1.1 Koulutuksen suunnittelu

Assessment of the audit team

Koulutustoimintaa johdetaan kokonaisvaltaisesti ja eri toimijoiden yhteistyönä

Jyväskylän yliopiston strategiaan kirjattu koulutuksen kehittämisohjelma ”Vaikuttava akateeminen asiantuntijuus” ohjaa yliopiston koulutustoimintaa ja sen kehittämistä. Koulutusten suunnittelussa strategian ja koulutustarjonnan yhteys on selkeä. Jyväskylän yliopisto korostaa strategiassaan tutkimukseen perustuvan koulutuksen keskeisyyttä. Koulutusten tutkimusperustaisuutta ja työelämärelevanssia pidetään tärkeänä ja ne otetaan huomioon koulutusten suunnittelussa.

Kansainvälistymistä edistetään tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia opiskelijavaihtoon sekä vastaanottamalla kansainvälisiä opiskelijoita opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon. Lisäksi Monikielisen akateemisen viestinnän keskus (Movi) tarjoaa sekä opiskelijoille että henkilökunnalle työkaluja monikielisen ja kulttuurienvälisen osaamisen kehittämiseen. Jyväskylän yliopisto on osana opetussuunnitelmien uudistamistyötä kehittänyt jatkuvan oppimisen mallin, jonka avulla vastataan elämän ja uran eri vaiheiden osaamistarpeisiin.

Jyväskylän yliopiston lähtökohta on, että sen koulutus tuottaa vastuullisia, akateemisia asiantuntijoita, jotka muuttavat maailmaa. Käytännössä tavoitteeksi on asetettu, että valmistuneella on riittävä tietopohja ja kyky uuden oppimiseen, hyvä kielitaito ja kulttuurinen tuntemus sekä taito käyttää rohkeasti osaamistaan. Yliopisto tukee tätä tavoitetta tarjoamalla hyvän oppimisympäristön sekä koulutusohjelmat.

Koulutusta ja opetustoimintaa johdetaan kiinteässä yhteistyössä koulutuksesta vastaavan vararehtorin sekä koulutuksesta vastaavien varadekaanien, erillislaitosten johtajien ja laitosten varajohtajien kanssa. Koulutuksen johtamisjärjestelmä on hiljattain uudistettu. Uudistettu järjestelmä tukee koulutuksen johtamista yliopiston, tiedekuntien ja laitosten tasoilla systeemisesti eli koulutuksen johtaminen läpäisee organisaation kaikki tasot. Yliopiston yhteiset opetussuunnitelmatyön periaatteet ja linjauksen on valmisteltu koulutuksesta vastaavan vararehtorin johdolla ja koulutuksesta vastaavien varadekaanien ja erillislaitosten johtajien kanssa ja ne on otettu käyttöön eri tiedekunnissa ja erillislaitoksissa. Myös opiskelijoita on kuultu ja osallistettu prosessiin sen eri vaiheissa yliopiston, tiedekuntien ja laitosten eri toimikunnissa. Opetussuunnitelmien perusteet on valmisteltu vararehtorin johdolla koulutusneuvostossa, jossa on koulutuksesta vastaavien varadekaanien ja erillislaitosten johtajien lisäksi myös opiskelijaedustus.

 

Opetussuunnitelmia kehitetään systemaattisesti

Jyväskylän yliopistolla on systemaattiset menettelyt koulutuskokonaisuuksien suunnitelmien hyväksymiseksi. Osaamisperustaisuus korostuu opetussuunnitelmissa ja koulutuksen käytännön suunnittelussa. Auditointiryhmä sai yliopiston itsearviointiraportista ja erityisesti haastatteluissa konkreettista näyttöä siitä, että curriculum mapping eli osaamismatriisi on toiminut hyvänä työkaluna opetussuunnitelmien uudistustyössä. Tietyissä koulutuksissa, kuten kauppatieteissä, menetelmää käytetään välineenä myös yksittäisillä kursseilla opetussuunnitelman jäsentämisessä ja linjakkuuden havainnollistamisessa käytännössä. Auditointiryhmä sai vierailulla konkreettista näyttöä siitä, että koulutusohjelmien uudistusten yhteydessä toteutetut curriculum mapping -prosessit olivat toimineet erinomaisina työkaluina erityisesti koulutusohjelmien ajantasaistamisessa, ja osassa koulutusohjelmista curriculum mapping on ollut käytössä pitkäkestoisesti kehittämisen tukena. Auditointihaastatteluiden perusteella osassa koulutuksista curriculum mapping ei ulotu kurssitasolle. Curriculum mapping -menetelmän avulla on ollut mahdollista tarkastella osaamistavoitteiden linjakkuutta läpi tutkintojen, kiinnittää huomiota opiskelijoiden kuormittumiseen sekä tunnistaa opetussuunnitelmien ongelmakohtia. Opetuksen linjakkuudella tarkoitetaan sitä, että opetuksen osaamistavoitteet ja sisällöt, opetusmenetelmät, oppimisen arviointimenetelmät ja opiskeluilmapiiri tukevat toisiaan ja ovat linjassa keskenään sekä tukevat opiskelijan oppimista. Jyväskylän yliopistossa opetuksen linjakkuus on huomioitu systemaattisesti.

