TKI-toimintamme näkyvyys voisi olla parempi. |
| Salkkuryhmä arvioi projektiehdotuksia monipuolisen kriteeristön avulla. |
Tutkimuslupaprosesseja on selkeytettävä. |
| Kehitämme TKI-viestintäämme jatkuvasti. |
TKI-osaamisen merkitystä ei täysin tunnisteta opiskelijoiden keskuudessa ja poliisissa. |
| Projektiemme tuotokset ovat monipuolistuneet ja niitä hyödyntävät monet toimijat. |
Projektimainen työtapa ja hallinnolliset vastuut kuormittavat projekteissa työskenteleviä. |
TKI-hankkeilla kehitetään alaa
Auditointiryhmä sai auditointivierailulla näyttöä useiden Poliisiammattikorkeakoulun yksittäisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden yhteiskuntaa uudistavasta vaikutuksesta esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan ja ihmiskaupan torjumiseen liittyen. Ammattikorkeakoulun TKI-toiminta pystyy selvästi reagoimaan ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten katujengiytymiseen ja verkossa tapahtuvaan häiriökäyttäytymiseen. Poliisiammattikorkeakoulussa ei ole kuitenkaan määritelty selkeitä projekti- tai salkkukohtaisia mittareita TKI-toiminnan yhteiskunnallisen merkityksen seurantaan ja johtamiseen. Auditointiryhmä suositteleekin, että Poliisiammattikorkeakoulu vahvistaa TKI-projektien vaikuttavuustiedon keruuta ja analyysiä kehittääkseen niin omaa kuin koko poliisihallinnonkin yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden määrällisten mittareiden kehittämisen ohella auditointiryhmä suosittelee laadullisten mittareiden käyttöönottoa TKI-hankkeiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkyväksi tekemiseksi. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmaa tulee vahvistaa hankkeita valittaessa ja hankesalkkua kehitettäessä.
TKI-projektien valinta ja hallinta perustuvat systemaattiseen strategiseen analyysiin. TKI-projektiprosessi, salkkuryhmän toimintamalli, projektikäsikirja ja projektitoimijoiden pyöreä pöytä ovat hyviä käytäntöjä, jotka luovat Poliisiammattikorkeakoululle selkeät ohjaus- ja tiedonjakomenettelyt ja varmistavat hyvän tieteellisen käytännön toteutumisen. Auditointiryhmä pitää projektitoimijoiden pyöreän pöydän toimintamallia erinomaisena esimerkkinä tietoa jakavasta ja jalostavasta työskentelymallista.
TKI-toiminta voisi olla nykyistä vaikuttavampaa, jos kaikki sidosryhmät osallistuisivat siihen aktiivisesti
Useissa haastatteluissa nousi esille tarve kohdentaa TKI-hankkeita aiempaa enemmän kansallisen tason poliisitoiminnan kehittämiseen. Haastatteluiden perusteella Poliisiammattikorkeakoulun TKI-työn tulokset eivät välity riittävästi poliisilaitosten ja muiden niiden potentiaalisten hyödyntäjien käyttöön. Poliisiammattikorkeakoulun olisi mahdollista saattaa TKI-työ kiinteämmin osaksi poliisitoiminnan päivittäistä operatiivista kehittämistä keräämällä TKI-hankkeiden aiheet vahvemmin poliisiorganisaation kehitystarpeista sekä varmistamalla niiden tulosten käytäntöön vienti. Auditointiryhmä suosittelee, että Poliisiammattikorkeakoulu systematisoi menettelyjään TKI-hankeaihioiden keräämiseksi erilaisista poliisiorganisaatioista ja varmistaa, että hankkeiden tulokset viedään käytäntöön.
Poliisiammattikorkeakoulu ja Pelastusopisto eivät tee TKI-projektien kehittämisessä juurikaan yhteistyötä. Auditointivierailun perusteella molemmilla on hyviä käytäntöjä, joista järjestelmällisen vertailutoiminnan kautta olisi mahdollista oppia uusia toimintatapoja. Esimerkiksi tapa, jolla Pelastusopiston TKI-projektien tuloksia viedään kansallisen tason ohjausdokumentteihin ja kehityssuunnitelmiin, saattaisi tukea myös Poliisiammattikorkeakoulun TKI-projektien yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vastaavasti kokemukset Poliisiammattikorkeakoulun TKI-projektien tulosten vaikutuksista opetussuunnitelman ja -menetelmien kehittämiseen voisivat olla hyödyllisiä pelastusalan päällystötutkinnon kehittämiselle.
Poliisiammattikorkeakoulun projektisalkku on pääosin kansallinen ja perustuu kansalliseen rahoitukseen tilanteessa, jossa yhteiskunnan prosessit kansainvälistyvät nopeasti. Auditointiryhmä suosittelee lisäämään kansainvälistä TKI-yhteistyötä etenkin niillä toiminnan alueilla, joilla toimintakenttä on monikansallistunut viime vuosina.
Opiskelijat eivät osallistu TKI-toimintaan kattavasti. Auditointiryhmä suosittelee Poliisiammattikorkeakoulua vahvistamaan opiskelijoiden järjestelmällistä roolia TKI-toiminnassa. Se tukisi tavoitetta suunnata TKI-työtä nykyistä enemmän poliisiorganisaation sisäisen kehittämisen tueksi. Samalla se vahvistaisi opiskelijoiden ymmärrystä tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyntämisestä tulevassa poliisin työssään.
Poliisiammattikorkeakoulu toimii niin pitkälti avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaan kuin tällä erikoisalalla on mahdollista. Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden käytäntöön vienti on vielä alkuvaiheessa, mutta auditointiryhmän saaman käsityksen mukaan työ etenee mallikkaasti.
Poliisiammattikorkeakoululla on systemaattiset menettelytavat, joilla se varmistaa hyvän tieteellisen käytännön toteutumisen. Useissa haastatteluissa nousi kuitenkin esille tutkimuslupaprosessin kankeus ja päätösten epäjohdonmukaisuus. Tutkimuslupaprosessi on yhteinen koko poliisiorganisaatiolle, mikä ei tue Poliisiammattikorkeakoulun tyyppisessä erikoisorganisaatiossa syntyviä tarpeita. Osa Poliisiammattikorkeakoulussa tehdystä TKI-työstä perustuu salaisiin tai luottamuksellisiin aineistoihin, jolloin selkeä tutkimuslupaprosessi on välttämätön. Toisaalta osa TKI-työstä taas ei vaatisi tällaista tiukkaa lupakäsittelyä, vaan päätöksiä olisi mahdollista tehdä joustavammin. Auditointiryhmä suosittelee Poliisiammattikorkeakoulua selkeyttämään tutkimuslupaprosessia TKI-toiminnan joustavoittamiseksi.