Hakijoille tarjotaan kurkistus- ja orientaatiokursseja
Laurealla on selkeät ohjeistukset ja menettelyt opiskelijavalintaan. Opiskelijaksi voi tulla useita eri reittejä, ja valintaperusteet ovat avoimesti nähtävillä.
Auditointihaastatteluiden perusteella opiskelijaksi hakeutumisen avoimuutta on kehitetty digitaalisilla opintojaksoilla, joiden tavoitteena on kehittää korkeakouluopintojen edellyttämiä opiskeluvalmiuksia. Toisen asteen opiskelijoille tarjotaan maksuttomia MOOC-tyyppisiä kurkistuskursseja sekä mahdollisuuksia väyläopintoihin. Opiskelijavalinta polkuopintoihin tehdään Orientaatio avoimen AMK:n polkuopintoihin -verkkokurssin perusteella. Maahanmuuttajataustaisille hakijoille on järjestetty valmentavaa koulutusta, jolla varmistetaan myös riittävä suomen kielen taito.
”Olemme juuri sinua varten” -lupausta toteutetaan ohjaus- ja tukipalveluina
Laureassa opintojen etenemistä ja tutkintojen suorittamista ohjaavat toisiaan tukevat tutkintosääntö, ohjaussuunnitelma sekä saavutettavuus- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Näissä on selkeästi esitetyt tavoitteet, toimenpiteet sekä vastuut.
Auditointivierailun perusteella opettajatuutoreilla on keskeinen rooli opiskelijan yksilöllisten opintopolkujen räätälöinnissä, HOPS-työskentelyn tukemisessa, vaihtoehtoisten tapojen esiin tuomisessa osaamisen hankinnassa ja tunnistamisessa, erityistarpeiden tunnistamisessa sekä opintojen etenemisen seurannassa. Opiskelijat arvostivat toimivaa opettajatuutorin ohjausta ja mahdollisuutta ylimääräisiin tapaamisiin. Opiskelijoiden kokemukset opettajatuutorin ohjauksen saatavuudesta kuitenkin vaihtelivat. Uraohjausta on viime vuosina kehitetty aktiivisesti. Työpajoissa opiskelijat kiittelivät urasuunnittelua, joka jatkuu koko opintojen ajan.
Auditointivierailun haastatteluissa ja työpajoissa opintojen ohjaus- ja tukipalveluita pidettiin hyvin toimivina. Opiskelua, hyvinvointia ja urasuunnittelua edistävät palvelut ovat selkeästi esillä opiskelijoiden intranetissä. Opettajatuutorit, student counsellor, erityisopettaja, opintopsykologit, opintopäälliköt, kampusten lukitukiopettajat, kampuspaikkakuntien seurakuntien oppilaitospapit sekä ura- ja kansainvälisyyspalveluiden henkilöstö tarjoavat yksilöllistä ohjausta. Lisäksi on mahdollista saada ryhmämuotoista ohjausta ja tukea työpajoissa, vertaisryhmissä ja erilaisissa infotilaisuuksissa. Tarjolla on myös opintojaksoja, jotka tukevat yleisiä opiskelu- ja työelämävalmiuksia.
Hyvänä ideana auditointiryhmä piti koronapandemian myötä syntynyttä ja edelleen kehitettävää Poikkeamo-verkkopalvelua, joka edistää ohjauksen saavutettavuutta ja ohjauspalveluiden toimijoiden yhteistyötä. Palveluiden saatavuutta on lisätty myös tarjoamalla ohjauspalveluita keskitetysti avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Opiskelijat toivat esille huolen siitä, että kaikki palvelut eivät kuulu jatkuvan oppimisen opiskelijoille, kuten väylä- ja polkuopiskelijoille, eivätkä opiskelijat olleet tietoisia kaikista saatavilla olevista ohjaus- ja tukipalveluista. Osa opiskelijoista toivoi työpajoissa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Laureamkolta nykyistä vahvempaa roolia opiskelijoiden yhdenvertaisuuden tukijana.
Opiskelijatyöpajojen ja -haastatteluiden perusteella Laureassa on toteutettu opiskelijahyvinvoinnista erilaisia kyselyitä, joiden tuloksia käsitellään opiskeluhyvinvoinnin kehittämisryhmässä. Tulokset esitellään myös ylimmälle johdolle sekä hallitukselle.
Opiskelijoille mahdollistetaan vaihtoehtoisia tapoja osaamisen hankintaan
Vaihtoehtoiset osaamisen osoittamisen tavat tuodaan selkeästi esille sekä koulutusten opetussuunnitelmien että toteutussuunnitelmien yhteydessä. Opettajien näkemyksen mukaan keskeinen rooli prosessissa on opiskelijalla, opettajatuutorilla sekä tutkintovastaavalla. Opiskelijoiden kanssa keskustellaan osaamistavoitteista. Käytännössä osaamisperustaisuus näkyy muun muassa opiskelijoiden osaamisen tunnistamisena. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosesseja onkin kehitetty ja yhdenmukaistettu aktiivisesti. Ohjeistukset ovat sisäisillä sivuilla saatavilla, mutta menettelytapojen toimivuudessa tuli esille koulutuskohtaisia eroja. Selkeänä ja järjestelmällisenä esimerkkinä tuotiin esille liiketalouden säännölliset osaamisen näyttöpäivät sekä näyttöjen määrän seuranta opintojaksoittain. Tämän koettiin helpottavan myös työn organisointia koulutuksessa.