Auditointiryhmä sai haastatteluissa näyttöä opetussuunnitelmalinjausten ja -prosessin yhteisöllisestä laatimisesta ja niiden käyttöönotosta eri tiedekunnissa. Linjaukset oli otettu systemaattisesti ja jäsentyneesti käyttöön myös uusien monitieteisten ohjelmien rakentamisessa (ks. luku 4). Rehtorit, dekaanit ja henkilöstö puhuivat samoista asioista systeemisesti eri tasoilla. Laadukasta tutkimusperustaista koulutusta arvostetaan ja sen kehittämiseen käytetään Jyväskylän yliopistossa paljon resursseja. Koulutuksen arvostus välittyi auditointihaastatteluissa eri tasoilla rehtoraatista tiedekuntiin ja opettajiin sekä opiskelijoihin.

Jyväskylän yliopiston koulutusten osaamistavoitteet on määritelty selkeästi tutkinnon, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen tasoilla. Yhteys Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansalliseen viitekehykseen varmistetaan opetussuunnitelmia laadittaessa. Koulutusten suunnittelussa on ollut tavoitteena, että opetusmenetelmät, arviointikäytännöt ja oppimisympäristöt tukevat linjakkaasti asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamista. Osaamistavoitteet on kuvattu yksityiskohtaisesti kaikkien tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa.

Opiskelijoiden työmäärä on määritelty jokaisella yksittäisillä kursseilla opintopisteinä (ECTS) ja määrittelyssä on käytetty ECTS-järjestelmän periaatteita. Opetussuunnitelmatyössä on jaettu ECTS-laskentamalleja eri opintojaksojen yhtenevän mitoituksen varmistamiseksi. Opiskelijapalautteen perusteella on tunnistettu, että työmäärien mitoituksessa on vielä haasteita.

 

Koulutusta suunnitellaan opiskelijat ja tutkimus huomioiden

Jyväskylän yliopistossa sitoutetaan opiskelijoita koulutuksen suunnitteluun ja heillä on siinä keskeinen rooli. Opiskelijat ovat olleet mukana opetussuunnitelmalinjausten valmistelussa, ja he toimivat tiedekuntien ja laitosten kehittämisryhmien jäseninä sekä yhteyshenkilöinä ainejärjestöihin. Auditointiryhmän mukaan opiskelijoita olisi voinut opetussuunnitelmaprosessissa kuulla ja osallistaa vielä nykyistä enemmänkin.

Tutkimustoiminta on sisällytetty koulutukseen niin, että tutkimukseen perustuva tieto kytkeytyy koulutukseen monin eri tavoin. Auditointiryhmä kuuli haastatteluissa konkreettisia kuvauksia siitä, miten tutkijat perustavat opetuksensa sisällöllisesti omaan tutkimukseensa ja miten osa opettajista teki tutkimusta omasta opetuksestaan. Auditointiryhmälle jäi epäselväksi, miten tutkimustietoa esimerkiksi opiskelijoiden oppimisesta ja opetuksesta sekä opetusmenetelmistä hyödynnetään johdonmukaisesti koulutuksen kehittämisessä.

Auditointiryhmä sai haastatteluissa näyttöä siitä, että haastatellut ulkoisten sidosryhmien jäsenet kokevat heidän kanssaan tehtävän yhteistyön Jyväskylän yliopistossa vakuuttavaksi ja monipuoliseksi. Sidosryhmien edustajien näkemyksen mukaan yliopiston koulutukset ovat linjassa strategian kanssa. Toisaalta sidosryhmätapaamisia tai sidosryhmäkyselyitä ei ole käytetty koulutusten kehittämiseen. Varsinainen sidosryhmien osallistaminen koulutusten sisällölliseen kehittämiseen ei näyttäytynyt auditointiryhmälle erityisen systemaattisena eikä suunnitelmallisena. Samoin alumnien osallistuminen koulutusten suunnitteluun ei tullut selkeästi esille. Jyväskylän yliopistoa hyvin tuntevina alumnit voisivat auditointiryhmän näkemyksen mukaan olla hyvä voimavara koulutusten suunnittelussa ja erityisesti koulutusten työelämärelevanssin ja -yhteyksien rakentamisessa.