1.3 Koulutuksen arviointi ja kehittäminen

Assessment of the audit team

Koulutusten palautejärjestelmän toimivuutta tulee edelleen kehittää

Jyväskylän yliopisto arvioi säännöllisesti koulutusten laatua ja huolehtii niiden ajantasaisuudesta suhteessa tutkimukseen sekä yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Jyväskylän yliopiston tavoitteena on kerätä koulutukseen liittyvää palautetietoa ja seurata säännöllisesti koulutukseen liittyvää palautetta yliopisto-, tiedekunta- ja laitostasoilla sekä tehdä tarvittavia kehittämistoimenpiteitä palautteen perusteella. Jyväskylän yliopisto kerää monenlaista ja monen tasoista tietoa koulutuksesta, sen arvioimisesta ja kehittämisestä, ja niiden tavoitteena on tuottaa laajasti tietoa koulutuksen eri osa-alueista. Suurin osa palautekokonaisuuteen sisältyvistä kyselyistä on kuitenkin luonteeltaan selvittäviä. Varsinaisia tutkimuksellisia palauteinstrumentteja opetukseen, oppimiseen ja hyvinvointiin ei Akateemisen asiantuntijuuden kehittyminen -tutkimushanketta (AAKE) ja Kandipalautetta lukuun ottamatta juuri ole käytössä. Samoin palautekokonaisuuden eri palauteinstrumenttien suhde Jyväskylän yliopiston strategiaan ja laatujärjestelmän kokonaisuuteen ei ole kaikilta osin selvä.

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on hyödyntää palautekokonaisuudesta saamaansa tietoa systemaattisesti koulutusten kehittämisessä suhteessa viimeisimpään tutkimustietoon sekä yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Auditointiryhmä sai vierailulla näyttöä siitä, että Jyväskylän yliopistossa on jaettu ja suhteellisen selkeä käsitys siitä, miten palautetietoa on tarkoitus käyttää koulutusten kehittämisessä yliopiston, tiedekuntien ja laitosten tasoilla. Käytännössä palautesykli eli palautteiden kerääminen, analysointi ja niiden pohjalta tehtävä kehittäminen toimii osittain eri systeemisillä tasoilla, mutta ei vielä kaikilta osin. Käytännössä palautetietoa ei vielä pystytä hyödyntämään täysimääräisesti koulutuksen kehittämisessä. Jyväskylän yliopisto on tunnistanut palautekokonaisuuden kehittämistarpeet ja on asettanut tavoitteeksi sen uudistamisen lähivuosien aikana.

Jyväskylän yliopiston johtoryhmä, johon kuuluvat rehtorit ja dekaanit, tarkastelee säännöllisesti koulutukseen liittyvää palautetta ja toimenpiteitä. Yliopiston hallitus ei sen sijaan tuonut haastattelussa selkeästi esille tai tunnistanut systemaattisen palautetiedon osuutta koulutuksen strategisessa kehittämisessä.

Opiskelijoiden saama vastapalaute eli tieto siitä, miten palautetta on hyödynnetty koulutuksen kehittämisessä ja mitä muutoksia on tehty, toteutuu vaihtelevasti: osalla tiedekunnista ja laitoksista on selkeät käytännöt vastapalautteen antamiseen, mutta osalla ei. Opiskelijat kuvasivat vastapalautteen saamisen olevan harvinaista ja vähäistä.

Tohtoriopiskelijoiden vaikuttamis-, osallistumis- ja palautteenantomahdollisuudet tohtorikoulutuksen kehittämisessä ovat auditointihaastattelujen perusteella rajalliset. Ne vaikuttavat myös toimintaa ohjaavien ohjeiden perusteella rajallisemmilta kuin perustutkinto-opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua oman koulutuksensa kehittämiseen.

 

Jatkuvaa oppimista edistetään monin eri tavoin

Jyväskylän yliopisto rakentaa jatkuvan oppimisen tarjontaa eri kohderyhmille monista eri lähtökohdista. Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet huomioidaan koulutusten suunnittelussa, toteutuksessa ja koulutusten arvioinnissa. Osana opetussuunnitelmatyötä on rakennettu jatkuvan oppimisen toimintamallia, jonka tavoitteena on vastata osaamistarpeisiin toisen asteen opiskelijoista seniorikansalaisiin. Samoin tavoitteena on rakentaa toimivia kytköksiä tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen tarjonnan välille, mutta tämä ei ole vielä saumatonta. Kehittämiskohteina ovat erityisesti jatkuvan oppimisen osaamistarpeiden tunnistaminen, opintojen sisältöjen kehittäminen sekä toimivan mallin rakentaminen jatkuvan oppimisen kysynnän ja tarjonnan välille.

Jyväskylän yliopistossa on pitkä perinne yhteistyöstä lukio- ja ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä EduFutura-toiminnassa, ja siirtymiä toisen asteen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen välille on rakennettu suunnitelmallisesti. Sidosryhmät toivat esille suunnitelmallisuuden, yhteisten tavoitteiden rakentamisen ja tiiviimmän yhteistyön tarpeet jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan rakentamisessa. Sidosryhmien näkökulmasta jatkuvan oppimisen tarjonta tulisi saada nykyistä nopeammin ja toimivammin palvelemaan työelämän tarpeita.