Opiskelijatyöpajojen mukaan opiskelijat pitävät Laurean vahvuuksina opintojen joustavuutta ja erilaisia mahdollisuuksia osaamisen hankkimiseen. Opintojen joustavuus antaa mahdollisuuden räätälöidä opinnot omiin tavoitteisiin, aikatauluihin ja elämäntilanteisiin sopiviksi. Opiskelijat kertoivat korkeakoulun opinnoista eri kampuksilla ja verkossa, CampusOnline-opinnoista, opinnoista projekteissa ja hankkeissa, aiemman työelämäkokemuksen ja osaamisen hyödyntämisestä AHOToiden, hyväksiluvuista sekä työn opinnollistamisesta.
Opettajat toivat haasteena esille osaamisen tunnistamisessa ja opintojaksojen toteutuksessa suuret ryhmäkoot ja opiskelijoiden erilaiset taustat, kuten alan vaihtajat sekä väylä- ja polkuopiskelijat. Koska opiskelijat ovat paljon töissä opintojen ohella, opettajat toivoivat työn opinnollistamisen käytänteiden edelleen kehittämistä koulutuksissa. Sosiaalialan monimuotokoulutuksessa toimivana käytäntönä mainittiin hyväksiluvun, osaamisen näytön ja työn opinnollistamisen ohjeistus heti opintojen alussa. Lisäksi AHOT-klinikat, HOPS-keskustelut sekä osaamisanalyysit opintojaksojen vastuuopettajille edistävät prosesseja ja opintojen etenemistä, lyhentävät opintoaikoja sekä tukevat ohjaustyötä. Opettajatyöpajojen mukaan käytäntöjen kehittäminen ja arkipäiväistyminen vaatii myös asennemuutosta suorituskeskeisyydestä kohti osaamisperustaisuutta.
Laurea on itsearviointiraportissaan tunnistanut kehittämiskohteekseen osaamisperustaisen arvioinnin sekä tasalaatuisuuden toteutumisen osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Sekä opiskelijoiden että opettajien haastatteluissa ja työpajoissa tuli esille, että osaamisperustaisuudessa ja osaamisen arvioinnissa ilmenee ala-, kampus- ja opettajakohtaisia eroja. Auditointiryhmä katsookin, että osaamisen arviointi sekä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen vaatii vielä systemaattista kehittämistä kattavien ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistamiseksi. Auditointihaastatteluiden ja itsearviointiraportin mukaan vuosi 2022 onkin Laureassa osaamisperustaisen arvioinnin teemavuosi, jolloin yritetään yhtenäistää ja systematisoida erilaisia arvioinnin käytänteitä.
LbD-toimintamallin pitkäaikainen kehittäminen varmistaa työelämäläheisyyden
Laurean johto, henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät tunnistivat Laurean vahvuudeksi työelämäläheisen LbD-toimintamallin. Toimintamallia on kehitetty pitkäjänteisesti ja se edistää sekä opiskelijoiden että opettajien verkostoitumista työelämän kanssa. Laurean kehittämä aluetta kehittävä avainkumppanuusmalli tuo lisää systematiikkaa työelämäyhteistyöhön sekä tukee opiskelijoiden integroitumista työelämään (ks. luku 4).
LbD-mallia toteutetaan auditointihaastattelujen mukaan opetuksessa monin eri tavoin työelämän puheenvuoroista kokonaan projekteissa ja TKI-hankkeissa tapahtuviin tutkintoihin. Mallia ei toteuteta vain koulutuksen sisällä, vaan sitä toteutetaan myös monialaisesti tutkintojen välillä. Vaikka opetuksen digitaalisuutta on Laureassa kehitetty paljon, LbD-mallin toteutus koetaan verkko-opinnoissa vielä kehittämiskohteeksi.
Opiskelijat kiittivät työelämän luennoitsijoita, yritysvierailuja, työelämälle tehtäviä toimeksiantoja, projektitöitä ja hankkeita, BarLaureaa sekä Living Lab- ja P2P-toimintaa sekä saamaansa palautetta opettajilta ja vertaisilta. Auditointivierailun perusteella työelämäyhteistyössä on kuitenkin vaihtelua eri alojen ja kampusten välillä, sillä osalla opiskelijoista yhteistyötä on paljon ja osalla vähemmän kuin muilla. Myös P2P-opintojen toteutuksessa oli opiskelijoiden mukaan kampuskohtaisia eroja.
