Digipedagogisella tuella osaamisen kehittymistä ja laatua oppimisympäristöön
Laurea otti käyttöön uuden oppimisalustan vuonna 2020. Oppimisalustan vaihto on laaja prosessi ja edellytti opintojen työtilojen rakentamista uudelle alustalle sekä henkilöstön perehtymistä alustaan ja sen tarjoamiin didaktisiin mahdollisuuksiin. Laurean strategiassa tavoitellaan kriittisen muutoshankkeen kautta korkeatasoisten avointen digitaalisten opintojen lisäämistä ja saatavuuden laajentamista, ja uuden oppimisalustan käyttöönotto tarjosi tähän mahdollisuuden.
Teknisen käyttökoulutuksen rinnalla opettajat tutustuivat oppimisen muotoiluun koulutusalakohtaisissa työpajoissa. Työpajatyöskentelyn tuloksena syntyi pedagoginen käsikirjoitus, jossa sanoitettiin, millä eri tavoin opintojakson sisältöjä opiskellaan, ja sidottiin toiminta myös alustan ominaisuuksiin. Samanaikaisesti käyttöönottoa tuettiin viikoittaisten aamuklinikoiden kautta, joissa esiteltiin ajankohtaisia digipedagogiikan teemoja. Digipedagogista osaamista vahvistava dCELL-tiimi valittiin vuoden 2021 laurealaiseksi.
Työpajojen perusteella resursoitiin erikseen kampusrajat ylittäviä työryhmiä, jotka rakensivat suunnitelman pohjalta uuteen oppimisympäristöön työtiloja (Master-työtilat), jotka ovat kaikkien Laurean opettajien käytössä Creative Commons -lisenssillä. Käyttöönoton jälkeen opintojaksojen yhteinen muotoilu ja systemaattinen koulutus otettiin osaksi Laurean toimintaa. Työtilojen laatua kehitetään vuosittain opiskelija- ja opettajapalautteen pohjalta.
Uraohjauksella vaikuttavuutta opiskelijan työelämävalmiuksien kehittymiseen
Laureassa tartuttiin AVOP-palautekyselyn Työelämäneuvonta-kysymysten heikkoon tulokseen (esim. ”Olen saanut riittävästi tukea urasuunnitteluun” keskiarvotulos v. 2017 oli 4,3). Kokonaisuus tunnistettiin kehittämiskohteeksi ja Laureaan palkattiin asiantuntija kehittämään uraohjausta ja -palveluja.
Nykyisin opiskelijoilla on käytössään JobTeaser-portaali, josta löytyy uraan liittyviä tietoja. Opiskelijan työnhakua tuetaan vapaavalintaisilla Työnhaun tehostartti ja It’s a match – minä ja tulevaisuuden työurani -opintojaksoilla. Kaikille AMK-opiskelijoille pakollinen Urasuunnittelu-opintojakso on uudistettu Opiskelijasta asiantuntijaksi -opinnoksi, joka palvelee entistä paremmin opiskelijan henkilökohtaisia tavoitteita. Urasuunnittelua tuetaan myös työpajatoiminnalla. Opiskelijan urasuunnittelua ohjaa koko opintoajalle nimetty oma opettajatuutori. Tuutoreita koulutetaan systemaattisesti Laurea Certified Tutor -koulutuksessa. Opiskelija saa uraohjaukseen henkilökohtaista ohjausta ja tukea myös urapalveluiden asiantuntijalta (AMK) ja opintopäälliköltä (YAMK).
Kehittämistyön vaikuttavuus näkyy AVOP-palautteessa, jossa Laurea on noussut valtakunnallisesti kärkisijalle Työelämäneuvonta-kysymysryhmässä: vuonna 2020 keskiarvo oli 5,2.
Keskitetty ohjauspalvelu avoimen AMK -opiskelun edistäjänä
Avoimen AMK:n opinnoista kiinnostuneille tarjotaan henkilökohtaista opintojen ohjausta ajanvarauksella varauskalenterin kautta, jotta erityisesti yksittäisiä avoimen AMK:n opintoja suorittavat saavat yhtä hyvää ja laadukasta ohjausta kuin tutkinto-opiskelijat.
Ohjausta tarvitsevien määrän kasvaessa, varausjärjestelmä on tuonut helpotusta ohjaajan kalenterin hallintaan sekä asiakkaalle mahdollisuuden varata ohjausaika itselleen parhaaseen aikaan. Ohjaustyö on nyt johdonmukaisempaa ja tarkoituksenmukaisempaa, kun ohjaaja pystyy ennen tapaamista etsimään tietoa eri opiskelumahdollisuuksista asiakkaalle varauskalenterin kautta kerätyn alkukartoitustiedon perusteella. Ohjausvarausten perusteella saadaan tietoa ohjaukseen hakeutuvien asiakkaiden määrästä ja syystä, miksi ovat ohjaukseen hakeutuneet. Ohjattavien opintojen etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan sekä tarjotaan apua opintojen edistämiseksi.
