2.4 Korkeakoulun esimerkit onnistuneista kehittämistoimista

Alumnit ovat tärkein sidosryhmämme

Alumnitoimintamme missiona on olla alumniemme kumppani heidän työuransa varrella. Tavoitteena on, että tiedämme, keitä alumnimme ovat ja mihin he ovat työurallaan sijoittuneet. Oamk on alumneillemme ensisijainen jatkokouluttautumisen paikka, ja meillä on vakiintuneet konseptit, joilla saamme heidät aktivoitua.

Olemme kehittäneet alumnitoimintaamme viimeisen parin vuoden aikana. Alumnimme tuntevat nyt paremmin yhteistyön edut ja mahdollisuudet ja sekä osallistuvat aktiivisemmin toimintaan.

  • Kutsumme alumnit toimimaan mentoreina, pitämään vierailuluentoja, kehittämään koulutusta ja tekemään TKI-yhteistyötä.
  • Alumnimme osallistuvat YAMK-hakumarkkinointiin toimimalla asiantuntijoina koulutusinfo-webinaareissa.
  • Tarjoamme ja viestimme säännöllisesti alumneillemme mahdollisuuksista osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
  • Järjestämme tapahtumia, joissa alumneillamme on mahdollisuus laajentaa verkostojaan ja tavata eri alojen ammattilaisia.

Perustimme vuonna 2022 alumnineuvottelukunnan, jonka tehtävänä on muun muassa tuoda työelämän näkemyksiä toimintamme kehittämiseen. Neuvottelukunnan jäsenet ovat eri koulutusaloiltamme valmistuneita, ja työskentelevät omassa organisaatiossaan johtajina tai suunnittelu- ja kehitystehtävissä.

Keväästä 2023 lähtien olemme alumnirekisterimme avulla viestineet alumneillemme kohdennetusti sekä seuranneet heidän aktiivisuuttaan. Rekisteriä rikastamme alumnien uratiedoilla ja heidän kiinnostuksen kohteillaan. Alumnitoimintaa kehitämme myös yhteistyössä valtakunnallisessa alumnitoimijoiden verkostossa.

Teemme alumniyhteistyötä näkyväksi niin sisäisille kuin ulkoisille sidosryhmille. Esimerkiksi alumnien opiskelu- ja uratarinoita tuomme esille nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Valitsemme vuosittain Vuoden alumnin, joka on toiminnallaan luonut positiivista kuvaa ammattikorkeakoulustamme. Vuoden alumni on edustustehtävä, joten kutsumme hänet seuraavan vuoden ajan kunniavieraana tilaisuuksiimme. Hän voi olla mukana opiskelija- ja alumnirekrytoinnissa sekä lehtijutuissa.

 

TKI-ympäristöt kokoavat yhteistyöhön

TKI-ympäristömme (kuva 16) palvelevat sekä opiskelijoita, opettajia, tutkijoita että yrityksiä. Opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää osaa TKI-ympäristöistä 24/7. Ympäristöt toimivat innovaatioalustoina, jotka mahdollistavat ihmisten kohtaamisen, opetustilanteet ja rohkeat kokeilut sekä palvelutoiminnan. Ympäristöjen kehittäminen on vaatinut strategista suunnittelua, monialaista yhteistyötä, hankerahoitusta ja myös Oamkin omia investointeja.

Oamkin TKI-ympäristöjä ovat NUVE-LAB, PrinLab, Arctic Drone Labs, Business Corner, SimLab ja Hybridilaboratorio. NUVE_LABissä mennään kohti autonomisia, vähähiilisiä työkoneita. PrinLabissa painettuja elektronisia laitteita ja biosensoreita, Arctic Drone Labsissa drooneja logistiikkaan ja maa- ja metsätalouteen. Business Corner on uuden liiketoiminnan kehittämisen alusta. SimLab on terveys- ja hyvinvointialan laboratorio ja simulaatioympäristö. Hybridilaboratorio on automaatio-, energia-, LVI ja sähkötekniikkaa.
Kuva 16. Oamkin TKI-ympäristöt toimivat innovaatioalustoina ja kokoavat yhteistyöhön opiskelijoita, opettajia, tutkijoita ja yrityksiä.

