Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toiminta perustuu kehittävän arvioinnin periaatteeseen ja vaikuttavan tiedon tuottamiseen koulutuksen kehittämiseksi.
Auditointimallin tehtävänä on
- arvioida, vastaako korkeakoulun laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita,
- arvioida, tuottaako laatujärjestelmä strategian toteuttamisen ja toiminnan jatkuvan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin
- rohkaista korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin sekä
- kerryttää avointa ja läpinäkyvää tietoa suomalaisten korkeakoulujen laatutyöstä.
Auditointimallin periaatteet on kuvattu tarkemmin auditointikäsikirjassa.
Auditoinnin toteutus
Auditoinnin toteutti nelihenkinen ryhmä:
- professori KTT, Markus Granlund, Turun yliopisto (puheenjohtaja)
- opiskelija Aino Karvonen, Helsingin yliopisto
- yliopistonlehtori OTT, Sampo Mielityinen, Itä-Suomen yliopisto (varapuheenjohtaja)
- johtava asiantuntija KTM, Helena Mustikainen, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Auditoinnin projektipäälliköinä toimivat arviointiasiantuntijat Hanna Väätäinen ja Sanna Vahtivuori-Hänninen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta. Auditointi perustuu korkeakoulun toimittamaan aineistoon, itsearviointiraporttiin, pyydettyyn lisäaineistoon sekä auditointiryhmän vierailuun korkeakoulussa 10.–11.5.2023. Auditointiryhmällä oli myös pääsy auditoinnin kannalta keskeisiin sähköisiin aineistoihin ja järjestelmiin. Auditoinnin keskeiset vaiheet ja aikataulu olivat:
| Sopimusneuvottelu | 5.11.2021 |
| Auditointiryhmän nimeäminen | 28.11.2022 |
| Auditointiaineiston ja itsearviointiraportin toimittaminen | 15.2.2023 |
| Tiedotus- ja keskustelutilaisuus korkeakoulussa | 5.4.2023 |
| Auditointivierailu | 10.–11.5.2023 |
| Korkeakoulujen arviointijaoston päätös auditoinnin tuloksesta | 25.8.2023 |
| Raportin julkaiseminen | 25.8.2023 |
| Julkistamisseminaari | 15.9.2023 |
| Kehittämistyön seuranta | 2026 |
Arviointikriteerit
Arviointialueet I–III arvioitiin kokonaisuuksina käyttäen tasoja erinomainen, hyvä, riittämätön.
Erinomainen taso edellyttää näyttöä pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta kehittämistyöstä. Lisäksi kehittämistoimet tuottavat erityistä lisäarvoa korkeakoululle, sidosryhmille tai molemmille. Korkeakoulu osoittaa vakuuttavia esimerkkejä onnistuneista kehittämistoimista.
Hyvän tason kriteerit on kuvattu tämän raportin liitteessä 1.
Riittämätön taso tarkoittaa, että korkeakoululta puuttuvat arviointialueessa (I–III) kokonaan tai keskeisiltä osin systemaattiset, toimivat ja osallistavat menettelytavat eikä laadunhallinnan vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen ole selkeää näyttöä.
Arviointialueiden I-III tulee olla vähintään tasolla hyvä, jotta korkeakoulu läpäisee auditoinnin.