Keskeisenä kehittämiskohteena yliopistossa on vaikuttavuuden systemaattinen ohjaus
Tampereen yliopiston tavoitteena on rakentaa yhteiskunnallisesti vaikuttava yliopisto. Auditointiaineistojen perusteella yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen liittyvä kehittämistyö on käynnissä. Yliopisto on auditointiryhmän näkemyksen mukaan pystynyt rakentamaan uuden yliopiston kahden vanhan yliopiston pohjalta verrattain hyvin ja synergiaetuja on nähtävissä myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta. Kahden yliopiston yhdistymisen yhteydessä ja sen jälkeen käydyt yhteistoimintaneuvottelut ja säästötoimet näkyivät auditointivierailulla uuden yliopiston toimintaan liittyvinä resurssihaasteina. Yleisvaikutelma tulevaisuudesta oli haastattelujen perusteella kuitenkin toiveikas.
Operatiivisen toiminnan laaja-alainen synkronisointi on vielä käynnissä. Auditointivierailun haastatteluissa esitettiin myös pohdintoja siitä, kuinka laajasti Tampereen yliopiston kaltaisen monialayliopiston toimintatavat on mahdollista ja mielekästä yhtenäistää. Jotta yliopisto voi varmistaa vaikuttavuuden toteutumista kokonaisuutena, parhaiden käytäntöjen jakamista ja osaamista eri tiedekuntien ja yksiköiden välillä tulee auditointiryhmän näkemyksen mukaan edelleen vahvistaa ja jatkaa. Yksiköiden ja tiedekuntien erityispiirteet ja tavoitteet tulee huomioida uusien käytäntöjen käyttöönoton yhteydessä ja erityisesti niiden vakiinnuttamisessa.
Auditointiryhmän näkemyksen mukaan tiedon ja palautteen merkitys on keskeistä toimivassa tavoitteiden toteutumisen ja onnistumisen seurannassa. Jotta kerättyä informaatiota voidaan täysimääräisesti hyödyntää, auditointiryhmä suosittelee Tampereen yliopistoa määrittämään uuden yliopiston onnistumisen tavoitteet ja sitomaan ne vahvemmin palaute- ja tiedonkeruuprosesseihin. Mitä tarkemmin ja konkreettisemmin yliopisto kykenee määrittämään tavoitteet, sitä paremmin se voi myös kerätä palautetta sekä suunnata resursseja tarkoituksenmukaisesti ja tehdä oikeita toimenpiteitä vaikuttavuutensa edistämiseksi.
Auditointiryhmä rohkaisee yliopistoa tekemään eri yksiköissä ja tiedekunnissa jo tehtyä hyvää työtä nykyistä näkyvämmäksi yhteiskunnallisten vaikutusten osalta. Tämä vaatii tiedon keräämistä ja hyödyntämistä seurannan ja johtamisen työkaluina. Työ loisi samalla viitekehyksen koko yliopiston vaikuttavuuden johtamiselle. Selkeällä ja oikea-aikaisella viestinnällä on tässä myös merkittävä rooli.
Vaikuttavuuden johtamisen vastuut ovat selkeät – vaikuttavuuden viitekehys tukisi sen johtamista
Tampereen yliopisto on määritellyt vastuut vaikuttavuuden johtamiselle. Arjessa vaikuttavuuden johtaminen toteutuu tiedekunnissa ja yksiköissä. Koko yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta johtaa provosti. Auditointiryhmä näkee hyvänä, että yliopisto on perustanut Yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvoston, joka kehittää, arvioi ja tukee yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen käytäntöjä. Neuvoston puheenjohtajana toimii dekaani. Yliopistossa ei kuitenkaan ole yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle nimettyä vararehtoria, joka vastaisi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen (YVV) toiminnoista, vaikuttavuudesta, kumppanuuksista ja muista vastaavista tutkimukseen ja koulutukseen kytkeytyvistä toiminnoista. Mikäli yliopisto päättäisi nimetä vararehtorin ja sillä vahvistaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämistä, tulisi tämän toimenkuvan tukea vahvasti tutkimuksen ja koulutuksen vaikutuksia ja varmistaa tätä kautta yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Auditointiaineiston perusteella Tampereen yliopistolla ei ole käytössään vaikuttavuuden johtamisen viitekehystä, jonka avulla yliopiston tuottamat tuotokset voitaisiin kytkeä niiden vaikutuksiin. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan viitekehys auttaisi yliopistoa määrittelemään, mitä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus tarkoittavat organisaation eri tasoilla. Lisäksi se auttaisi kirkastamaan sitä, millä tavoin yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja vaikuttavuuteen liittyvä toiminta tukee ja varmistaa yliopiston koulutus- ja tutkimustehtävien yhteiskunnallisia vaikutuksia. Viitekehys asettaisi ja kokoaisi yhteen yliopiston pitkän tähtäimen vaikuttavuustavoitteet ja linkittäisi ne tiedekuntien ja yksiköiden tavoitteisiin. Auditointiryhmä suosittelee, että Tampereen yliopisto laatisi ja ottaisi käyttöön vaikuttavuuden johtamisen viitekehyksen.