Palaute ohjauspalvelusta ja varauskalenterin käytöstä on ollut hyvää. Kiitosta on saanut palvelujen ketteryys ja vaivattomuus. Henkilökohtaisen opintojen ohjauksen myötä Laurean palvelulupaus ”Me Laureassa olemme juuri sinua varten” todentuu näin myös avoimen AMK:n opiskelijoille.
Pitkäjänteisellä kehittämistyöllä vaikuttavuutta opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteisiin
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tunnistettu kriittiseksi kehittämiskohteeksi osaamisperustaisuuden, osaamisen laadun ja opintotehokkuuden vahvistamiseksi. AVOP-palautteissa opiskelijoiden antama palautekeskiarvo vuonna 2017 oli 4,95 kysymykseen ”Aikaisemmin tai muualla hankittu osaamiseni (AHOT) otettiin opinnoissani riittävästi huomioon”.
Pitkäjänteisen kehittämistyön tuloksena osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvä käsitteistö on selkiytynyt ja prosessi näyttökäytänteineen on entistä sujuvampi opiskelija- ja opettajaohjeistuksen yhdenmukaistamisen ja lisäämisen myötä. Vuonna 2021 osaamisperustaisuus oli pedagogisen kehittämisen keskeinen teema, josta kirjoitettiin useita artikkeleita, ja johon liittyvää osaamista jaettiin useissa henkilöstöfoorumeissa. Näiden toimien myötä opiskelijapalautteen keskiarvo syyskuussa 2021 oli 5,42. Vuonna 2022 keskitytään osaamisen arvioinnin kehittämiseen.
Tieto- ja julkaisupalvelut avoimen toimintakulttuurin kehittymisen tukijana oppimisessa ja TKI-toiminnassa
Avointa toimintakulttuuria on kehitetty Avoin kulma -palvelukonseptina, jossa henkilöstöä ja opiskelijoita tuetaan avoimen oppimisen, aineistonhallinnan ja avoimen lisensoinnin kysymyksissä. Palvelumuotoja ovat avoimuuden toimintamallien rakentaminen, käyttöönotto ja testaaminen, koulutukset ja webinaarit, henkilökohtaiset ohjaukset, intran ohjeistukset ja tiedotteet, julkiset LibGuidet sekä uutiskirje ja julkaisut.
Avoin kulma tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Laureassa, samoin kuin osallistuu yhteiseen kehittämiseen TSV- ja ammattikorkeakouluverkostoissa.
Toiminnan vaikuttavuutta seurataan kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantamallin avulla. Kehittämistoiminnan tuloksena toimintakulttuuri ja toimintakäytännöt ovat muuttuneet yhä avoimemmaksi ja avoimuuden merkitys ymmärretään laajasti. Avoimuuden on yleisesti todettu vahvistavan toiminnan, menetelmien ja tulosten laatua sekä TKI- että oppimistoiminnassa. Vuonna 2020 OKM arvioi Laurean avoimuuden toimintakulttuurin arviointiasteikon ylimmälle tasolle. Tieto- ja julkaisupalveluiden henkilöstölle kehittämistyö on mahdollistanut uusien asiantuntijuuksien ja osaamisten kehittymisen, ja näin vahvistanut työmotivaatiota, -tyytyväisyyttä ja -hyvinvointia.
Quality Talks -toimintamalli tehostamaan opiskelijapalautteiden käsittelyä ja palautteiden vaikuttavuutta
Kokoavien opiskelijapalautteiden (alkuvaiheen palaute, opiskeluhyvinvointipalaute, palvelulupauspalaute, valmistuvien palaute ja uraseuranta) hyödyntämisen tehostamiseksi on otettu käyttöön Quality Talks -käytänne, joka on benchmarkattu menetelmä FH Münsteristä.
Palautteiden käsittelyn tehostamisella pyritään systematisoimaan kehittämistoimintaa nostamalla palautteista keskeiset kehittämiskohteet esiin, määrittämällä kehittämistoimenpiteet sekä niille vastuut ja aikataulut (koulutuskohtaiset kehittämisentyökirjat). Opiskelijoille palautteen vaikuttavuutta ja palautteenannon tärkeyttä tuodaan esiin viestimällä palautteen pohjalta tehdyistä kehittämistoimenpiteistä mm. opiskelijoille suunnatun Lukukausikatsauksen kautta (ks. esimerkki). Quality Talksin tarkoituksena on toimia vuosittain toteutuvana käytänteenä, jonka puitteissa toteutettavaan seminaariin kutsutaan entistä laajemmin mukaan myös opiskelijoita. Seminaarin toteuttaminen mahdollistaa myös koulutusten välisten hyvien käytänteiden jakamisen ja toisilta oppimisen seminaariin osallistuvien tutkintojen kehittämisryhmien myötä.