TKI-ympäristöt mahdollistavat uusien kokeilujen tekemisen yhdessä yritysten kanssa. Yksi onnistunut esimerkki yrityslähtöisestä ja kansainvälisesti ainutlaatuisesta innovaatioympäristöstä on NUVE-LAB, joka on autonomisten, energiatehokkaiden ja nollapäästöisten työkoneiden tutkimus- ja kehitysympäristö. Laboratorio sisältää alustan todellisten ympäristöjen mallintamiseen virtuaalitodellisuudessa. NUVE-LAB on merkittävä ympäristö Pohjoismaiden tasolla, ja toiminta on vahvasti yritysten tarpeeseen perustuvaa.

Hybridilaboratorion tiloihin rakennettujen sähkö- ja kaukolämpöverkkojen avulla voidaan tutkia ja kehittää sähkö-, automaatio-, energia- ja talotekniikan järjestelmiä. Yritykset voivat hyödyntää laboratoriossa kerättyä dataa esimerkiksi sähkön kulutusjouston, älykkään kunnossapidon, energiaennusteiden sekä päästöjen CO2-resurssiviisautta ja vähähiilisyyttä huomioiden. Tällä hetkellä käynnissä olevia hankkeita ovat esimerkiksi Nopsa ja kOPPI. Onnistunut esimerkki on MicroGrid-hanke.

Olemme parhaillaan kehittämässä myös monipuolista kulttuurialan Centre for Arts Innovation -toimintaympäristöä (CAI) alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten kulttuurialan toimijoiden kanssa. Tämä on näkyvä yhteistyö Oulu2026-kulttuuripääkaupunkihankkeessa. CAI on kokeilu- ja kehitysympäristö taiteellisille produktioille, niiden digitalisoinnille ja luoville ratkaisuille, ja sen myötä taiteen ja teknologian välisiä rajapintoja tutkivan työmme vaikuttavuus kasvaa entisestään. CAI:n toimintamalli ja kumppanuudet tulevat olemaan laajasti kansainvälisiä ja pohjautuvat meneillään oleviin EU-rahoitteisiin hankkeisiin.

 

Monialainen yhteistyö Lumo-projekteissa luo uudenlaisia opetuksen toimintamalleja

Musiikin, tanssin ja viestinnän tutkinto-ohjelmat ovat toteuttaneet yhteisteoksia osaksi Lumo Light Festivalia jo seitsemänä peräkkäisenä vuonna.  Festivaali järjestetään vuosittain syksyn pimeimpään aikaan Oulussa.

Lumo-projekteissa teosten toteutus on osa olemassa olevia opintokokonaisuuksia, ja työtehtävät ovat sidottu opintojaksoilla toteutettaviin aiheisiin ja tavoitteisiin. Mukana ovat nimettyjen opintojaksojen opiskelijat ja henkilöstö.

Toteutustavat ovat vaihdelleet kulloisenkin festivaalin teeman mukaisesti. Esimerkiksi syksyllä 2022 toteutettu teos REBUILD THE KNOWLEDGE toteutettiin tyhjillään olevaan Oulun pääkirjaston 2. kerrokseen. Tila herätettiin eloon valolla, tanssilla, musiikilla, animaatiolla ja visuaalisella lavastuksella. Remontin vuoksi suljetun kirjaston tyhjät hyllyt ja käytävät antoivat erinomaisen näyttämön teokselle, jossa vieraili noin 15 000 katsojaa koko festivaaliviikonlopun aikana. Teos toteutettiin läpikävelynä, jossa yleisö pystyi kulkemaan ohjatusti teoksen läpi, pysähtelemään ja seuraamaan matkan varrella näkemäänsä tarvittaessa pidempäänkin.

Lumo-yhteistyö on lisännyt monialaisuuden näkökulmaa tulevien tanssinopettajien, musiikkipedagogien ja visuaalisten suunnittelijoiden työskentelymenetelmissä. Opetukseen on kehittynyt toimintamalleja, joissa pedagogisia ratkaisuja ohjaavat taiteidenvälisyys, erilaiset työskentelykulttuurit sekä moninaiset verkostoitumisen mahdollisuudet. Tutkinto-opetuksessa on myös opittu huomioimaan Lumo-festivaalin kohdeyleisön tarpeet ja teosten toteutuslokaatioiden vaikutus sisällöllisiin ratkaisuihin. Tuotantomalli on hioutunut vuosien saatossa selkeäksi konseptiksi, jota pystymme jakamaan opiskelijoillemme toimivana tapausesimerkkinä esittävän taiteen tilaustyöskentelystä.