Julkaisun nimi
Itä-Suomen yliopiston auditointi
Tekijät
Eva Åkesson, Marc Perkins, Jürgen Seifried, Anni Siltanen, Mira Huusko ja Hanna Väätäinen
Itä-Suomen yliopiston itsearviointiraportti (toim.) Saila Vaittinen, Anu Arosanervo, Soili Makkonen ja Maija Lahtela-Kakkonen
Korkeakoulujen arviointijaoston päätös
Itä-Suomen yliopiston auditointi on hyväksytty 3.3.2023.
Laatuleima on voimassa 3.3.2029 asti.
Auditointiryhmän arvio arviointialueista I-III
I: Osaamista luova korkeakoulu: hyvä taso
II: Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu: hyvä taso
III: Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu: hyvä taso
Oppiva korkeakoulu – Itä-Suomen yliopiston valitsema arviointialue
Itä-Suomen yliopisto kansainvälisten opiskelijoiden ja työntekijöiden opiskelu- ja työskentely-ympäristönä
Vertaisoppimisen teema ja kumppani
Jatkuva oppiminen ml. sidosryhmäyhteistyö
Kumppani: Jyväskylän yliopisto
Keskeiset vahvuudet ja kehittämissuositukset
Vahvuudet
- Itä-Suomen yliopiston sitoutuminen opetukseen ja osaamisen kehittämiseen on vahvaa.
- Itä-Suomen yliopiston henkilökunnan hyvin tuntemaa strategiaa toteutetaan monitieteisten tutkimusyhteisöjen avulla ja siihen on suunnattu tukea.
- Henkilökunta tunnistaa oman työnsä yhteyden yliopiston tavoitteisiin ja strategiaan. Itä-Suomen yliopistossa huomioidaan laatukysymykset: toimintaa arvioidaan tiedon avulla ja saatua tietoa käytetään aktiivisesti kehittämiseen.
- Yliopiston tavoitteena olevassa kansainvälistymisessä on viime vuosina tapahtunut hyvää edistystä.
Kehittämissuositukset
- Itä-Suomen yliopiston tulee kehittää toimintaansa niin, että kaikki opiskelijat, erityisesti kansainväliset opiskelijat ja väitöskirjatutkijat, tuntevat olevansa yhteisön täysivaltaisia jäseniä.
- Yhteiskunnallista osallistumista ja kumppanuuksien luomista tulee vahvistaa erityisesti niiden kanssa, jotka eivät ole ennen tehneet yhteistyötä yliopiston kanssa.
- Yliopiston laaturyhmän toimintaa tulee vahvistaa. Laaturyhmän tulee kokoontua nykyistä useammin ja edistää nykyistä aktiivisemmin laatutyötä yliopistossa.
- Kansainvälisen henkilökunnan urakehitysmahdollisuuksia sekä suomen kielen oppimismahdollisuuksia tulee parantaa. Yliopiston tulee varmistaa, että kaikki yhteisön jäsenet kielitaidosta riippumatta voivat osallistua yliopiston päätöksentekoon ja hallintoon.