Julkaisun nimi
Tampereen ammattikorkeakoulun auditointi
Tekijät
Turo Kilpeläinen, Hannele Keränen, Leena Pöntynen, Paavo Sormunen, Karl Holm & Laura Partanen.
Tampereen ammattikorkeakoulun itsearviointi (toim.) Teemu Jokinen, Piia Tienhaara & Anu Vainonen
Korkeakoulujen arviointijaoston päätös
Tampereen ammattikorkeakoulun auditointi on hyväksytty 16.2.2022.
Laatuleima on voimassa 16.2.2028 asti.
Auditointiryhmän arvio arviointialueista I-III
I: Osaamista luova korkeakoulu: hyvä taso
II: Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu: hyvä taso
III: Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu: hyvä taso
Oppiva korkeakoulu – Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) valitsema arviointialue
Korkeakouluyhteisön yhteiset palvelut – palvelun ostajan asiakasohjaus ja palvelunhallinta osana ostajan laatujärjestelmää
Vertaisoppimisen teema ja kumppani
Teema: Kahden korkeakoulun parhaat laadunhallinnan käytännöt – vaikuttavuuden ja uudistamisen edistäminen
Kumppani: Hanze University of Applied Sciences (Alankomaat)
Keskeiset vahvuudet ja kehittämissuositukset
Vahvuudet
- Koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen laadunhallinnan menettelytavat tukevat erinomaisesti opiskelijakeskeistä ja työelämälähtöistä toimintaa.
- TAMK:in toimintakulttuuri kannustaa kokeiluihin, ideoiden jakamiseen ja yhteiskehittämiseen.
- Laatujärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti organisaation eri tasoilla ja sen avulla kehitetään toimintaa tavoitteellisesti.
- Yhteiset palvelut ovat lyhyessä ajassa parantaneet palvelujen sujuvaa tuottamista ja tehokkuuden asiakaskokemusta.
Kehittämissuositukset
- Tutkintoon johtavan koulutuksen ja jatkuvan oppimisen laadunhallintaa tulee jatkossa kehittää yhtenä kokonaisuutena.
- TKI-toiminnan roolia tulee vahvistaa osana TAMK:in strategista kehittämistä ja vuosisuunnitteluprosessia, jonka avulla strategiset tavoitteet ja TKI-toiminta sovitetaan yhteen.
- Laadunhallinnan menettelytapojen yksinkertaistaminen ja priorisointi vahvistaisi strategian ohjausvaikutusta.
- Operatiivisen palvelutoiminnan ja korkeakouluyhteisön yhteisten palvelukohtaisten johtoryhmien toiminta tulee erottaa toisistaan siten, että strategian mukainen, koko palvelukehityksen tulevaisuus aidosti ohjaa toiminnan kehittämistä. Nyt palvelukohtaiset johtoryhmät käsittelevät operatiivisia ongelmia tarpeettoman usein.