Julkaisun nimi
Centria-ammattikorkeakoulun auditointi
Tekijät
Mervi Vidgrén, Perttu Jämsén, Rico Martikainen, Marjaana Mäkelä,
Kirsi Mustonen & Sanna Vahtivuori-Hänninen. Centria-ammattikorkeakoulun itsearviointiraportti (toim.) Leena Saari
Korkeakoulujen arviointijaoston päätös
Centria-ammattikorkeakoulun auditointi on hyväksytty 26.5.2023.
Laatuleima on voimassa 26.5.2029 asti.
Auditointiryhmän arvio arviointialueista I-III
I: Osaamista luova korkeakoulu: hyvä taso
II: Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu: hyvä taso
III: Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu: hyvä taso
Oppiva korkeakoulu – Centria-ammattikorkeakoulun valitsema arviointialue
Koulutusvienti
Vertaisoppimisen teema ja kumppani
Tiedolla johtaminen
Kumppani: Metropolia Ammattikorkeakoulu
Keskeiset vahvuudet ja kehittämissuositukset
Vahvuudet
- Centria-ammattikorkeakoulussa tutkintokoulutuksen, jatkuvan oppimisen ja TKI-toiminnan suunnittelu ja toteutus on integroitu vahvasti sidosryhmäyhteistyöhön. Monipuolinen sidosryhmäyhteistyö tukee tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen suunnittelua ja kehittämistä.
- Centria-ammattikorkeakoulu ennakoi kansallisen ja alueellisen toimintaympäristön muutoksia ja vaikuttaa aktiivisesti aluekehitykseen.
- Centria-ammattikorkeakoulussa on henkilöstön osaamisen kehittämiselle vahva tuki ja henkilöstö on työstään innostunutta.
- Centria-ammattikorkeakoulussa monikulttuurisuus on luonteva osa korkeakouluyhteisön toimintakulttuuria. Tämä tukee myös kansainvälistymistä ja koulutusvientiä.
Kehittämissuositukset
- Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle (AHOT) sekä työn opinnollistamiseen olisi tärkeä luoda selkeät linjaukset ja toimintaohjeet.
- Centria-ammattikorkeakoulun vahvaan aluekehitysrooliin liittyy yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen. Centrian tulisi määritellä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden käsitteet ja tavoitteet nykyistä selkeämmin. Lisäksi suositellaan ottamaan käyttöön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointikehikko.
- Centria-ammattikorkeakoulun tulisi selkiyttää useiden eri strategisten toimenpideohjelmien keskinäistä suhdetta. Tämä tukisi strategista johtamista ja selkeyttäisi henkilöstön operatiivisia laatuvastuita.
- Koulutusviennin käsite tulisi määritellä yhdenmukaisesti osana kansainvälistymistä, tulkita sitä samoin koko korkeakoulussa ja viestiä siitä korkeakoulutasoisesti.