Lapin ammattikorkeakoulun auditointi

Strategia ohjaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa

AMKin strategia ja sisäinen tulossopimus sekä TKI:n ja koulutuksen kehittämisohjelma ohjaavat TKI-toimintaa. Strategisten valintojen pohjalta määritellyt painopisteet ovat ilmiöpohjaisia, minkä vuoksi monialaista yhteistyötä on lisätty. Painopisteitä ja niihin liittyviä osaamiskärkiä edistetään käynnistämällä uusia TKI‐avauksia, kehittämällä verkostoja, huomioimalla osaamispyramidien teemat koulutuksen ja TKI:n sisällöissä, kehittämällä henkilöstön osaamista sekä uudistamalla oppimis- ja kehittämisympäristöjä. Opetushenkilöstö osallistuu laajasti TKI-toimintaan, mikä vahvistaa osaamista ja TKI-työn tulosten hyödynnettävyyttä. Tavoitteena on myös lisätä TKI-toiminnan kansainvälisyyttä ja rakentaa isompia hankekokonaisuuksia. LUC TKI-palvelut tukevat erityisesti kansainvälisten hankkeiden ja korkeakoulujen yhteishankkeiden valmistelussa.

TKI-toiminnan volyymi oli vuonna 2021 16,8 miljoonaa euroa ja ulkopuolinen rahoitus 9,1 miljoonaa euroa. Ulkoisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden osalta on kiinnitetty erityistä huomiota hankkeiden aikataulujen ja budjettien suunnitelmien mukaiseen toteuttamiseen, jotta varmistetaan OKM-sopimustavoitteiden saavuttaminen. Liikevaihdon kasvutrendi vastaa asetettua kasvutavoitetta. Sen sijaan TKI-toiminnan kansainvälistäminen ei ole edennyt tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossa muun muassa henkilöstön osaamisen kehittämistä ja LUC TKI-palveluiden kansainvälisen rahoitusosaamisen tehokkaampaa hyödyntämistä.

Nykyisen toimintamallin osalta on kiinnitettävä huomiota myös siihen, miten kasvuhakuiset mikro- ja pienyritykset tavoitettaisiin paremmin. AMKin TKI-toiminta painottuu vahvasti ulkoisella rahoituksella toteutettaviin TKI-hankkeisiin, mikä ei välttämättä palvele parhaalla mahdollisella tavalla eri toimijoita. Esimerkiksi laajempi opinnäytetöihin ja opintojaksoihin integroituva TKI-työ voisi kannustaa mikro- ja pienyrityksiä oman toimintansa kehittämiseen eri tavalla kuin laajat kehittämishankkeet.

Uudistetut TKI-prosessit vahvistavat työelämäyhteistyötä ja vastuullisuutta

TKI-toiminnan prosessit on uudistettu vuonna 2022. Tavoitteena on monipuolistaa työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä, ja ottaa työelämäyhteistyön työkalut tehokkaaseen käyttöön. Samalla vahvistetaan TKI-toiminnan ja koulutuksen välistä yhteistyötä. Prosesseissa on kuvattu suunnittelun, valmistelun ja toteuttamisen sekä tulosten hyödyntämisen toimintatavat. Suunnittelussa tunnistetaan ja kootaan maakunnan kehittämistä ohjaavista strategioista, alueen työelämäedustajilta ja sopimuskumppaneilta, osaamisryhmistä ja alueen ulkopuolelta nousseita kehittämistarpeita, ideoita ja trendejä. Tavoitteena on luoda vaikuttavia, työelämää aktivoivia aloitteita ja niiden kautta vahvistaa alueen elinvoimaa sekä lisätä TKI-toiminnan kansainvälisyyttä. Osaamisalueiden TKI-koordinaatiotiimit kokoontuvat kuukausittain. Tiimeissä ennakoidaan tulevia rahoitushakuja ja käsitellään painopisteiden ja osaamiskärkien mukaisen kehittämistyön etenemistä. TKI-hankkeiden operatiivisen johtamisen ja laatutyön tukena käytetään Reportronic-järjestelmää.

Vastuullisuutta ja kestävää kehitystä tarkastellaan systemaattisesti hankkeiden käynnistymisestä päättymiseen saakka. Reportronic-järjestelmään kirjataan vähintään yksi SDG-tavoite, jota hanke toteuttaa. Reportronic mahdollistaa myös hankkeiden lajittelun SDG-tavoitteittain. Suositeltavaa on, että hankkeen kuvailutiedoissa kerrotaan tarkemmin, miten se toteuttaa valittuja tavoitteita. Vuonna 2021 käynnissä olleista hankkeista 70 % edisti ainakin yhtä AMKin erityisesti valitsemaa kuutta kestävän kehityksen tavoitetta.

TKI-toiminnan avoimuutta on kehitetty systemaattisesti. Avoin toiminta on yksi AMKin arvoista ja toimintaperiaatteista, ja avoimen toimintakulttuurin kehittymistä seurataan. AMK on ollut mukana Seinäjoen AMKin koordinoimassa valtakunnallisessa hankkeessa (2018–2021), jossa on kehitetty avoimen TKI-toiminnan osaamista ja avointen toimintamallien käyttöönottoa. Avoimuuden ja hyvän tieteellisen käytännön menettelytavat, periaatteet ja ohjeet on koottu oppaaksi.  Lisäksi AMKin edustaja on jäsenenä Lapin korkeakoulujen yhteisessä tutkimuseettisessä neuvostossa.

Julkaisutoimintaa koordinoi julkaisutyöryhmä. Työryhmän jäsenet opastavat kirjoittajia ja arvioivat kaikki teokset ja artikkelit, jotka julkaistaan Lapin AMKin julkaisusarjoissa A, B, C ja D ja Lumen-verkkolehdessä. Pohjoisen tekijät -asiantuntijablogiin tarjotut kirjoitukset arvioi blogin toimituskunta. Ryhmä järjestää kirjoittajien pyynnöstä refereearvioinnit ja edistää julkaisujen avointa saatavuutta, laatua ja toimituksellista yhdenmukaisuutta. Erilaisilla julkaisuilla on erilainen kohdeyleisö, ja niillä on erilainen funktio ja hyöty AMKin toiminnalle. Kehittämiskohteeksi on tunnistettu julkaisutoiminnan tason nostaminen, ja erityisesti kansainvälisen tutkimustoiminnan kannalta tärkeiden Jufo-luokiteltujen julkaisujen aktiivisempi tuottaminen.

TKI-toiminnan tulosten hyödynnettävyyttä ja vaikuttavuutta tarkastellaan sekä sisäisesti että ulkoisesti. TKI-toiminnasta viestiminen on aktiivista, mikä tukee tulosten levittämistä ja hyödyntämistä. TKI-toiminnan tulosten vaikutusten ja vaikuttavuuden todentaminen vaatii vielä kehittämistä, samoin tulosten tehokkaampi hyödyntäminen koulutusten ja jatkuvan oppimisen sisällöissä. TKI-toiminnan vaikuttavuutta voidaan tukea entistä paremmin myös sisäisen organisoinnin ja johtamisen keinoin. Tämä liittyy erityisesti hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen varattavien resurssien huomioimiseen vuosisuunnittelussa.