Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toiminta perustuu kehittävän arvioinnin periaatteeseen ja vaikuttavan tiedon tuottamiseen koulutuksen kehittämiseksi.
Auditointimallin tehtävänä on
- arvioida, vastaako korkeakoulun laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita,
- arvioida, tuottaako laatujärjestelmä toiminnan jatkuvan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin
- rohkaista korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin sekä
- kerryttää avointa ja läpinäkyvää tietoa suomalaisten korkeakoulujen laatutyöstä.
Korkeakoulujen auditointeja on toteutettu Suomessa kehittävän arvioinnin periaatetta noudattaen vuodesta 2005 lähtien.
Auditointimallin periaatteet on kuvattu tarkemmin auditointikäsikirjassa.
Auditoinnin toteutus
Auditoinnin toteutti nelihenkinen ryhmä:
- Kasvatustieteiden tohtori Riitta Rissanen, rehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
- Filosofian maisteri Ari Koski, koulutusvientikoordinaattori, Turun yliopisto
- Valtiotieteiden tohtori Kaisa Lähteenmäki-Smith, kehittämisjohtaja, MDI
- Opiskelija Jyri Niemi, ensihoidon koulutus, Turun ammattikorkeakoulu.
Arviointineuvos Marja-Liisa Saarilammi Karvista toimi auditoinnin projektipäällikkönä.
Auditointi perustuu korkeakoulun toimittamaan aineistoon, itsearviointiraporttiin, pyydettyyn lisäaineistoon sekä auditointiryhmän vierailuun korkeakoulussa 12.-13.3.2019. Auditointiryhmällä oli myös pääsy auditoinnin kannalta keskeisiin sähköisiin aineistoihin ja järjestelmiin. Auditoinnin keskeiset vaiheet ja aikataulu olivat:
| Sopimusneuvottelu | 22.11.2017 |
| Auditointiryhmän nimeäminen | 18.4.2018 |
| Auditointiaineiston ja itsearviointiraportin toimittaminen | 17.12.2018 |
| Tiedotus- ja keskustelutilaisuus korkeakoulussa | 06.02.2019 |
| Auditointivierailu | 12.-13.3.2019 |
| Korkeakoulujen arviointijaoston päätös auditoinnin tuloksesta | 20.5.2019 |
| Raportin julkaiseminen | 20.5.2019 |
| Julkistamisseminaari | 24.5.2019 |
| Kehittämistyön seuranta | 2023 |
Arviointikriteerit
Arviointialueet (I–III) arvioitiin kokonaisuuksina käyttäen kehitystasoja erinomainen, hyvä, riittämätön.
- Hyvän kriteerit on kuvattu tämän raportin liitteessä. Mikäli kaikki arviointialueet I–III ovat vähintään kehitystasolla hyvä korkeakoulu läpäisee auditoinnin.
- Erinomainen kehitystaso tarkoittaa, että systemaattisen toiminnan kehittämisen lisäksi kehittämistoimet tuottavat erityistä lisäarvoa korkeakoululle, sidosryhmälle tai molemmille. Korkeakoulu pystyy osoittamaan vakuuttavia esimerkkejä onnistuneista kehittämistoimista.
- Riittämätön kehitystaso tarkoittaa, että korkeakoululta puuttuu arviointialueissa (I–III) kokonaan tai keskeisiltä osin systemaattiset, toimivat ja osallistavat menettelytavat eikä laatutyön vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen ole näyttöä.