1.3 Koulutuksen arviointi ja kehittäminen

Koulutuksen kehittämisellä vastaamme työelämän uudistuviin tarpeisiin

Koulutuksen kehittämistä koordinoimme koulutuksen kehittämisryhmässä (luku 1.4), joka järjestää lukukausittain opetuksen kehittäminen -keskustelutilaisuuksia. Tilaisuudet ovat avoimia koko henkilöstölle.

Opettajat kehittävät koulutusta keskeisesti omassa arjessaan Oamkin linjausten mukaisesti, yhteistyössä toistensa kanssa sekä opiskelijapalautteiden pohjalta. Opettajatiimeissä jaetaan myös hyviä käytänteitä. Olemme määritelleet koulutuksen kehittämisvastuita organisaatiouudistuksen yhteydessä (taulukko 3).

Taulukko 1. Koulutuksen kehittämisen vastuut ja tehtävät. Opiskelija: Tekee huomioita oman osaamisensa kehittymisestä ja osallistuu opintojaksojen ja tutkinto-ohjelman kehittämiseen palautteen antajana ja kehittäjänä. Opettaja: Kehittää omaa ja tiiminsä opetusta. Hyödyntää opiskelijapalautteet. Osallistuu tutkinto-ohjelman kehittämiseen. Opintovastaava: Vastaa tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman toteutumisesta. Osallistuu tutkinto-ohjelman palautteiden läpikäyntiin. Seuraa tutkinto-ohjelman tunnuslukuja. Tiimipäällikkö: Osallistuu opetussuunnitelmien kehittämiseen. Vastaa opetussuunnitelman mukaisesta toiminnasta. Vastaa myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen toteutumisesta suunni-telman mukaisesti. Kehittämispäällikkö: Osallistuu koulutuksen kehittämisryhmän toimintaan. Toimii TKI-yhteyshenkilönä. Koordinoi oman koulutusalansa koulutuksen kehittämishankkeita. Osaamispäällikkö: Vastaa opetussuunnitelmatyöstä. Vastaa osaamisen kehittämisestä omilla koulutusaloilla. Kehittää ja soveltaa yhteistyössä ammatillisen opettajankoulutuksen kanssa pedagogiikkaa. Osaamisala-/yksikönjohtaja: Vastaa tulosyksikön kehittämisestä, alan investointien toteuttamisesta ja seurannasta. Koulutuksen kehittämisryhmä: Koordinoi koulutuksen kehittämistä Oamkin tasolla. Vararehtori: Vastaa koulutuksesta ja sen kehittämisestä Oamkissa.

Tutkinto-ohjelmat ovat tehneet vertaisoppimista. Tavoitteena on ollut kannustaa arviointitoimintaan, saada vertaispalautetta tutkinto-ohjelman nykytilasta ja uusia ideoita kehittämistyöhön. Esimerkiksi tietojenkäsittely ja terveydenhoitajakoulutus sopivat yhteisestä palvelumuotoilun toteutuksesta, ja opintojakso on nyt osa kummankin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmia. Vertaisoppiminen on koettu hyväksi tavaksi verkostoitua, jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä.

Työelämän edustajat ovat mukana rakentamassa ajantasaista, laadukasta ja työelämää palvelevaa koulutustamme (ks. luku 1.1 ja 1.2 ja 2.3). Syksyllä 2023 Oulun kauppakamari auditoi viiden tutkinto-ohjelmamme työelämäläheisyyttä. Auditoitavissa tutkinto-ohjelmissa on tarkasteltu:

  • miten työelämäyhteistyötä teemme ja mittaamme
  • miten huomioimme opiskelijat suhteessa työelämäyhteistyöhön
  • kuinka tuloksellista ja vaikuttavaa työelämäyhteistyömme on.

Työelämäauditointeja jatkamme eri tutkinto-ohjelmissa keväällä 2024. Aloitamme lisäksi vuonna 2024 tutkinto-ohjelmien kansainväliset akkreditoinnit.

Jatkuvan oppimisen kehittämiseksi selvitimme loppuvuonna 2023 sidosryhmiemme tarpeita yhdessä Oulun yliopiston kanssa verkkoaivoriihimallilla. Näkökulmana on, miten voimme tukea osaamisen kehittämistä ja tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan elämänmittaiseen oppimiseen.

 

Ennakointi luo perustan koulutustarjonnan uudistamiselle

Koulutuksen ennakointityötä olemme kartoittaneet edellisen auditoinnin jälkeen. Ennakointia teemme tutkinto-ohjelmissa pääsääntöisesti osallistumalla oman alan kehittämistyöhön ja sidosryhmäyhteistyön sekä kartoitusten ja analyysien avulla. Ennakoinnin pohjalta olemme käynnistäneet esimerkiksi uusia englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia.

Erilaisten hajallaan olevien aineistojen ja tietolähteiden hyödyntäminen haastaa ennakoinnin tekemistä. Ennakointityötä on tarpeen vahvistaa ja tehdä näkyväksi osaamisaloilla.

