Osaamisen suuntaaminen -toimintamalli osana toiminnanohjausta
Toimintamallista tehtiin palautekysely keväällä 2021. Aikaisemmista kyselyistä poiketen kyselyn vastauksia kerättiin toimintamallista vastaavilta henkilöiltä esim. tiedekuntien dekaaneilta tai koulutusohjelmien vastuuhenkilöiltä. Vastausten perusteella toimintamalliin esitetään vuodesta 2022 lähtien muutoksia, joista suurin on työsuunnitteluaikataulun muuttaminen lukuvuodeksi kalenterivuoden sijaan.
Toimintamallia kehitetään kokonaisuutena saadun palautteen perusteella. Jatkokehityskohteita on mm. Ryhmien kokoonpanojen kehittäminen, ryhmien vastuuhenkilöiden rooli ja heidän tarvitseman koulutuksen ja tuen suunnittelu (esimerkiksi esimiesfoorumi).
Lapin yliopiston sisäisissä sopimuksissa kaudelle 2017-2020 edellytettiin, että tiedekunnat/yksiköt vakiinnuttaa Osaamisen suuntaamisen toimintamallin osaksi johtamista ja esimiestyötä. Toimintamallia käsiteltiin vuosittain yliopiston sisäisissä sopimus- ja kurkistusneuvotteluissa.
Projekti aloitettiin vuonna 2013 ja se pohjautuu samana vuonna valmistuneeseen raporttiin: Kokonaistyöajansuunnittelusta tavoitteelliseen osaamisen suuntaamiseen. Toimintamalli suunniteltiin yhdessä Lapin yliopiston eri yksiköiden ja erilaisia tehtäviä tekevien opetus- ja tutkimushenkilökunnan jäsenten kanssa. Toimintamallia hiottiin mm. palvelumuotoilutyöpajoissa, joissa oli mukana yliopiston ja tiedekuntien johtoa sekä opetus- ja tutkimushenkilökuntaa. Toimintamallista tehtiin kattavat palautekyselyt koko opetus- ja tutkimushenkilökunnalle vuosina 2015, 2016 ja 2017. Raportit löytyvät intranetin sivulta: Palautekyselyt – Ulapland Intranet . Projekti saatiin valmiiksi vuonna 2018 ja Osaamisen suuntaamisen toimintamalli kytkettiin osaksi yliopiston tiedekuntien ja yksiköiden toimintaa.
Seurantaindikaattoreiden määrää on huomattavasti vähennetty, joka helpottaa tiedontuotantoa, tavoitteiden seurantaa ja tulosten arviointia.
Koulutuksen palautejärjestelmää on aktiivisesti kehitetty ja yhtenäistetty käytäntöjä. Sen kautta saadaan palautetietoa koulutuksen kehittämisen tueksi. Palautejärjestelmän vuosikelloon on kuvattu koulutuksesta kerättävien kyselyiden ajankohdat, keskeisimmät foorumit sekä palautejärjestelmän osuutta yliopiston toiminnanohjauksessa. Palauteraportit- ja yhteenvedot ovat saatavissa yliopiston intrasta. Tohtorikoulutuksen ja jatkuvan oppimisen palautejärjestelmiä on kehitetty . Yliopistolla toimii palautetyöryhmä, johon kuuluu mm. perustutkintokoulutuksen, tohtorikoulutuksen sekä jatkuvan oppimisen asiantuntijoita.
Laadunhallinnan dokumentaatiota on yhtenäistetty rakentamalla yhteinen yliopiston digitaalinen laatuwiki. Siellä on kuvattuna perustoimintojen sekä LUC-palveluiden laadunhallinta kokonaisuudessaan. Yksiköt ovat luopuneet manuaalisista toimintakäsikirjoista. Kaikki yhteiset toimintaprosessit on kuvattu yhtenäisesti. Koulutus- ja kehittämispalvelut (KOKE) käyttävät myös yksikön omaa laadunhalllinnan toimintakäsikirjaa, joka toimii aktiivisena perehdyttämisohjeistuksena, joissa on kuvattuna yksikön omia toimintaprosesseja. Koken edustus osallistuu aktiivisesti yliopiston laatutyön kehittämisryhmiin, kuten palautetyöryhmään.
Taiteellisen toiminnan laadunhallinnan menettelyt on määritelty ja on kuvattu PDCA -mallin mukaisesti laatuwikiin. Taiteellinen toiminta kytkeytyy yliopiston strategisiin valintoihin sekä itsenäiseen taiteelliseen toimintaan ja luovaan ilmaisuun. Taiteellinen toiminta on luovan prosessin ja taiteellisen ajattelun aikana ja tuloksena syntynyttä dokumentoitavissa olevaa ajattelua, tuottamista ja tutkimusta. Taiteellinen toiminta nivoutuu kiinteästi yliopistossa annettavaan opetukseen ja tutkimukseen.
Lapin yliopiston tutkimusportaalin uudistus edistää tiedon saatavuutta, toiminnan näkyvyyttä sekä tulosten seurantaa tutkimus-,kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä taiteellisen toiminnan tulosten osalta. Lapin yliopisto uudisti tutkimusta ja taiteellisesta toimintaa esittelevän tutkimusportaalinsa vuoden 2020 aikana. Uudistunut portaali palvelee aiempaa paremmin yliopiston monipuolisten yhteistyökumppaneiden, yliopiston ja tutkijoiden tarpeita. Portaalin sivuilta voi etsiä tietoa esimerkiksi asiantuntijoista, julkaisuista, projekteista, yksiköistä ja tutkimusryhmistä.
Tutkimusportaalissa näkyvät myös erilaiset tutkimusryhmät, -yhteisöt ja -verkostot, jotka usein antavat yksittäisiä tutkimusprojekteja selkeämmän kokonaiskuvan tutkimuksen teemoista. Sieltä löytyy myös asiantuntijan tai yksikön ns. sormenjälki. Sormenjälki on eräänlainen asiasanapilvi, joka rakentuu automaattisesti julkaisuiden keskeisten käsitteiden avulla. Sormenjälki antaa tärkeimpien asiasanojen avulla kuvan siitä, millaista tutkimusta asiantuntija tai yksikkö tekee. Lisäksi julkaisutietojen yhteydessä näkyy tietoa niiden saamasta huomiosta sosiaalisessa mediassa.
Kotimaista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä esitellään havainnollisen karttasovelluksen avulla. Klikkaamalla kartalla näkyviä kohteita lukijalle avautuu lisätietoa kuhunkin alueeseen liittyvästä tieteellisestä ja taiteellista toiminnasta. Portaalissa ovat näkyvillä myös yliopistossa sijaitsevat taiteiden erikoistyötilat, eli erilaiset laboratoriot ja studiot.