Tiivistelmä

Julkaisu

Helsingin yliopiston auditointi (Audit of the University of Helsinki)

Tekijät

Bernard Coulie, Klara Bolander Laksov, Petri Heinonen, Petri Suomala, Signe Tolstrup Mathiasen, Mirella Nordblad & Niina Nurkka.

Helsingin yliopiston itsearviointi (toim.) Päivi Aronen, Johanna Kolhinen & Anne Lepistö

Korkeakoulujen arviointijaoston päätös

Helsingin yliopiston auditointi on hyväksytty 26.1.2022.

Laatuleima on voimassa 26.1.2028 asti.

Auditointiryhmän arvio arviointialueista I-III

I: Osaamista luova korkeakoulu: hyvä taso

II: Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu: hyvä taso

III: Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu: hyvä taso

Oppiva korkeakoulu – Helsingin yliopiston valitsema arviointialue

Kansainvälisten maisteriohjelmien konsepti

Vertaisoppimisen teema ja kumppani

Teema: Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi

Kumppani: Edinburghin yliopisto

Keskeiset vahvuudet ja kehittämissuositukset

Vahvuudet 

  • Laatu- ja johtamisjärjestelmien asteittainen integrointi toisiinsa palvelee sekä tiedekuntia ja yksiköitä että yliopistopalveluita.
  • Koulutuksen suunnittelun prosessi on systemaattinen ja läpinäkyvä.
  • Yliopiston kansainvälisten koulutusohjelmien kehittäminen on perustunut yksiköissä tehtyihin aloitteisiin ja tieteenalojen kehitykseen.
  • Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden merkitys korostuu yliopiston toiminnassa, ja yliopistolla on toimivat rakenteet yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen johtamiseen.

Kehittämissuositukset

  • Yliopiston integroitua johtamis- ja laatujärjestelmää tulee yksinkertaistaa, jotta tiedekuntien ja yliopiston toiminnasta tulisi nykyistä yhtenäisempää ja johtamis- ja laatujärjestelmä toimisi nykyistä tehokkaammin.
  • Yliopiston tulee nykyistä aktiivisemmin viestiä tukirakenteista ja -palveluista opiskelijoille ja väitöskirjatutkijoille, mukaan lukien kansainväliset opiskelijat.
  • Yliopiston monikielisten maisteriohjelmien konsepti on epäselvä ja yliopiston tulee kehittää kansainvälisten koulutusohjelmien kokonaisuutta.
  • Yliopiston tulee määritellä, mitä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus yliopistossa tarkoittavat ja mikä on niiden suhde yliopiston koulutus- ja tutkimustehtäviin. Yhtenäinen määritelmä tukee yliopistoa johtavan roolin ottamisessa kansallisessa kehityksessä.