Laatujärjestelmän kehittäminen
Tampereen yliopiston laatujärjestelmässä keskeistä ovat pitkäjänteinen kehittäminen, toimielintyöskentely sekä henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen. Laadunhallinnan periaatteet ja tutkintokoulutuksen laadunhallinnan periaatteet hyväksyttiin yliopiston ensimmäisenä toimintavuonna 2019. Laatukäsikirja valmisteltiin yhteistyössä toimielinten ja ylioppilaskunnan kanssa vuosina 2020–2021 ja päivitettiin alkuvuonna 2023 yliopiston päivitetyn strategian mukaiseksi. Opiskelijat osallistuvat toiminnan kehittämiseen erityisesti toimielinten, tutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmien ja erilaisten työryhmien jäseninä.
Yliopiston johtoryhmä toimii laadunhallinnan ohjausryhmänä ja arvioi vuosittain laatujärjestelmän kokonaisuutta ja kehittämistarpeita sekä sopii keskeisistä kehittämistoimista ja arviointisuunnitelmasta. Kolmevuotiset kehittävien arviointien suunnitelmat (kuvio 9) ohjaavat sisäisten arviointien toteuttamista.
Kuvio 9. Toteutetut arvioinnit vuosina 2021–2022.
Arviointien tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa ja yhteistä näkemystä yliopiston toiminnan nykytilasta sekä tunnistaa toiminnan vahvuuksia ja parantamisalueita. Arvioinneissa hyödynnetään yliopiston laatukäsikirjan EFQM2020-malliin perustuvaa viitekehystä. Laatujärjestelmän kokonaisuus arvioidaan seuraavan kerran syksyllä 2023 auditoinnin kehittämissuosituksia hyödyntäen. Arviointien toimenpiteiden toimeenpanoa seurataan yliopiston johtoryhmässä. Seurannassa pilotoidaan riskienhallinnassa käytettävää järjestelmää.
Yliopiston laatujärjestelmän vastuut noudattavat johtamisjärjestelmää. Vastuu toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä kuuluu kaikille oman tehtävän mukaan. Toiminnan lainmukaisuutta ja hyvän hallinnon toteutumista varmistetaan sisäisten tarkastusten ja sisäisen valvonnan avulla. Yliopistotason laatukehä (PDCA) kuvaa laadunhallinnan keskeiset suunnitelmat, toimintakäytännöt, seuranta- ja arviointimenettelyt sekä päätöksen teon foorumit (kuvio 10.)
Kuvio 10. Yliopistotason laadunhallinnan kehä.
Yliopistotason laadunhallintaa valmistee, toimeenpanee ja koordinoi tiedekuntien, tukipalveluiden ja ylioppilaskunnan edustajien muodostama provostin laatutiimi. Yhteisten menettelytapojen organisoinnista tiedekunnissa ja palvelualueilla huolehtivat nimetyt laatuyhteyshenkilöt. Yhteisön jäsenten ymmärrystä laatutyöstä arkisena toimintana tukevat tiedekuntien ja palvelualueiden PDCA-laatukehät. Tiedekuntia ja palveluyksiköitä on tuettu tunnistamaan niille keskeisimmät indikaattorit, palautetiedot sekä tarkastusten ja arviointien tulokset. Yliopiston vuosikellot auttavat hahmottamaan vuoden kulkua ja toiminnan kokonaisuutta. Laatujärjestelmän kehittämisessä on tehty yhteistyötä Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistojen kanssa ja auditointiin valmistautumisessa erityisesti TAMKin kanssa.
Laatujärjestelmä perustehtävien ja strategian tukena
Yliopiston laatujärjestelmä tukee yliopiston perustehtävien ja strategian toteuttamista. Koulutuksen laadunhallinnalla on pitkät perinteet tutkintokoulutuksessa. Tutkintoon johtavaa koulutusta ja jatkuvan oppimisen kokonaisuutta nivotaan edelleen paremmin toisiinsa. Koulutuksen palautejärjestelmää on kehitetty ja sitä parannetaan edelleen. Tiedekunnilla on omat, koulutuksen palautejärjestelmiin kirjatut käytäntönsä hankkia palautetta sidosryhmiltä opetussuunnitelmatyön tueksi.
Kehittävät arvioinnit on koettu hyvin perustoimintaa tukeviksi. Erityisesti syksyllä 2022 toteutettu opetussuunnitelmatyötä ja opintojen sujuvuutta tukeva tutkinto-ohjelmien itsearviointimenettely on osoittautunut hyödylliseksi. Tutkinto-ohjelmat ja tiedekunnat ovat tunnistaneet koulutustensa vahvuudet ja kehittämistarpeet systemaattisesti ja muodostaneet ratkaisuja toiminnan parantamiseksi. Arvioinnista saatu tiedekuntakohtainen ja yliopistotason kokonaiskuva auttaa toiminnan systemaattisessa kehittämisessä. Yliopistotasolla kehittämiskohteiksi tunnistettiin opinnäyteprosessi ja -ohjaus, jatkuvan oppimisen kokonaisuus ja opetussuunnitelmaprosessin tukeminen tiedolla johtamisen keinoin.
Tutkimuksen ulkoinen arviointi TAU RAE 2022 tuotti tietoa tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden ohella tutkimuksen tuen parantamiseksi. Tiedekunnat ovat sopineet arvioinnin pohjalta omista kehittämistoimenpiteistään ja toimenpiteitä on sisällytetty vuosisuunnitelmiin.
Laajan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden kokonaisuuden jäsentämiseksi ja edelleen kehittämiseksi yliopiston ensimmäisinä toimintavuosina kehittäviä sisäisiä arviointeja on suunnattu YVV-teemoihin.
Tietopohjaa toiminnan tietoon perustuvaan parantamiseen on vahvistettu vuonna 2021 käyttöön otetulla TUNIreports-sovelluksella. Tiedon raportointia ja avoimuutta kehitetään edelleen toiminnan ennakoinnin, seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruun vuosisykli on aikataulutettu yliopiston toiminnan vuosikelloon.
Rakentuva yhteinen laatukulttuuri
Yliopiston laatukulttuurissa on piirteitä molempien edeltäjäyliopistojen laatukulttuureista ja se tukee yliopiston arvojen mukaisesti yhteisön moninaisuutta. Tiedekunnat täsmentävät yhteisten linjausten pohjalta omaan toimintakulttuurinsa sovitetut toimintatapansa. Laatukehä tunnistetaan yhteisössä laatutyötä ohjaavana periaatteena. Käytännön laadunhallinta on toimimista sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä toiminnan systemaattista, osallistavaa ja tietoon perustuvaa kehittämistä.
Yliopiston hallitus tuo sidosryhmänäkemystä yliopiston toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja työelämäyhteyksien neuvottelukunta vahvistaa yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Sidosryhmät ovat olleet mukana sisäisissä kehittävissä arvioinneissa, yliopistojen välisissä vertaistapaamisissa ja TAU RAE 2022 -arvioinnissa. Ulkoisten sidosryhmien osallistumista laadunhallintaan vahvistetaan jatkossa edelleen.
