1.1 Koulutuksen suunnittelu
- Opetussuunnittelutyö (yhteiskäyttöinen amkin kanssa, Peppi)
- Matkailututkimuksen tutkinto-ohjelman opetussuunnitteluyhteistyö restonomikoulutuksen kanssa
- Arctic five -opintokokonaisuus (10 op.)
- Taiteiden tiedekunnassa on myös sidosryhmäyhteistyössä suunniteltu syventävän projektitoiminnan malli
- Onnistunut hanketoiminnan nivoutuminen kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa
- My Global Story -opas ja opintojen suunnittelu
- Kasvatustieteiden tiedekunnan opetussuunnitelmissa on kansainvälisyys ja siihen valmiudet huomioitu temaattisina sisältöinä sekä rakenteina ts. asiantuntijuudessa sisällä kansainväliset valmiudet niin pakollisissa kuin valinnaisissa opinnoissa
- Erillisten opettajan pedagogisten opintojen kehittämistyötä tehdään systemaattisesti ja tutkimusperustaisesti.
1.2 Koulutuksen toteutus
- Kansainvälistyminen tutkinnossa ja 5-vuotinen ohjausmalli yhdessä tiedekuntien kanssa. (linkki) (Tutkintorakennekohtainen ohjaus kansainvälistymiseen)
- Kaikkiin tutkintorakenteisiin on mahdollista sisällyttää kansainvälistyminen, työelävalmiudet sekä laajat sivuainemahdollisuudet
- Exam-tenttiakvaarion monipuoliset käyttömahdollisuudet tenttimiseen ja kypsyysnäytteiden tekemiseen
- Temaattisen tohtoriohjelman kehittäminen
- Yhteinen korkeakoulukirjasto yliopiston ja amkin opiskelijoilla
- Opettajan pedagogisten opintojen toteutuksessa tehdään tiivistä opintojaksokohtaista yhteistyötä esimerkiksi luokanopettajakoulutuksen, kuvataideopettajien koulutuksen sekä valtakunnallisen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön verkoston kanssa. Verkostossa ovat mukana Itä-Suomen, Turun ja Helsingin yliopistot. Digitaalisen median ja teknologian opetuskäyttöön liittyvää opintojaksoa on kehitetty tutkimusperustaisesti osana LOVO-hanketta (ESR 2016-2018), jolloin kehitettiin äänipalautteen käyttöön liittyvä pedagoginen toimintatapa verkko-opetusta varten.
- Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluissa on toteutettu toistuvia, pitkäkestoisia koulutusohjelmia, joissa on hyödynnetty laajasti aiempien ohjelmien palautteita. Näitä on esimerkiksi kaksi eMBA-koulutusta (90 op). Ensimmäinen koulutus toteutettiin 2009-2011 ja toinen 2014-2017.
1.3. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen
- Kansainvälisten opiskelijoiden palautekysely ISB2017. Kyselyssä kartoitettiin laajasti kv-opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä sekä tyytyväisyyttä opiskelusta. Kyselyn tulokset on analysoitu, ja niiden pohjalta on tehty kehittämistoimenpiteitä, tiedotettu laajasti kyselyn tuloksista yksiköissä sekä seurattu toimenpiteiden vaikuttavuutta muun muassa tiedekunnissa.
- Matkailututkimuksen opinnäytetyöt, joiden teemat on kytketty elinkeinoelämän yhteistyöprojekteihin. Valmiit opinnäytetyöt esitellään kaikille avoimessa tilaisuudessa.
- Kasvatustieteiden tiedekunnan digitaalisen teknologian kehittämistyöstä kerättiin opiskelijapalautetta, jota käytettiin myös tutkimusaineistona kahdessa tieteellisessä, vertaisarvioidussa artikkelissa:
Vuojärvi, H., & Rasi, P. (2019). Opettajan eriaikainen äänipalaute osana yliopiston verkko-opiskelijoiden oppimisprosessia. Yliopistopedagogiikka, 2(2019). Saatavilla verkossa: https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/09/02/opettajan-eriaikainen-aanipalaute/Rasi, P., & Vuojärvi, H. (2018). Toward personal and emotional connectivity in mobile higher education through asynchronous formative audio feedback. British Journal of Educational Technology, 49(2), 292-304. - Yhteiskunnallisten muutosten ja kehitystrendien huomioiminen näkyy vahvassa painotuksessa digitaalisen teknologian monipuoliseen hyödyntämiseen opetuksen toteutuksessa ja sisällöissä. Lisäksi esimerkiksi Ikäihmisten mediakasvatukseen liittyvät kysymykset on sisällytetty Lapin yliopiston erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin ainoana Suomessa. Teeman sisällyttäminen opettajaopintoihin nähtiin tärkeäksi, koska väestön ikääntymisen myötä opettajilla tulee olla valmiuksia jatkuvan oppimisen ohjaamiseen paitsi työuran aikana myös sen jälkeen. Osaltaan näillä sisällöillä vastataan myös Suomen mediakasvatuspolitiikan linjauksiin, joiden mukaan jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää medialukutaitoaan kaikissa elämänvaiheissa. Opintojakson kehittäminen tapahtuu IkäihMe-hankkeessa (OKM 2018-2020; https://www.ulapland.fi/FI/Kotisivut/IkaihMe-hanke), jota toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston aineenopettajakoulutuksen kanssa. Hankkeen myötä opetuksen suunnitteluun ja arviointiin on osallistettu laajasti ikäihmisiä sekä heidän kanssaan työskenteleviä tahoja julkiselta, yksityiseltä ja järjestösektoreilta. Opiskelijat ovat saaneet oppimisestaan palautetta opettajien lisäksi myös näiltä tahoilta. Lisäksi sidosryhmiltä kerättiin palautetta opetuksen kehittämistä varten. Opettajankoulutuksesta ja sen työelämävastaavuudesta saadaan säännöllisesti palautetta myös yhteistyöoppilaitoksista, joissa opiskelijat suorittavat opetusharjoitteluitaan.
- Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluissa on kerätty opiskelijapalautetta monipuolisesti; jokaisesta lähijaksosta sekä kokonaispalautetta koulutusohjelman päätyttyä. Lisäksi on kerätty vaikuttavuuspalautetta vuosi koulutuksen päättymisestä sekä kolme vuotta koulutuksen päättymisestä. Jatkuvan palautteenkeruun avulla on pystytty kehittämään aktiivisesti koulutussisältöjä ja -toteutustapoja. Vaikuttavuuspalautetta on hyödynnetty uusien koulutusohjelmien suunnittelussa ja markkinoinnissa.