Opintojen etenemisen haasteisiin on tartuttu ja opinnot tukevat monin tavoin opiskelijoiden integroitumista työelämään
Tampereen yliopistolla on johdonmukaiset ja avoimet menettelyt, joilla se pyrkii varmistamaan opiskelijavalintaa, osaamisen tunnustamista, opintojen etenemistä ja tutkintojen suorittamista koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen. Yliopisto on tunnistanut itsearvioinnissa kehittämiskohteekseen opintojen etenemisen tukemisen opetussuunnitelmia selkeyttämällä, opintojen hidasteita poistamalla sekä opinnäytetöiden ohjausta kehittämällä. Auditointivierailun havainnot tukevat itsearviointia. Opiskelijoiden mukaan opinnoissa on edelleen jonkin verran hidasteiksi muodostuvia ja opiskelijamäärältään rajattuja kursseja, joiden suorittaminen viivästyttää opiskelijoiden valmistumista tarpeettomasti. Yliopistossa on myös aloja, joilla opintojen edistäminen suunnitellussa aikataulussa näyttää olevan monille opiskelijoille vaikeaa.
Yliopiston tutkintorakenteet eroavat toisistaan sen suhteen, miten paljon ne sallivat vapaavalintaisia opintoja. Laaja valinnaisuus tukee monialaisten ja yksilöllisten osaamiskokonaisuuksien muodostamista. Toisaalta valinnaisuus edellyttää vahvaa tukea opiskelijoille ja valintojen ohjausta. Myös nivelvaihe kandidaatin ja maisterin tutkintojen on osalle opiskelijoista hankala. Laadunhallinnan henkilöstön haastattelun perusteella ongelmia on tunnistettu ja ratkottu, mutta työtä on edelleen jäljellä. Auditointiryhmä totesi haastatteluiden perusteella samat kehittämiskohteet, jotka yliopisto mainitsi itsearvioinnissaan.
Sidosryhmä- ja henkilöstöhaastatteluiden perusteella Tampereen yliopiston eri tutkinto-ohjelmissa on varsin paljon toimintatapoja, jotka tukevat opiskelijoiden integroitumista työelämään. Opetusta sidotaan eri tavoin työelämän ilmiöihin, opiskelijat suorittavat runsaasti harjoitteluja ja monilla aloilla opinnäytetöitä tehdään laajasti toimeksiantoina. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ja pysyvää asettautumista alueelle pyritään tukemaan kokeilulla, jossa opiskelijoille luvataan harjoittelupaikka yrityksessä. Tämä voi parhaimmillaan johtaa opinnäytetyötoimeksiantoon ja pysyvään palkkaukseen. Opiskelijatyöpajoissa nousi esiin myös yksittäisiä kokemuksia aloista, joiden opetus on korostuneen teoreettista ja joihin opiskelijat kaipaisivat nykyistä vahvempaa työelämäyhteyttä. Auditointiryhmä näkee työelämäintegroitumisen yliopiston vahvuutena, ja suosittelee sen vahvistamista niillä aloilla, joilla se on toistaiseksi heikompaa.
Osaamisperustaisuus on sisäistetty opetuksen ja arvioinnin perustaksi
Tampereen yliopiston itsearviointiraportin mukaan osaamisperustaisuus on todettu vuonna 2021 toteutetussa kehittävässä arvioinnissa opetussuunnitelmatyön vakiintuneeksi perustaksi. Auditointiryhmä sai vierailulla paljon näyttöä siitä, että osaamisperustainen ajattelu on vakiintunut opetuksen kehittämisen ja toteutuksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Esimerkkeinä tästä on, että koulutusten osaamistavoitteet on määritelty selkeästi, ja korkeakouluyhteisö on määrittänyt tutkintojen yhteiset osaamistavoitteet. Aktiivinen ja systemaattinen sidosryhmäyhteistyö tukee osaamistavoitteiden määrittelyä ja vahvistaa koulutusten työelämärelevanssia. Johto tunnistaa eri tasoilla osaamisperustaisuuden merkityksen.
Opettaja- ja opiskelijatyöpajojen perusteella yliopistolla on runsaasti osaamistavoitteiden toteutumista tarkoituksenmukaisella tavalla tukevia opetuksen ja arvioinnin toimintamalleja. Opiskelijatyöpajoissa kiitosta saivat esimerkiksi käänteinen opetus (flipped learning), erilaiset pienryhmätoteutukset, tutkiva oppiminen, simulaatioharjoitukset, kenttäkurssit sekä jaksot, joiden ilmapiiri ja vuorovaikutus tukevat oppimista ja mahdollistavat opiskelijalle aktiivisen roolin oppimisessaan. Lisäksi Teaching and Learning Centre -verkoston (TLC) aineistot ja toiminnot tukevat osaamisperustaista pedagogiikkaa. Osaamisperustaisuuden laaja omaksuminen on auditointiryhmän arvion mukaan yliopiston koulutusten suunnittelun ja toteutuksen vahvuus.