 

Hyödynnämme palautteita koulutuksemme kehittämisessä

Opiskelijapalautejärjestelmämme osa-alueet ovat

  • opintojaksoilta kerättävä palaute (kuva 8)
  • vuosittain järjestettävä yleinen opiskelijakysely
  • valtakunnalliset kyselyt
    • ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely (AVOP)
    • uraseurantakysely.

Opintojaksopalautetta keräämme kaikilta opintojaksoilta yhtenäisellä järjestelmällä. Otimme vuonna 2022 kehittämiskohteeksi toteutusten loppupalautteen vastausaktiivisuuden nostamisen.  Tällä hetkellä noin 25 % opiskelijoista antaa toteutuksilta loppupalautetta aiemman noin 10 %:n sijaan. Vaihtelu opintojaksojen välillä on kuitenkin suurta, ja palautteen antamiseen on edelleen kannustettava opiskelijoita. Valmistuvat opiskelijat arvioivat, että säännöllinen palautteen antamisen mahdollisuus on toteutunut Oamkissa suurimmalla osalla opintojaksoista.

Kuvassa näkyy, miten opintojaksopalautetta voi antaa eri vaiheissa opintojaksoa. Opintojakson puolivälissä opettaja voi luoda välipalautekyselyn ja opintojakson päättymisvaiheessa opettaja voi muokata halutessaan loppupalautetta: lisätä kysymyksiä ja määritellä ajankohtaa. Opintojakson päätyttyä opettaja saa tulokset ja kirjoittaa sanallisen vastapalautteen, opiskelija saa tietoa kyselyn tuloksista ja opettaja hyödyntää palautetta koulutuksen kehittämisessä. Loppupalautekysely lähtee automaattisesti opiskelijalle 14 päivää ennen toteutuksen päättymistä, mutta opiskelija voi antaa palautetta koko opintojakson ajan. Opintojaksopalautetta voidaan hyödyntää kehityskeskusteluissa.
Kuva 8. Opintojaksopalautteen avulla opiskelijat arvioivat oman osaamisensa kehittymistä ja opettajat saavat palautetta opintojakson sisällöistä ja toteutuksesta. Järjestelmän kautta opettajat voivat antaa opintojaksoista vastapalautetta.

Vuosittaisessa opiskelijakyselyssä selvitämme muun muassa opintojen sujuvuutta ja etenemistä. Valmistumisvaiheessa opiskelijat vastaavat AVOP-kyselyyn ja viiden vuoden kuluttua valmistumisesta valtakunnalliseen uraseurantakyselyyn. Näiden kautta saamme tietoa opetuksen ja tutkintojen kehittämiseen.

Palautteiden käsittely ja hyödyntäminen ovat osa ammattikorkeakoulun tiedolla johtamista. Tuomme esille opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia ja teemme opiskelijapalautteiden vaikutuksia näkyväksi. Tavoitteenamme on kehittää palautekulttuuria niin, että palautteen anto ja sen käsittely ovat luonteva ja jatkuva osa opintoja.

 

Seuraamme kehittämistyön onnistumista

Seuraamme koulutuksen kehittämisryhmässä, osaamisaloilla ja tutkinto-ohjelmissa koulutuksen tunnuslukuina

  • tutkintojen kokonaismäärää ja tavoiteajassa suoritettuja tutkintoja
  • avoimen amk:n opintopisteitä
  • opiskelutyytyväisyyttä
  • ammattikorkeakoulun vaikutusalueelle työllistymistä ja sen laatua
  • tutkinto-ohjelman suositteluhalukkuutta.

Yhtenä tavoitteenamme on parantaa tavoiteajassa valmistuneiden määrää. Siinä meidän on hyödynnettävä vahvemmin oppimisanalytiikkaa oppimisprosessien seuraamisen, analysoinnin ja parantamisen tueksi. Esimerkiksi analysoimalla oppijoiden suorituksia ja tunnistamalla varhaisia merkkejä heidän haasteistaan tai tarpeistaan tarjoaisimme oppijoille opintojen etenemisen kannalta nykyistä paremmin oikea-aikaista tukea ja ohjausta.

Vahvuudet Kehittämiskohteet
Koulutuksen kehittämisvastuut on määritelty selkeästi. Koulutuksen ennakointityötä on kehitettävä ja tehtävä näkyväksi osaamisaloilla.
Koko henkilöstö voi vaikuttaa koulutuksen kehittämisen linjauksiin säännöllisten yhteisten keskustelujen kautta. Oppimisanalytiikkaa ja siitä saatavan tiedon hyödyntämistä on kehitettävä koulutuksen tueksi.
Opiskelijapalautejärjestelmä on kattava. Opiskelijat voivat sitä kautta vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen. Yhteistä palautekulttuuria opiskelijoiden kanssa on kehitettävä vuorovaikutteisemmaksi ja keskustelevammaksi.