Kokeilevan toimintakulttuurin ja yhteistyön edistäminen
Henkilöstö, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät osallistetaan vaikuttavuutta edistävän toimintakulttuurin kehittämiseen. Avoin tiedottaminen, matalankynnyksen osallistaminen, yhteiskehittäminen sekä johdon kannustus ja tuki ovat avainasemassa kokeilevan toimintakulttuurin syntymiselle. Kokeileva kehittäminen konkretisoituu pilottien ja hankkeiden kautta. Ennakoimattomat, äkilliset muutokset toimintaympäristössä, kuten koronapandemia, on virittänyt myös uudenlaisia kokeiluja (esimerkiksi virtuaaliliikkuvuuden kansainväliset opiskelijat, jotka
suorittavat opintojansa omasta kotimaasta käsin). Digitaalisia palveluita, verkkopedagogiikkaa ja oppimisympäristöjä on kehitetty. Ne kehittyvät edelleen kokemuksen ja palautteen perusteella. Laadunhallinnan dokumentaatio on sähköistetty ja keskitetty digitalisaaliselle alustalle, joka edistää myös osallistavuutta ja avoimuutta yhteiskehittämisessä. Benchmarkkauksen kautta saadaan myös uusia ideoita ja vaihtoehtoja toimintojen ja palveluiden kehittämiseen, joita voidaan toteuttaa kokeilujen muodossa. Pilottien ja projektien uusia kokeiluja seurataan ja arvioidaan projekti-, ohjaus- tai työryhmissä, joista jalkautetaan hyvät käytänteet yksiköiden hyödynnettäväksi.
Lapin yliopisto muodostaa Lapin ammattikorkeakoulun kanssa korkeakouluyhteisön (LUC), jolla on yhteinen strategia, vahvuusalat sekä strategian mahdollistajat. Näiden pohjalta on laadittu yhteiset ohjelmakokonaisuudet, jotka konkretisoituvat yhteisinä, mutta myös omina kärkiohjelmien toimenpidekokonaisuuksina (tutkimus, kehittäminen, koulutus, innovaatiot ja taiteellinen toiminta). Yliopisto on edistänyt korkeakouluyhteisön yhteistyön mahdollisuuksia yhdistämällä hallinto- ja tukipalvelut yhteisiksi LUC-palveluiksi (talous- ja kiinteistöpalvelut, opetus- ja oppimispalvelut, hallinto- ja henkilöstöpalvelut, TKI-palvelut, suunnittelu- ja viestintäpalvelut sekä tieto- ja digipalvelut). Näin osaamisen ja asiantuntijuuden jakaminen mahdollistuu konsernin sisällä esimerkiksi yhteisten projektien kautta. Konsernipalveluita johdetaan ja organisoidaan yhteisesti. Kiinteistöjä ja muuta infraa käytetään yhteisesti. Lisäksi on käytössä yhteisiä tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluita. Yhteinen opetussuunnittelujärjestelmä mahdollistaa myös molempien korkeakoulujen koulutustarjonnan esittämisen, yhteisten opintojen järjestämisen sekä joustavan opiskelijoiden liikkuvuuden. Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla toimii useita yhteisiä kehittämistyöryhmiä, kuten saavutettavuus- ja tiedonhallintalain käyttöönotto -työryhmät. Lisäksi viestitään ja tehdään yhteistiedotteita yhteisten palveluiden osalta.
Hyvien käytäntöjen jakaminen toimintojen ja palveluiden kehittämisessä nähdään tärkeänä osana yhteistyötä sekä korkeakoulujen välillä että tiedekuntien ja yksiköiden välillä. Tämä konkretisoituu kehittämistyöryhmien ja tiimien toiminnan kautta; jaetaan hyviksi havaittuja käytäntöjä toisille. Lapin yliopisto on myös keskeinen täydennyskouluttaja, jonka koulutustarjonnan pohjana on yliopiston tutkimustoiminta.
