2.4 Korkeakoulun esimerkit onnistuneista kehittämistoimista

  • Pohjoinen valo -portaali, jossa käsitellään popularisoiden ajankohtaisia asioita tieteestä, taiteesta ja tuoreista tutkimustuloksista suomeksi, saameksi ja englanniksi. Pohjoinen valo on pohjoisen tieteen, taiteen ja kulttuurin kansainvälinen verkkoportaali, jossa tutkimus taipuu niin runoiksi, sarjakuviksi, artikkeleiksi kuin kuvaesseiksi.
  • Osaamiskeskittymän perustaminen, jonka tarkoituksena on edistää Lapin yliopiston, Lapin AMK:n, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) välistä sekä elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Käytännössä tämä tarkoittaa satsaamista esim. yhteiseen hanketoimintaan, kv-rahoitukseen liittyvään tiedonhakuun ja verkostoitumiseen, TKI-palveluiden tuottamiseen sekä elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämiseen. Elinkeinoelämälle tuotettavien TKI-palveluiden osalta osaamiskeskittymä tekee yhteistyötä AMK:n hallinnoiman Arktiset kehittämisympäristöt -klusterin kanssa. Nämä palvelut tarkoittavat esim. tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäyttöä tai asiantuntijatyötä. Yliopistolla muotoilu on ollut vahvasti mukana klusteritoiminnassa. Osaamiskeskittymän perustamisen takana on Lapin maakunnallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan osaamiskeskittymän perustaminen – Arctic Smartness RDI-Excellence (ASR) -EAKR-hanke, joka päättyy 31.10.2021. Hankkeen päätyttyä osaamiskeskittymäyhteistyötä kehitetään ja ohjataan koordinaatio- ja johtoryhmissä, jotka koostuvat organisaatioiden nimittämistä edustajista.
  • Arktisen keskuksen ja Rovaniemen kaupungin yhdessä järjestämä Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssisarja, josta on kehittynyt Suomen johtava kansainvälinen arktinen konferenssi
  • Käynnissä oleva yliopiston tutkijakoulutuksen kehittämishanke, jossa vahvistetaan tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksiä. Tutkijakoulu on kehittänyt ESR-rahoitteisen ”Työelämäyhteistyötä strategiseen tutkijakoulutukseen” -hankkeen avulla yliopiston tohtorikoulutuksen työelämäyhteistyötä, jossa on rakennettu muun muassa vahvempaa vuorovaikutusta akateemisen sektorin ja työelämän välille sekä parannettu tohtoriopiskelijoiden työelämäyhteyksiä.
  • Monipuolinen hankepohjainen yhteistyö Arktisen keskuksen, Lapin liiton ja ulkoministeriön kanssa Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden 2017-2019 kanssa, mm. Lapland Arctic Council Host Committee, Suomea arktisena toimijana esitellyt ArcticFinland -portaali ja sarja taustaraportteja.
  • Yliopistolla on useita, eri tasoilla toimivia yhteistyöverkostoja, jotka ovat keskeinen osa myös yliopiston oman toiminnan kehittämistä. Kansainvälisistä strategisista verkostoista tärkeimmät ovat yli 200 organisaation muodostama UArctic (The University of the Arctic) yliopistoverkosto, jonka sihteeristö toimii Lapin yliopistossa, sekä Arctic5 -partneruus Oulun, Uumajan, Luulajan ja Tromssan yliopistojen kanssa. Mainitut verkostot ovat yliopiston strategian kannalta tärkeitä yhteistoiminnan välineitä ja Lapin yliopistolla on molemmissa verkostoissa keskeinen toimijarooli. Toiminnallinen yhteistyö UArcticin puitteissa toteutuu ensisijaisesti sen temaattisten verkostojen kautta. Lapin yliopisto koordinoi kuutta UArcticin temaattista verkostoa: Ageing and Gender in the Arctic, Arctic Extractive Industries, Arctic Law, Arctic Migration, Arctic Sustainable Arts and Design (ASAD), ja Teacher Education for Social Justice and Diversity in Education, jolle myönnettiin UNESCOn alaisen UNITWIN- yhteistyöohjelman status.
  • Lapin yliopisto koordinoi myös Arktinen maahanmuutto -temaattista verkostoa. Arktisen osaamisen kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja laatua edistää Arctic Five -verkosto, joka vahvistaa yliopiston arktiseen osaamiseen perustuvaa tutkimustoimintaa ja vaikuttavuutta kansainvälisellä tasolla. Verkosto valmistelee yliopistojen arktisen osaamisen vahvuuksiin liittyen kuusi temaattista tutkimuksen yhteistyöalaa, jotka myös kytkeytyvät LUC:in strategisiin painotuksiin. Teemat liittyvät aluekehittämiseen, alkuperäiskansatutkimukseen, kaivostoimintaan, energia-alaan, hyvinvointi- ja terveysalaan ja koulutukseen (erityisesti opettajakoulutus). Kasvatustieteiden tiedekunta on mukana kehittämässä yhteistä verkkokurssia yhdessä Arctic5 –yliopistojen opettajankoulutuksen toimijoiden kanssa. Projekti sai rahoituksen Nordplus korkeakoulutukselle –ohjelmasta ja mahdollisti strategisen Arctic5 –yhteistyön käynnistämisen. Kehitystyölle haettiin jatkorahoitusta yhteisen verkkokurssin pilotointiin vuonna 2020 ja pidemmän aikavälin tavoitteena on yhteinen pohjoismainen maisteriohjelma arktisen inklusiivisen pedagogiikan alalla. Arctic5 opettajankoulutuksen yhteistyö on osa UArcticin temaattisen verkoston, Teacher Education for Social Justice and Diversity, toimintaa. Temaattinen verkosto hyväksyttiin projektiksi Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmään Suomen puheenjohtajuuskaudella 2019.
  • Vuonna 2019 pilotoitiin yhteistä toimintamallia LUC –tasoisten kansainvälisten kumppanuuksien luomiseen (sopimuspohjat, kumppanuusviestintä) sekä käynnistettiin yhteistyö Harbin Institute of Technologyn (HIT) kanssa LUC –tasolla.
  • Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) aktiivinen ja vuorovaikutteinen elinkeinoyhteistyö läpileikkaa matkailututkimuksen oppiaineen niin koulutuksen, tutkimuksen kuin hankekehittämistyön näkökulmista. Maakunnallisessa yhteistyössä MTI:n matkailututkimuksen edustajat ovat olleet keskeisiä toimijoita Lapin vastuullisen matkailun verkoston (LVMV) toiminnassa.