Opiskelijat kuvasivat hyväksi LbD-malliin sisältyvää yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen kulttuuria. Esimerkkeinä opiskelijat toivat esille projekti-, tiimi- ja ryhmätyöt sekä onnistuneen ryhmäytymisen opintojen alussa. Opiskelijat pitivät siitä, että myös muut opiskelijat tukevat opinnoissa ja edistävät opintojen etenemistä. Osa opiskelijoista koki, ettei varsinaista yhteisöllisyyttä tai kollegiaalisuutta kuitenkaan ilmene henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Opetushenkilöstön kuvaamat onnistumisen kokemukset sisälsivät aktiivista työskentelyä ja yhteiskehittämistä kollegoiden, opiskelijoiden ja työelämän kanssa.
Opiskelijoiden työpajoissa tuli ilmi koulutuksen kehittämisehdotuksia, kuten nykyistä selkeämmät tehtävänannot, tiiviimpi yhteys työelämän tilanteisiin, kattavammat ohjauskäytännöt, laajemmat palautteen antomahdollisuudet, nykyistä ajantasaisemmat ja saavutettavammat opiskeluaineistot, tavoittavammat viestintäkäytänteet sekä osaamisen arvioinnin määrän ja laadun kehittäminen. Osaamisen arviointikäytänteissä opiskelijat kokivat kampuskohtaisia eroja jopa yhden alan sisällä. Lisäksi opiskelijat kaipasivat lisää tietoa vaihtoehtoisista suoritustavoista ja opintomahdollisuuksista muissa korkeakouluissa.
LbD-mallin toteuttamiseen ohjaavien laatukriteerien aktiivinen hyödyntäminen koulutusten toteutusten suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä voisi tuoda ratkaisuja opiskelijoiden esittämiin kehittämisehdotuksiin koulutuksissa. Auditointiryhmä suositteleekin, että laatukriteerit otetaan nykyistä systemaattisemmin käyttöön eri koulutuksissa ja niiden käyttöä seurataan säännöllisesti. Lisäksi auditointiryhmä kannustaa eri toteutusmuotojen laatukriteerien päivittämiseen ja yhdenmukaistamiseen tarkoituksenmukaisesti.
Laureassa kehitetään aktiivisesti digitaalisia opintoja ja valmennetaan opettajia sekä niiden suunnitteluun että toteuttamiseen. Opiskelijoiden kokemuksen mukaan opettajien digipedagoginen osaaminen, digitaalisten ympäristöjen ominaisuuksien hyödyntäminen sekä viestintäkäytänteet ovat kuitenkin vaihtelevia. Auditointiryhmän mukaan laatukriteerien lisäksi Master-työtilojen laajempi hyödyntäminen voisi vähentää koulutusten ja opettajien välisiä eroja ja edistää opiskelijoiden toivomia yhteisiä käytäntöjä.
Kansainvälisyyden toteutuminen koulutuksessa vaatii tavoitteellista kehittämistä
Laurea on rakentanut vuonna 2018 kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet, jotka on esitetty strategisten teemojen mukaisesti. Samassa yhteydessä on selvitetty kansainvälisyyden nykytilaa. Nykytilan arvioinnissa on todettu, että kansainvälisyys ei vielä ole kaikkien opiskelijoiden eikä henkilökunnan arkea.
Auditointivierailulla ilmeni, että kansainvälisyyden toteutumisessa on eroja eri kampusten ja koulutusohjelmien välillä. Opiskelijat kaipasivat lisää kansainvälistymistä tukevia opintoja ja sisältöjä. Esimerkiksi englanninkielisiä ja kansainväliseen osaamiseen tähtääviä opintoja on toteutettu suomeksi. Kansainvälisillä opiskelijoilla on ollut vaikeuksia päästä mukaan TKI-hankkeisiin, löytää harjoittelupaikkoja ja saada ohjausta englanniksi. Opiskelijoiden mukaan opettajien kielitaito ei ole ollut aina riittävällä tasolla, kuten englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa. Myös henkilökunta toivoi lisää kotikansainvälistymisen eri toteutusmuotoja.
Jatkuvan oppimisen näkökulmasta kansainvälistyminen ilmeni koulutusten järjestämisenä kansainvälisille yrityksille. Korkeakoulu on lisäksi järjestänyt maahanmuuttajille valmentavaa koulutusta ammattikorkeakouluopintoihin sosiaali- ja terveysalalla. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta on tarjottu sekä polkuopintoja että yksittäisiä toteutuksia englanniksi. Nämä tarjoavatkin mahdollisuuden tutustua suomalaiseen korkeakoulutukseen paremmin englantia kuin suomea osaaville. Englanninkieliset koulutukset antavat Laurealle mahdollisuuden päästä mukaan kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Auditointiryhmä kannustaa korkeakoulua jatkamaan kansainvälisyyden tavoitteellista kehittämistä ja varmistamaan sen yhdenvertaisen toteutumisen eri koulutuksissa.