Alumnitoiminta Lapin yliopistossa
Lapin yliopisto ja sen tiedekunnat ovat toteuttaneet alumnitoimintaa vuodesta 2010 lähtien. Tiedekunnissa on luotu alumniverkostoja ja rakennettu alumniyhteistyötä ainejärjestöjen kanssa. Alumnit ovat vahva voimavara, joiden asiantuntemusta, kokemusta ja osaamista hyödynnetään yliopiston toiminnan kehittämisessä. Alumnitoiminnan perimmäisenä tavoitteena on luoda vahva yhteys ja monipuolinen kanssakäyminen yliopiston ja alumnien välille siten, että molemmat hyötyvät kumppanuudesta. Alumnitoiminnan toimintasuunnitelma sisältää muun muassa yliopiston strategiasta lähtevät selkeät tavoitteet toiminnan kehittämiselle. Alumnitoimintaa johtaa koulutusvararehtori koordinoiden alumnitoiminnan ohjausryhmää. Tiedekuntien rooli on keskeinen alumnitoiminnan toteutuksessa. Alumneille tehdyn kyselyn pohjalta erityisen kiinnostuneita alumnit ovat oman oppiaineen ja tiedekunnan tapahtumista. Alumnitoiminnan vuosikellossa näkyy vuosittain toistuvat alumneille suunnatut tapahtumat. Tiedekunnissa on nimetty alumnityöryhmiä kehittämään ja toteuttamaan tiedekuntien alumnitoimintaa. Alumnitoiminnan ohjausryhmä arvioi toimintasuunnitelman toteutusta vuosittain.
Yliopiston opetusta kehittävissä hankkeissa on mukana alumneja, joiden asiantuntemusta hyödynnetään hankkeiden toimenpiteissä ja ohjausryhmissä. Taiteiden tiedekunnassa vuosittain järjestettävä Arctic Design Week kokoaa tiedekunnan opettajat, opiskelijat ja alumnit yhteen. Designviikolla alumneilla on ollut mm. omia näyttelyitä esillä ja he ovat vetäneet erilaisia työpajoja opiskelijoille. Kasvatustieteiden tiedekunnassa on järjestetty esim. sidosryhmäillallisia alumneille.
Viimeisimpänä uudistuksena alumnit voivat osallistua koulutuksen suunnitteluun joko tiedekuntien opetussuunnittelutyöryhmän jäsenenä tai heiltä voidaan pyytää erikseen asiantuntijakommentteja. Koulutuksen toteutuksessa alumnit osallistuvat opetuksen toteuttamiseen esimerkiksi vierailemalla luennoilla ja kertomalla omasta asiantuntijuudesta. Alumnit ovat myös mukana vahvistamassa sekä perus- että jatko-opetuksen ja tutkintojen työelämäintegraatiota. Yliopistossa järjestetään oppiaineiden omia tapahtumia, joihin alumneja kutsutaan kertomaan opiskelijoille omia uratarinoitaan ja pohtimaan opiskelun ja työllistymisen ulottuvuuksia sekä työelämätaitoja. Alumneille tarjotaan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, kuten täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia oman asiantuntijuuden kehittämiseksi. Lisäksi tiedotetaan mahdollisuuksista osallistua tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Yhteistyöverkostot Lapin yliopistossa
Yliopistolla on useita eri tasoilla toimivia yhteistyöverkostoja, jotka ovat keskeinen osa toiminnan kehittämistä. Alueellisella tasolla merkittävimpiä yhteistyöverkostoja ovat Lapin yliopiston koordinoima Arctic Smartness Excellence (ASE) -kehittämishanke, jossa on tehty tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, alueen tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän toimijoiden erityisesti kansainvälinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osalta. Lappiin on syntynyt klusteripohjainen TKI-osaamiskeskittymä osapuolten voimin. ASE-toiminnasta syntyneet jatkotoimenpiteet on hankkeistettu. Monitieteinen saamentutkimus on osa yliopiston kaikkien tiedekuntien tutkimustoimintaa. Lisäksi yhteiskuntatieteellinen ja oikeustieteellinen saamentutkimus ovat osa yliopiston valtakunnallisia erityistehtäviä ja keskeinen osa yliopiston profiilia. Yliopiston profiloituu arktisten alkuperäiskansojen tutkimukseen. Yhteiskuntatieteellinen saamentutkimus ja arktisten alkuperäiskansojen tutkimus tekevät tiivisti yhteistyötä. Myös Arktinen keskus tekee arktisiin alkuperäiskansoihin liittyvää tutkimusta.
Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) aktiivinen ja vuorovaikutteinen elinkeinoyhteistyö läpileikkaa matkailututkimuksen oppiaineen niin koulutuksen, tutkimuksen kuin hankekehittämistyön näkökulmista. Maakunnallisessa yhteistyössä MTI:n matkailututkimuksen edustajat ovat olleet keskeisiä toimijoita Lapin vastuullisen matkailun verkoston (LVMV) toiminnassa. LVMV on yritysten, oppilaitosten ja muiden organisaatioiden tiedonvaihtoa ja kehittämistoimintaa tukeva toimijaverkosto. Tutkimustyötä tehdään laajasti mm. LVMV-verkoston ja hankkeiden tarjoamissa yritys-, kunta-, yhdistys-, alue- ja viranomaisverkostojen tukemissa ympäristöissä.
Kansainvälisistä strategisista verkostoista tärkeimmät ovat yli 200 organisaation muodostama UArctic (The University of the Arctic) yliopistoverkosto sekä Arctic Five -partneruus . Mainitut verkostot ovat yliopiston strategian kannalta tärkeitä yhteistoiminnan välineitä ja Lapin yliopistolla on molemmissa verkostoissa keskeinen toimijarooli. Toiminnallinen yhteistyö UArcticin puitteissa toteutuu ensisijaisesti sen temaattisten verkostojen kautta. Yliopisto koordinoi lukuisia UArcticin temaattisia verkostoja. Arktisen osaamisen kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja laatua edistää Arctic Five -verkosto, joka vahvistaa yliopiston arktiseen osaamiseen perustuvaa tutkimustoimintaa ja vaikuttavuutta kansainvälisellä tasolla. Verkosto edistää korkeatasoista tutkimusta ja koulutusta usealla temaattisella alueella, jotka myös kytkeytyvät LUC:in strategisiin painotuksiin.
Arktinen keskus osallistuu aktiivisesti arktisuuteen liittyvään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkatyöhön sekä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Lisäksi yliopiston eri yksiköillä on omia kansainvälisen, kansallisen ja alueellisen tason yhteistyöverkostoja koulutuksen ja tutkimuksen aloilta.
Sidosryhmäsuhteiden ja yhteistyöverkostojen hallinta ja uudistaminen toteutetaan strategian kehittämisohjelmien, hankkeiden, kansallisten ja kansanvälisten verkostojen kautta. Osana LUC2020 –kehittämisohjelmaa strateginen kansainvälinen yhteistyö –projektissa tuotettiin tietoa kansainvälisistä kumppanuuksista ja verkostoista LUC 2030 -strategian toimeenpanoa varten. Kv -verkostot on yksi LUC -strategian mahdollistaja. Yhteistyötä on vahvistettu kuuden suomalaisen yliopiston (LaY, OY, UEF, HY, TY ja TaY) kanssa liittyen Brysseliin kohdistuvaan tiedonhankintaan ja edunvalvontaan (FUNIBRU). Yhteistyötä on tiivistetty myös Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston kanssa.
Vahvuudet |
Kehittämiskohteet |
Aktiivinen ja arvostettu toimijuus arktisuuteen ja pohjoisuuteen liittyvissä, yliopiston kannalta tärkeissä yhteistyöverkostoissa |
Digikanavan hyödyllisyys asiantuntijaverkostolle |
Työryhmätyöskentelyn kulttuuri (asiantuntijuuden jakaminen) |
Somevaikuttamisen kouluttaminen tutkijoille |
Alumnitoiminnan vahvistaminen |
Hyvien käytänteiden jakamisen lisääminen |