Vaikuttavuudelle tarvitaan yhteisesti sovitut tavoitteet ja mittarit
Tampereen yliopiston itsearviointiraportin ja muun auditointiaineiston perusteella yliopiston toiminta tuottaa vaikuttavuutta koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tuotosten ja toimintojen kautta alueellisesti, kansallisesti ja globaalisti. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus on yhdistetty yliopiston perustoimintoihin ja sen johtaminen toteutuu luontevana osana arjen toiminnan johtamista.
Auditointiaineiston perusteella Tampereen yliopiston vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta koskevat tavoitteet ja mittarit ovat vielä kehittämisvaiheessa. Yliopistotasolla on määritelty 19 yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mittaria. Henkilökunta ei kuitenkaan haastattelujen perusteella tunnista niitä, eikä niiden koeta liittyvän arjen johtamistyöhön yksiköissä tai tiedekunnissa. Haastattelujen mukaan yhteiskunnallinen vuorovaikutus tunnistetaan tärkeäksi teemaksi ja se on läsnä perustyössä, mutta indikaattorit ovat henkilöstölle etäisiä eivätkä ne ole läsnä henkilöstön arjessa.
Suuri määrä mittareita vaikeuttaa vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen johtamista järjestelmällisesti läpi organisaation. Tämä näkyy puutteena toteutumisen seurannassa ja arvioinnissa sekä siinä, miten yliopistoyhteisö tunnistaa ne osaksi yliopiston toimintaa ja sen kehittämistä. Itsearvioinnissa siteerataan yliopistossa vuonna 2021 toteutettua kehittävää arviointia, jossa todettiin, että yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja vaikuttavuuteen kaivataan kannustimia koulutuksen ja tutkimuksen konkreettisten tulostavoitteiden rinnalle. Osa auditointivierailulla haastatelluista myös toivoi, että yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus huomioitaisiin paremmin rekrytointi- ja uraprosesseissa. Auditointiryhmä suosittelee, että Tampereen yliopistossa määritellään yhteisesti muutama yliopiston yhteinen tutkimukseen ja koulutukseen kytkeytyvä vaikuttavuustavoite ja näihin liittyvät indikaattorit. Lisäksi auditointiryhmä suosittelee, että tavoitteiden toteutumista seurataan useamman vuoden aikajänteellä.
Tampereen yliopiston strategia sisältää vaikuttavuuteen liittyviä pitkän aikavälin tavoitteita ja yliopisto mittaa rahoitusmalliin liittyvien määrällisten tavoitteiden toteutumista. Onnistumista määrittäviä tekijöitä ei pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista koskien ole kuitenkaan kuvattu tai määritelty tarkemmin. Auditointiryhmä kannustaa yliopistoa määrittelemään vaikutustavoitteet ja niihin liittyvät mittarit tiedekunta- ja yksikkökohtaisesti ja linkittämään ne koko yliopiston vaikuttavuustavoitteisiin. Koska yhteiskunnallisen vuorovaikutus- ja vaikuttavuustyön tehtävänä on varmistaa koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallisia vaikutuksia, suurin osa sen tavoitteista tulisi auditointiryhmän näkemyksen mukaan kytkeä suoraan koulutukseen ja tutkimukseen. Uudet yhteisesti määritellyt mittarit olisi syytä rakentaa koulutukseen ja tutkimukseen kytkeytyvien määrällisten mittareiden oheen.
Yliopisto seuraa ulkoista toimintaympäristöään aktiivisesti, mutta sisäistä seurantaa on syytä vahvistaa
Auditointihaastattelujen perusteella Tampereen yliopiston ulkoisen toimintaympäristön seuranta on aktiivista. Lisäksi yliopiston toimintaympäristöstään tekemän analyysin tuottamaa tietoa hyödynnetään toiminnan suuntaamisessa. Yliopisto on laatinut yhdistyneelle yliopistolle strategian, jota päivitetään säännönmukaisesti. Strategisista muutostekijöistä keskustellaan säännöllisesti esimerkiksi yliopiston strategiaviikolla sekä hallituksen kokouksissa. Myös strategisten riskien arviointi toimintaympäristön muutoksia vasten on konkreettinen osoitus toimintaympäristön analyysikäytännöistä. Henkilöstö kiitti haastatteluissa uutta strategiaprosessia aiempaa vahvemmasta osallistavuudesta.
Auditointivierailun perusteella yliopistossa kerätään palautetta sisäisen toimintaympäristön toimivuudesta. Kuitenkin haastatteluissa nostettiin esiin, että palautteen käsittelyssä ja tiedon hyödyntämisessä yliopiston kehittämisessä on haasteita. Auditointiryhmä suosittelee yliopistoa vahvistamaan sisäisen seurannan prosessien toimivuutta. Sisäisten tiedonkeruiden hyödyntämistä käsitellään tarkemmin luvuissa 1.3 ja 3.3.