1.1 Koulutuksen suunnittelu

Auditeringsgruppens bedömning

Maanpuolustuskorkeakoulun opetussuunnitelmatyö on onnistunutta   

Maanpuolustuskorkeakoulun koulutuksen kehittämisen ja opetussuunnitelmatyön yhteys strategiaan on selkeä. Itsearviointiraportin mukaan tutkinnot ja osaamisvaatimusten perusteet on määritelty sotatieteellisiä tutkintoja ohjaavassa normissa sekä Valtioneuvoston asetuksessa Maanpuolustuskorkeakoulusta. Yhteys tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansalliseen viitekehykseen on varmistettu. Opetusohjelmat laitetaan toimeen toimeenpanokäskyllä.

Itsearviointiraportin mukaan opetussuunnitelmat ovat voimassa viisi vuotta. Opetussuunnitelmatyön johtamiseen ja kehittämiseen on luotu systemaattiset menettelytavat ja määritelty normiohjeistus. Vararehtorin tehtävänä on päättää, toteutetaanko tarvittavat muutokset opetussuunnitelmissa tai pedagogisissa käsikirjoituksissa. Tutkinto-osastot valmistelevat opetussuunnitelmat yhdessä ainelaitosten kanssa. Rehtori hyväksyy opetussuunnitelmat.

Auditointiryhmän mukaan opetussuunnitelmat ovat erittäin kattavasti laadittuja ja niihin sisältyvät tavanomaista laajemmat ja oivalliset pedagogiset käsikirjoitukset. Pedagogiset käsikirjoitukset alkavat osaamistavoitteilla, jotka on eroteltu ydinosaamiseen ja muuhun osaamiseen. Osaamistavoitteet on määritelty esimerkillisesti. Osaamistavoitteiden mukaiset arviointi- ja arvostelukriteerit ovat selkeästi aukikirjoitettuna. Pedagogisissa käsikirjoituksissa määritellään myös opetuksen toteutustavat, opetuksen turvallisuustoimet, kuormittavuus opiskelijalle, opintojakson tuottamat lisenssit, kirjallisuus ja muut materiaalit sekä henkilökunnalle opiskelija-analyysi, opetukseen tehdyt kehittämistoimet sekä opetusprosessi menetelmineen.  Opiskelijatyöpajan osallistujien mukaan pedagogisten käsikirjoitusten keskeinen sisältö myös kerrotaan opiskelijoille opintojakson alussa. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan pedagogiset käsikirjoitukset ovat Maanpuolustuskorkeakoulun yksi keino varmistaa opetuksen linjakkuus, joka onnistuukin auditointiryhmän mielestä suunnitellusti.

Osaamisvaatimusten muutostarpeet tulevat esille koulutuksen palautejärjestelmän kautta. Osaamisvaatimusten muutosten tarvetta arvioivat myös Puolustusvoimien puolustushaarat, pääesikunta ja sen alaiset laitokset, Rajavartiolaitos sekä Maanpuolustuskorkeakoulun eri työryhmät. Itsearviointiraportin mukaan myös Peppi-opintohallintojärjestelmän käyttöönotto on selkiyttänyt opetuksen suunnittelun prosesseja.

Auditointihaastatteluiden ja itsearviointiraportin mukaan opiskelijoita ohjataan laatimaan opintojen alussa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) sekä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), joita käydään läpi opintojen aikana sekä päivitetään valitun opintosuunnan perusteella. Kurssinjohtajajärjestelmällä varmistetaan, että opiskelijoiden kanssa käydään vuoropuhelua opintojaksojen aikana suhteessa opintojaksokohtaisiin osaamistavoitteisiin.

Koulutusohjelmiin on avattu myös siviileille mahdollisuuksia maisteri- ja jatko-opintoihin. Auditointiryhmä suosittelee, että tämä mahdollisuus on jatkossakin hyvä pitää selkeästi mukana ja kehittää sitä edelleen. Siviileille tarjotaan myös maanpuolustuskursseja. Suomalaisten korkeakoulujen yhteisen Digivisio 2030 -hankkeen myötä Maanpuolustuskorkeakoulussa on pohdittu joidenkin kurssien avaamista muiden korkeakoulujen opiskelijoille. Maanpuolustuskorkeakoulu onkin jo avannut joitakin kursseja Moodleen. Ne on suunnattu erityisesti varusmiespalveluksessa oleville sekä maanpuolustuskurssilaisille.

