Korkeakoulun tutkimus uudistaa yhteiskuntaa
Sotatieteellinen tutkimus on Maanpuolustuskorkeakoulun strategian mukaista toimintaa. Auditointihaastattelujen perusteella tutkimuksen painopiste on puolustusjärjestelmän kehittämisessä ja tulevaisuuden uhkakuvien tunnistamisessa. Itsearviointiraportin ja haastattelujen perusteella Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimustoiminnan vaikuttavuus on nousujohteista. Esimerkiksi yhteisprofessuurit ja -dosentuurit laajentavat vuorovaikutusta ja yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa. Maanpuolustuskorkeakoulu tekee omaa tutkimustaan toimintaympäristön eri osa-alueista, kuten sodan kuvan muutoksesta, Venäjän kehityksestä tai maanpuolustustahdon muutoksista. Maanpuolustuskorkeakoululla toimii myös vahvoja tutkimusryhmiä. Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää ja osallistuu aktiivisesti tutkimustietoa välittäviin seminaareihin ja tiedonvaihtoon eri yhteistyötahojen kanssa. Tehtyä tutkimusta hyödynnetään laajasti. Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntijat ovat esillä asiantuntijoina eri tiedotusvälineissä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Itsearviointiraportin ja auditointihaastatteluiden perusteella tutkimustoiminnan suuntaaminen tehdään systemaattisesti ja kontrolloidusti. Tutkimuksen ja opinnäytetöiden aiheet tulevat pitkälti Puolustusvoimilta, mikä on perusteltua huomioiden Maanpuolustuskorkeakoulun erityistehtävä sotatieteellisenä korkeakouluna. Itsearviointiraportin mukaan ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hakemisessa on käytössä esittelyprosessi, jossa rehtori suuntaa rahoituksen käyttöä erityisesti strategiaa tukeviin tutkimuksiin. Haastatteluiden mukaan korkeakoulun tutkijat ja väitöskirjatutkijat osallistuvat aktiivisesti kansainvälisiin seminaareihin ja verkostoihin. Osallistuminen tukee uuden tutkimustiedon ja asiantuntijuuden kehittämistä, vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta myös kansainvälisesti.
Auditointihaastatteluissa tuli ilmi, että tutkijat kaipaisivat lisää laitosten välistä yhteistyötä tutkimuksen tekemisessä ja tieteidenvälisyyden vahvistamista. Auditointiryhmä suositteleekin, että Maanpuolustuskorkeakoulun laitosten välisen yhteistyön laajentamista ja syventämistä, mikä lisäisi myös tutkimuksen monitieteisyyttä. Lisäksi yhteistyön vahvistaminen siviiliyliopistojen kanssa tukisi monitieteisyyttä esimerkiksi akateemisessa Venäjä-tutkimuksessa.
Tutkimuksen vaikuttavuutta tulee vielä kehittää ja monipuolistaa
Itsearviointiraportissa todetaan, että Maanpuolustuskorkeakoulun ja laajemmin Puolustusvoimien tutkimustoiminta ei suoraan tähtää yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Tutkimustoiminnalla on silti monia yhteiskuntaan heijastuvia vaikutuksia, kuten turvallisuusympäristön muutosten seuraaminen, tulevaisuuden uhkakuvien tiedostaminen ja puolustusjärjestelmän kehittäminen. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimustoiminnan vaikuttavuus pohjautuu Puolustusvoimien tehtäviin ja tavoitteisiin sekä tähtää yhteiskunnan toimintavarmuuden takaamiseen eri tilanteissa. Auditointihaastatteluissa tuli esille tutkimuksen vuosikello, joka ohjaa tutkimustoiminnan hallintaa. Tutkimuksen vaikuttavuuden prosesseja on siis jo tunnistettu, vaikka itsearvioinnin mukaan tutkimuksen vaikuttavuudelle ei ole asetettu konkreettista tavoitetilaa.
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen kansainvälisyyden kehittäminen on noussut esille aiemmalla auditointikierroksella sekä tutkimuksen arvioinnissa. Auditointihaastatteluiden mukaan tutkimuksen kansainvälistämiseksi on jo tehty joitakin toimenpiteitä. Auditointiryhmä suosittelee, että kansainvälisyystavoitteet pidetään jatkossakin kehittämiskohteina. Lisäksi kansainvälisyystavoitteet tulee asettaa NATO- ja muun kansainvälisen yhteistyön takia selkeästi nykyistä korkeammalle.