Auditointiryhmä kannustaa Tampereen yliopistoa jatkamaan työtä osaamisperustaisten toimintamallien johdonmukaisen ja yhtenäisen soveltamisen osalta. Vierailuhavaintojen perusteella osaamistavoitteiden määrittelyssä on alakohtaisia kehittämistarpeita. Nämä liittyvät esimerkiksi kandidaatin ja maisterin tutkintojen selkeään eroon sekä geneeristen eli yleisten valmiuksien osaamiseen tutkinnon kokonaisuudessa ja tieteenalan sisältöopinnoissa. Opiskelija- ja henkilöstöpajojen perusteella opettajien käytännöt vaihtelevat runsaasti. Osaamisperustaisten, oppimista hienosti tukevien käytäntöjen rinnalla on myös heikommin oppimista tukevia opetuksen ja arvioinnin muotoja. Erityisesti pulmana on oppimisesta saatavan palautteen vähäisyys. Haastattelujen ja työpajojen perusteella taustalla lienee ainakin opettajien suuri työmäärä, mutta osin myös pedagogisten linjausten ja tuen vähäisyys. Opiskelijat raportoivat lisäksi opettajakohtaisesta vaihtelusta opetuksen yksilöllisten järjestelyjen toteuttamisessa ja aiemmin hankitun osaamisen (AHOT) tunnustamisessa. Myös kampusten tilojen esteettömyydessä, tallenteiden saavutettavuudessa sekä kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisessa yliopistoyhteisöön on vierailun perusteella paikoin parannettavaa. Vierailulla väitöskirjatutkijat antoivat myönteistä palautetta muun muassa joustavista toimintatavoista, laadukkaasta ohjauksesta ja mahdollisuudesta monipuolisiin tehtäviin, mutta toivat toisaalta esiin kokemuksia ohjauksen saatavuuden ja rahoitusmahdollisuuksien epäyhdenvertaisuudesta. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden tukemista käsitellään myös luvussa neljä.
Opetuksen ja ohjauksen laadun kehittäminen edellyttää pedagogista harkintaa ja avointa keskustelua tavoitteista
Auditointivierailun aineistoissa toistui kokemus opettajien ja muun henkilöstön resurssien rajallisuudesta. Opettajien kokemusta työstä sävyttää kiire sekä tunne riittämättömyydestä, ja opiskelijat kaipaavat enemmän ohjausta ja palautetta. Erityisesti tukipalveluiden leikkaukset nousivat esiin haastatteluissa. Tilanne on tunnistettu yliopistossa. Yliopiston itsearviointiraportin mukaan opetussuunnitelmatyön keskeisenä tavoitteena on vapauttaa henkilöstön aikaa muun muassa opiskelijoiden ohjaukseen ja opetuksen uudistamiseen poistamalla opetussuunnitelmien päällekkäisyydet. Tämä tavoite nousi esiin useissa vierailun henkilöstöhaastatteluissa. Auditointiryhmä pitää hyvänä, että yliopistossa haetaan tietoisesti ratkaisuja resurssiongelmiin.
Auditointiryhmä arvioi aineistojen perusteella opettajuuden olevan muutoksessa Tampereen yliopistossa. Auditointivierailun aikana muodostuneen käsityksen mukaan muutoksen taustalla on erilaisia tavoitteita. Opettajuuden muutoksessa on osin kyse taloudellisesta rationaalisuudesta ja reagoinnista säästöihin, osin pedagogisesti jäsennetystä ja perustellusta opetuksen toimintatapojen muutoksesta. Vierailulla opiskelijat mainitsivat hyvinä oppimiskokemuksina tilanteet, joissa opettajan rooli on tiedonvälittäjän sijaan ollut pikemminkin oppimisprosessin ja oppimisen ohjaaja ja palautteenantaja. Opettajuuden muutoksessa on ilmeisiä mahdollisuuksia opetuksen laadun kehittämiseen koko yliopistossa.
Haastatteluissa nousi esiin myös henkilöstön huolia: muutosta ei tule tehdä yksinomaan taloudellisin perustein, vaan siinä tulee ottaa huomioon pedagoginen visio ja asiantuntemus. Säästösyistä tapahtuva opintojaksojen yhdistäminen ei saa heikentää opiskelijan perustaitojen karttumista. Auditointiryhmä suosittelee, että yliopistossa käydään mahdollisimman avointa keskustelua opetuksen ja työtapojen muutoksen taustoista, tavoitteista ja toteutustavasta sekä huolehditaan pedagogisen asiantuntemuksen hyödyntämisestä muutosprosessissa.