Maanpuolustuskorkeakoulun pedagoginen kehittäminen on viime aikoina painottunut auditointihaastatteluiden ja työpajojen mukaan digitaalisen teknologian hyödyntämiseen ja opetuksen nykyaikaistamiseen. Itsearviointiraportin mukaan tätä tukee myös korkeakoulun oma digitalisaation tiekartta uudistustavoitteineen. Oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa kehitetään niin, että ne tukevat upseerien osaamistavoitteiden saavuttamista. Simulaatio-opetus on yksi esimerkki innovatiivisista opetusta ja oppimista tukevista teknologisista ratkaisuista, jotka tuotiin esille sekä auditointihaastatteluissa että itsearviointiraportissa. Opetushenkilöstön ja opiskelijoiden haastatteluissa ja työpajoissa tuli esille myös muita toimivia vuorovaikutteisia ja aktivoivia pedagogisia käytänteitä, kuten ryhmätehtävät, opiskelijaesitykset, autenttiset harjoitustilanteet sekä monipuoliset palautekäytännöt itsearvioinnin, vertaispalautteen ja opettajapalautteen avulla. Näitä kannattaa auditointiryhmän näkemyksen mukaan pitää jatkossakin mukana koulutuksen kehittämisessä ja uudistamisessa.

Opiskelijat ja sidosryhmät osallistetaan hyvin koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaskunnan nimeämät edustajat ovat mukana opetusneuvostossa, opettajaneuvostossa ja muissa koulutuksen suunnitteluryhmissä. Sidosryhmien edustajat osallistuvat erityisesti neuvottelukunnan kautta. Maanpuolustuskorkeakoulu kuuluu hallinnollisesti Puolustusvoimiin, joten korkeakoulun tavoitteet kehittää opetusta ovat pitkälti riippuvaisia Puolustusvoiminen päätöksistä. Auditointihaastatteluiden mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun aktiiviset pyrkimykset kehittää koulutusta eivät välttämättä aina saa vastakaikua Puolustusvoimissa.

Opiskelijoiden opintojaksokohtaiset työmäärät on määritelty asianmukaisesti ja ne noudattavat ECTS-järjestelmän periaatteita. Työmäärien kuormittavuus on määritelty pedagogisissa käsikirjoituksissa. Itsearviointiraportin mukaan työmäärät on määritelty asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamisen mukaan. Opiskelijatyöpajan osallistujien mukaan osa opintojaksoista on hyvin kuormittavia, sillä keskeistä on saavuttaa tavoiteltu oppiminen, mikä ei välttämättä korreloi opintopistemäärien ja suunniteltujen tuntimäärien kanssa. Opiskelijoiden mukaan Maanpuolustuskorkeakoulussa käytetty kuormittavuusmittari ei huomioi täysin kaikkiin opintojaksoihin käytettyä todellista aikaa.

 

Upseerikoulutus perustuu tutkimukseen ja ammatillisen osaamisen hankkimiseen

Maanpuolustuskorkeakoulun upseerikoulutus muodostuu tieteellistä ja ammatillista osaamista kehittävistä opinnoista sekä niin kutsutusta upseerikasvatuksesta, mikä luo koulutuksen arvoperustan ja pohjan upseeriuran rakentamiselle. Auditointihaastatteluiden mukaan koulutus perustuu uusimpaan tutkimustietoon koulutuksen ajantasaisuuden takaamiseksi. Auditointihaastatteluissa tuli yleisenä periaatteena esille se, että tutkijat opettavat ja opettajat tutkivat ja näin taataan viimeisimmän tutkimustiedon välittyminen opetukseen. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan sotatieteellisen ja siviilitutkimuksen integroiminen on tärkeää tutkimusperustaisen opetuksen kehittämisen kannalta eri aihealueilla, kuten johtamisessa, sotilaspedagogiikassa, sotahistoriassa ja kyberturvallisuudessa.

Koulutuksen ammatillinen painottuneisuus ja nopeat muutokset turvallisuusympäristössä, esimerkiksi Ukrainan sota, hävittäjien hankinta ja Suomen Pohjois-Atlantin puolustusliiton NATOn jäsenyys, asettavat tutkimukseen perustuvalle opetukselle omat haasteensa, jotka hyvin tiedostetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa. Maanpuolustuskokorkeakoulussa upseerien urakierto ja henkilöstön nopea vaihtuvuus takaavat uusimman ammatillisen tiedon välittymisen koulutukseen.

Työelämäyhteys on opintoihin sisäänrakennettuna, sillä opetus ja opiskelu perustuvat upseerin urapolkuun. Urapolulla opiskelun ja upseerina työskentelemisen jaksot vuorottelevat esimerkiksi kandidaatin tutkinnon ja maisterin tutkinnon välissä. Tämä tuo omaleimaisuuden Maanpuolustuskorkeakoulussa toteutuvaan jatkuvaan oppimiseen. Työelämärelevanssi on koulutuksessa erityisen vahvaa ja se voi myös nostaa käytännössä ammatillisuuden tutkimuslähtöisyyden ohi, ellei jälkimmäiseen kiinnitetä eritystä huomiota koulutuksen kehittämisessä.