2.4 Korkeakoulun esimerkit onnistuneista kehittämistoimista

JYVSECTEC Center RGCE -hanke

Hankkeen tavoitteena on ottaa käyttöön kone-, laite- ja palveluinvestoinnit, jotka mahdollistavat JYVSECTEC:in kehittämisen Suomen johtavaksi puolueettomaksi kyberturvallisuuden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskukseksi. Keskus lisää yritysten ja muiden toimijoiden häiriönsietokykyä, mahdollisuuksia havaita oman toimintansa ja järjestelmiensä haavoittuvuuksia, kykyä havaita ja torjua kyberuhkia sekä kehittää henkilöstön osaamista. Hankkeen tuloksena on kehittynyt RGCE-ympäristö ja osaaminen, joiden avulla kyetään vastaamaan jatkuvasti muuttuviin kyberturvallisuuden vaatimuksiin. Kehitys mahdollistaa myös kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen laajenemisen sekä kyberturvallisuuden T&K-toiminnan kehittymisen.

 

WIMMA Lab

WIMMA Lab on kahden ja puolen kuukauden mittainen projekti JAMKin opiskelijoille. Projekti suoritetaan yleensä työharjoitteluna. Opiskelijat ratkaisevat yhteistyökumppaneiden – kuten yritysten, tutkimusohjelmien tai yliopistojen – antamia toimeksiantoja. Projektin tavoitteena on kehittää tuotantovalmiita ratkaisuja tai toteutuskelpoisia konsepteja. Opiskelijoille WIMMA Lab tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua yritysten kanssa sekä oppia projektipohjaista tiimityötä ja ketterän kehittämisen menetelmiä.

 

Suomalainen musiikkikampus

Suomalainen musiikkikampus on Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian muodostama musiikkikoulutuksen ja -tutkimuksen osaamiskeskittymä ja osa EduFutura Jyväskylää. Musiikkikampuksen kulttuurin ja taiteen tekijät ja innokkaat harrastajat tuottavat vuosittain yli 300 tapahtumaa, mm. yhteisiä opintopolkuja, oopperoita, musikaaleja ja konsertteja. Suomalainen musiikkikampus tarjoaa alan ammattilaisille näköalapaikan soveltavaan taiteeseen, musiikin pedagogiikkaan sekä niiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Lapsille ja heidän vanhemmilleen kampus tarjoaa musiikkileikkikoulutoimintaa ja mahdollisuuden instrumenttiopintoihin harjoitusmusiikkiopistossa. Opetuksesta vastaavat JAMKin musiikkipedagogiikan tutkinto-ohjelman opiskelijat ja opettajat.

 

Biotalousinstituutti

Saarijärvellä sijaitseva Biotalousinstituutti on merkittävä agrologien kouluttaja ja aluekehittäjä, joka on kasvanut kahdenkymmenen vuoden aikana 50 asiantuntijan yhteisöksi. Instituutti tarjoaa sekä AMK- että ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta. Laaja-alaisen ja myös kansainvälisesti verkostoituneen TKI-toiminnan ansiosta ulkopuolisen rahoituksen osuus liikevaihdosta on noin 60 %. Yhteistyötä kumppaneiden kanssa on tiivistetty rakentamalla Biotalouskampus. Sen rakentamiseen ovat osallistuneet Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Saarijärven kaupunki ja SSYP Kehitys Oy.

 

KeHO- Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä

JAMK on osa Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymää KeHOa. Se kokoaa keskisuomalaisia sosiaali- ja terveysalan, liikunta- ja urheilualan sekä hyvinvoinnin asiantuntijoita, osaajia ja toimijoita yhteen monialaiseksi 16 organisaation verkostoksi. KeHOn tavoitteena on, että Keski-Suomessa toimii kansainvälisesti kilpailukykyinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, sosiaalisen hyvinvoinnin, liikunnan, urheilun ja kuntoutuksen osaamis- ja yrityskeskittymä. JAMKin henkilöstö ja opiskelijat voivat osallistua KeHOn tutkimus- ja koulutushankkeisiin.

 

TKI-ideoiden ja -hankkeiden sparraus

JAMK käyttää TKI-ideoiden ja -hankkeiden kehittämismenetelmänä sparrausta. Sparrauksen tarkoituksena on huomioida eri näkökulmat kehittämishankkeiden valmistelussa parempien vaikutusten aikaansaamiseksi. Sparrattavana on aina yksi idea tai hanke kerrallaan. Sparraajia on 2–3. Kustakin sparrattavasta hankkeesta lähetetään sparraajille ennakkoon projekti-idean kuvaus. Palautteenannossa hyödynnetään arviointityökalua. Sparraus etenee siten, että hankevalmistelija esittelee idean tai hankkeen, minkä jälkeen käydään palautekeskustelu. Hankevalmistelijan poistuttua sparraajat käyvät vielä lyhyen yhteenvetokeskustelun.

 

JAMKin strategiarahoituksen hyödyntäminen TKI-toiminnan tehostamisessa

Hankevalmistelun riittävällä resursoinnilla pyritään huolehtimaan systemaattisesta ja pitkäjänteisestä työelämän kehittämisestä. Rahoitusta tarvitaan niin hankkeiden ideointiin kuin suunnitteluunkin. TKI-salkun tasapainon kannalta on tärkeää tunnistaa ideoiden merkitys. TKI-toiminnan toteutuksen ja suunnittelun tulee olla jatkuvaa, tavoitehakuista ja riittävän resursoitua. Tärkeää on lisätä yhteistyötä JAMKin yksiköiden ja tulosalueiden välillä. Kannustimena tässä toimii yhteisesti päätettävä rahoitus. Hankevalmisteluun myönnettävä rahoitus on aina vastikkeellista eli rahoitus maksetaan lähetettyjä hakemuksia vastaan. Rahoitusohjelmille on määritelty ennalta viitteelliset ohjearvot, joiden perusteella rahoitusta myönnetään. Myönnettävä rahoitus suhteutetaan valmistelun vaativuuteen.