Opintojaksopalautteiden keräämistä on monipuolistettava ja vastapalautteen antamista kehitettävä
KAMKissa on auditointiaineistojen perusteella systemaattinen malli opintojaksopalautteen keruuseen. Haastattelujen ja verkkotyöpajojen mukaan käytänteet kuitenkin vaihtelevat jonkin verran eri koulutusten ja opettajien välillä. Joidenkin alojen opiskelijoilta nykyinen opintojaksojen palautejärjestelmä sai opiskelijatyöpajassa kehuja. Opiskelijat arvostavat sitä, että palautteen tärkeydestä muistutellaan opiskelijoita. Kriittisiinkin palautteisiin on ollut myönteinen asenne: palaute ei jää ainoastaan opintojakson opettajalle, ja palautteen pohjalta on tapahtunut muutoksia.
Opiskelijatyöpajoissa korostettiin, että opintojaksopalautejärjestelmä vaatisi nykyistä systemaattisempaa viestintää opiskelijoille, jotta kaikki ymmärtäisivät palautteen merkityksen. Palautteenantoaktiivisuuden kasvattamiseksi opiskelijat ehdottivat, että palautteen antaminen sisältyisi ohjattuun tilanteeseen, jolloin vastaaminen ei jäisi opiskelijan oman motivaation varaan. Opiskelijat kokevat työpajojen mukaan usein, että he eivät saa tietoa antamansa palautteen mahdollisista vaikutuksista. KAMKissa ohjeet vastapalautteen antamiseen opiskelijoille ovat olemassa, mutta tämä ei haastattelujen ja verkkotyöpajojen mukaan toteudu laajamittaisesti, vaan on pääsääntöisesti opettajakohtaista. Opiskelijat esittivät useita konkreettisia ehdotuksia vastapalautekäytänteiden kehittämiseksi. Esimerkiksi toivottiin, että palautetunti opettajan kanssa sisällytettäisiin jokaiseen opintojaksoon pakollisena. Auditointiryhmä suositteleekin kehittämään erilaisia menettelytapoja vastapalautteen systemaattiseksi antamiseksi opiskelijoille.
Opintojakson päätteeksi annettavan palautteen lisäksi opiskelijat nostivat esille, että opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuuksia palautteen antamiseen myös opintojakson aikana. Toisaalta sekä opettajien että opiskelijoiden verkkotyöpajoissa korostettiin, että KAMKissa on muodollisen palautejärjestelmän rinnalla epämuodollinen, matalan kynnyksen käytänne välittömän palautteen antamiseen. Opiskelijatyöpajassa esimerkiksi mainittiin, että koulutusjohtajalle voi mennä tarvittaessa kertomaan, jos jokin asia ei suju tai vaatii kehittämistä. Koulutusjohtaja on opiskelijoiden mukaan aina puuttunut esiintuotuihin asioihin.
Tutkinto-opiskelijat osallistuvat koulutusten arviointiin ja kehittämiseen
KAMKissa kerätään ja hyödynnetään laajasti palautetietoa tutkinto-opiskelijoiden tarpeista sekä opintojen toteutuksesta ja etenemisestä tutkintokoulutuksen kehittämiseksi, mistä auditointiryhmä sai runsaasti näyttöä erityisesti opettajatyöpajoissa. Sekä haastatteluissa että lähes kaikissa opettaja- ja opiskelijatyöpajoissa hyväksi käytänteeksi nostettiin oppimisen kehittämisen työryhmän toiminta. Työryhmä kuuntelee systemaattisesti ja laajasti opiskelijoiden ääntä osallistamalla toimintaansa muutaman opiskelijan jokaiselta vuosikurssilta eri aloilta. Nämä opiskelijat keräävät aktiivisesti näkemyksiä omilta ryhmiltään, minkä opiskelijatyöpajoihin osallistuneet korostivat tuovan myös hiljaiset äänet kuulluiksi. Auditointiryhmä sai näyttöä siitä, että työryhmä on saanut muutoksia liikkeelle.
Toinen hyvä käytänne opiskelijoiden äänen kuulemiseen on opiskelijakunta KAMOn vuosittain järjestämä Porinapäivät-tapahtuma. Porinapäivien tarkoituksena on vapaamuotoinen keskustelu opiskelijoiden, opiskelijakunnan edustajien ja KAMKin henkilöstön välillä perinteisesti kampuksen kahvioissa kahvi- ja lounastaukojen aikana. Muutaman päivän kestävien Porinapäivien aikana KAMO kerää erilaisin lähi- ja verkkomenetelmin opiskelijoilta avointa palautetta KAMKin toiminnan kehittämiseksi. Palaute käsitellään KAMKin kehittämisryhmissä.
Auditointiaineistojen perusteella KAMKin kehittämismyönteisyys, työelämäläheisyys ja alueellisuus näkyvät myönteisesti opiskelijoille. Opiskelijoiden mukaan KAMKissa tiedetään pääsääntöisesti hyvin, mitä osaamista työelämässä tarvitaan. Joissakin opettajatyöpajoissa esitettiin, että koulutusten ajantasaisuuden ja työelämän tarpeiden seuranta kaipaisi nykyistä systemaattisempaa mallia. Toisaalta osa opettajista kertoi myös järjestelmällisestä työelämäpalautteen käsittelystä: työelämältä ja sidosryhmiltä saatua palautetta käydään läpi osaamisalueiden sisällä aineryhmissä ja palautetta hyödynnetään kehittämissuunnitelmien laadinnassa. Haastatteluissa ja verkkotyöpajoissa ilmeni, että jatkuvan oppimisen tematiikkaan liittyviä kehittämistarpeita ei kuitenkaan tiedosteta systemaattisesti. Tähän liittyen auditointiryhmän mukaan voisi tehostaa myös alumnitoiminnan hyödyntämistä.
Auditointiryhmä sai näyttöä siitä, että henkilöstön ja opiskelijoiden tarpeet huomioidaan tukipalveluiden kehittämisessä. Haastattelujen perusteella tukipalvelujen kehittämistä tukee tiivis jokapäiväinen vuoropuhelu eri toimijoiden välillä sekä tukipalvelujen edustus KAMKin monissa eri työryhmissä.