Auditointihaastatteluissa tuli ilmi, että Maanpuolustuskorkeakoulussa tehdään alan luonteen vuoksi paljon tutkimusta ja väitöskirjoja suomeksi. Väitöskirjat julkaistaan usein monografioina. Auditointiryhmä kuitenkin suosittelee, että tutkijoita kannustetaan julkaisemaan nykyistä enemmän englanniksi. Tämän kehittämiskohteen Maanpuolustuskorkeakoulu on myös todennut itsearviointiraportissaan. Englanninkieliset, vertaisarvioidut, julkiset ja avoimesti saatavilla olevat yhteisjulkaisut kansainvälisten tutkijoiden kanssa parantaisivat tutkimuksen vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Samalla tutkimusryhmiin ja kansainvälisen rahoituksen piiriin pääseminen helpottuu ja tutkimukselle saadaan enemmän vaikuttavuutta. Auditointiryhmä suosittelee, että tieteelliseen kirjoittamiseen tukea lisätään nykyistä laajemmaksi kandidaattikoulutuksesta lähtien.
Itsearviointiraportin mukaan Maanpuolustuskorkeakoulu pitää kahdesti vuodessa rahoittajapäiviä, mikä on auditointiryhmän näkemyksen mukaan hyvä käytänne. Rahoittajapäivissä esitellään edellisen vuoden tutkimussaavutukset ja tulevat uudet tutkimushankkeet tai -projektit. Auditointihaastatteluiden mukaan kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuutta voisi tavoitteellisesti kasvattaa ja tukea tutkijoiden ja tutkimusryhmien yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa kansainvälisten tutkimushankkeiden hakemisessa ja valmistelemisessa. Auditointiryhmä suosittelee, että Maanpuolustuskorkeakoulu kannustaa tutkijoita ja tutkimusryhmiä nykyistä enemmän kansainvälisen puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvän tutkimusrahoituksen hakemiseen, kuten Euroopan puolustusrahaston (EDF), Euroopan unionin tutkimus- ja innovointialan puiteohjelman Horisontin ja Yhdysvaltojen eri organisaatioiden jakama rahoitus.
Tutkimuksen vaikuttavuudesta tarvitaan enemmän systemaattista tietoa
Maanpuolustuskorkeakoulussa ei tällä hetkellä kerätä systemaattisesti tietoa tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Haastatteluissa tuli esille, että esimerkiksi some-analytiikkaa voisi hyödyntää vaikuttavuuden tarkastelussa. Auditointiryhmä suositteleekin, että tutkimuksen vaikuttavuudesta kerätään nykyistä enemmän tietoa ja tarkastellaan sitä nykyistä systemaattisemmin ja laaja-alaisemmin tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämiseksi.
Auditointihaastatteluiden mukaan korkeakoulun tutkimustietojärjestelmä toimii vain sisäisessä käytössä, sillä osa tutkimuksista on luokiteltu salaisiksi. Auditointiryhmä suosittelee, että salaiseksikin luokitellusta aineistoista laaditaan suppea julkinen referaatti tai tiivistelmä sekä tutkimustietojärjestelmä avataan julkiseksi niiltä osin kuin mahdollista.
Hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden toteutuminen kaipaa huomiota
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimustoimintaa koordinoi tutkimusneuvosto. Auditointihaastatteluissa tuli esille, että tutkimusneuvostossa käydään keskustelua hyvistä tieteellisen tutkimuksen periaatteista. Tutkimuksen etiikka on pakollinen osa tieteellistä jatkokoulutusta. Itsearviointiraportin mukaan Maanpuolustuskorkeakoulu on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeita, jotka auditointihaastatteluiden perusteella olivat hyvin sekä henkilöstön että opiskelijoiden tuntemia. Myös kandidaattiopetuksen tutkimusmenetelmäopinnoissa ja opinnäytetöiden ohjauksessa käsitellään tutkimuseettisiä asioita. Hyvien eettisten periaatteiden ja nuhteettomuuden noudattaminen ovat myös upseerieetokseen kuuluvia asioita. Opinnäytteiden tekstin alkuperäisyyden tunnistamisessa toimii apuna Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmä.
Auditointihaastattelujen perusteella alan luonteesta johtuen väitöskirjojen tarkistusprosesseissa tukeudutaan usein korkeakoulun sisäisiin tarkistajiin sekä valmiiksi tuttuihin ulkopuolisiin tarkastajiin. Auditointiryhmä suosittelee kiinnitettävän huomioita hyvän tieteellisen käytännön toteutumisen varmistamiseen, sillä se ei kaikilta osin näytä riittävältä ja systemaattiselta tutkimuksessa ja väitöskirjojen tarkastusprosessissa.
Maanpuolustuskorkeakoulun tavoitteena on mahdollisimman julkinen, avoin ja maksuton julkaiseminen turvaluokitellun aineiston lisäksi. Doria-julkaisuarkisto toimii pääsääntöisesti opinnäytteiden tallennuspaikkana. Väitöskirjoja pidetään tutkimusjulkaisujen lippulaivana. Maanpuolustuskorkeakoulussa on kiinnitetty huomiota myös tiedeviestintään. Auditointihaastatteluissa tulivat perinteisen tiedeviestinnän lisäksi esille podcastit ja äänikirjat sekä niiden mahdollisuudet uutena tieteen yleistajuisena julkaisumuotona.