2.4 Korkeakoulun esimerkit onnistuneista kehittämistoimista

SeAMKin avainkumppanuus -konsepti

SeAMKin avainkumppanuustoiminta -konsepti kehitettiin vuonna 2015. SeAMKilla on 17 avainkumppania, jotka ovat maakunnan merkittävimpiä yrityksiä ja muita organisaatioita. Kussakin kumppanuussuhteessa on SeAMKin puolelta nimetty kumppanuusvastaava ja avainkumppanin puolelta yhteyshenkilö. Konseptilla tarjotaan avainkumppaneille helppoa lähestymistä yhden luukun periaatteella ja ensikäden mahdollisuuksia vaikuttaa SeAMKin kehittämiseen ja kehittymiseen. Kumppanuusvastaava pitää tiiviisti yhteyttä kumppaniyritykseen ja kerran vuodessa päivitetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa. Kaksi kertaa vuodessa avainkumppanit kutsutaan yhteiseen tilaisuuteen, jossa niillä on mahdollisuus kuulla SeAMKin kehittämissuunnitelmista ja kertoa omista toiveistaan ja kuulumisistaan. Näissä tilaisuuksissa avainkumppaneilla on myös mahdollisuus verkostoitua keskenään. Kaikkiaan konsepti on tiivistänyt ja systematisoinut SeAMKin yhteistyötä maakunnan merkittävimpien organisaatioiden kanssa.

Maakuntakorkeakoulukonsepti 2.0

Maakuntakorkeakoulu toimii vakinaistettuna viidellä seutukunnalla, joihin kuuluvien 14 kunnan kanssa on solmittu toistaiseksi voimassa olevat yhteistyösopimukset. Maakuntakorkeakoulu toimii lähipalveluna alueen yrityksille SeAMKin koulutus- ja TKI-palvelujen välittämiseen yritysten tarpeiden mukaisesti. Parhaillaan on kehitteillä hydridiopetukseen pohjaava Maakuntakorkeakoulu 2.0 -konsepti, joka on suunniteltu aktiivisessa yhteistyössä kuntien kanssa. Uutta opetuksen mallia kokeillaan automaatiotekniikan ja konetekniikan monimuotoryhmille Kauhajoella ja Alajärvellä. Molempien kokeiluun osallistuvien seutukaupunkien alueet kärsivät akuutista insinööripulasta ja valmistuneiden insinöörien rekrytointiongelmista. Uhkana on myös teollisuusyritysten katoaminen alueelta. Mallissa 32 opiskelijaa otetaan sisään polkuopiskelijoina. Heille järjestetään hybridimuotoista opetusta, jossa lähinnä laboratorioharjoitukset tullaan tekemään pääkampukselle. Mallilla on myös positiiviset ympäristövaikutukset, koska sen avulla vähennetään merkittävästi liikkumista alueella, jossa julkista liikennettä on huonosti tarjolla.

Digital Factory ja Digital Innovation Hub (DIH)

SeAMK Digital Factory on kansallisesti palkittu sekä kansainvälistä huomiota saavuttanut oppimisympäristö sekä kehittämisalusta SeAMKin ja alueen innovaatio- ja osaamisekosysteemin toimijoille (mm. valmistavan teollisuuden pk-yritykset). SeAMK Digital Factory kytkeytyy ensisijaisesti digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin vahvuusalaan, mutta osin myös muihin vahvuusaloihin. Se on pitkän tutkimus- ja kehittämisohjelman tulos, jota on kehitetty yhteistyössä alueen pk-yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. SeAMK Digital Factory koostuu eri elementeistä, joita ovat mm. teollisen internetin laboratorio (oppimisympäristö), Digital Factory Akatemia ja opintokokonaisuudet sekä alan tutkimusryhmä ja siihen kytkeytyen erilaiset tutkimus- ja kehittämishankkeet.

SeAMK on alueen digitaalisen innovaatiohubin johtava organisaatio. IoT Compass Hub on Suomen ensimmäinen ammattikorkeakoulun fully operational -statuksen saavuttanut DIH ja se on verkottunut alueellisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti erilaisten toimijoiden kanssa. IoT Compass Hubin myötä erilaiset kehittämiskokonaisuudet, kuten SeAMK Digital Factory, ovat saaneet uuden ulottuvuuden, jonka kehittyminen tapahtuu myös jatkossa eurooppalaisten innovaatiohubien myötä. SeAMK valmistelee yhdessä Pirkanmaan toimijoiden kanssa valmistavan pk-teollisuuden eurooppalaista innovaatiohubia (SIX Manufacturing EDIH). SIX Manufacturing EDIH -valmistelussa on mukana useita toimijoita ympäri Suomen (mm. SeAMK, TUNI, TAMK, VTT, VY sekä JAMK).

Omistajanvaihdosten edistämisen ekosysteemi

SeAMKin yksi neljästä vahvuusalasta on kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset. SeAMKissa on tehty omistajanvaihdoksiin liittyviä TKI- ja koulutushankkeita jo yli 20 vuotta. SeAMKissa toimii omistajanvaihdosten parissa yli kymmenen hengen asiantuntijatiimi, josta kymmenen on väitellyt tohtoriksi. Kaksi tutkimusryhmän jäsentä on palkittu vuoden omistajanvaihdosasiantuntijana Suomessa ja toinen heistä on ollut myös Suomen edustajana EU:n omistajanvaihdosasiantuntijoiden ryhmässä. SeAMKin tavoitteena on omalta osaltaan varmistaa, että Suomessa on maailman paras omistajanvaihdosten ekosysteemi ja että omistajanvaihdosten edistäminen perustuu Suomessa tutkittuun tietoon. Opetus- ja kulttuuriministeriö huomioi SeAMKin vahvan osaamisen tällä alalla antamalla strategista profilaatiorahoitusta omistajanvaihdostutkimuksen kansainvälistämiseen. SeAMKilla on jo nyt laaja kansainvälinen verkosto teemaan liittyen, ja SeAMK on myös johtanut kansainvälisiä hankkeita tässä teemassa. Lisäksi SeAMK on toteuttanut neljä kertaa valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin, joka toimii keskeisenä yrittäjyyspolitiikan ja omistajanvaihdosten edistämisen taustatutkimuksena. Tähän viitataan laajasti eri puolilla Suomea. Maakunnallisen omistajanvaihdosfoorumin lisäksi SeAMK on myös valtakunnallisen omistajanvaihdosfoorumin jäsen.