Vaikuttavuuden johtaminen ja vuorovaikutus toimintaympäristön kanssa
Laurean strategiassa korkeakoulun tahtotilaksi on määritelty vuonna 2030 olla työelämäosaamisen ja elinvoiman kansainvälinen kehittäjä Uudellamaalla. Strategiaa päivitetään vuosittain toimintaympäristön analysoinnin sekä henkilöstön, opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien antaman palautteen perusteella (ks. 3.1). Laurean strategiassa on määritelty viisi kriittistä muutostarvetta, jotka edistävät korkeakoulun tahtotilan saavuttamista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kriittiset muutostarpeet ovat 1) Osaamisperustaisuuden, oppimisen laadun ja opintotehokkuuden vahvistaminen tutkintoon johtavassa koulutuksessa, 2) Muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen lisääminen vastaamaan yhteiskunnan jatkuvan oppimisen haasteeseen, 3) Korkeatasoisten avointen digitaalisten opintojen lisääminen ja saatavuuden laajentaminen, 4) Strategisen alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen kumppaniverkoston laajentaminen ja syventäminen, 5) T&K-toiminnan vaikuttavuuden ja kilpaillun rahoituksen kasvattaminen. Kriittiset muutostarpeet ovat määrittyneet konkreettisiksi, kehittämistyötä ohjaaviksi hankkeiksi, joiden edistymistä seurataan systemaattisesti ja joihin on resursoitu voimavaroja (julkaisu Askel askeleelta kohti strategista muutosta Laureassa). Strategian ohella korkeakoulun toimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta määrittää OKM:n ja Laurean välinen sopimus. Vuosittaisen talous- ja toimintasuunnitelman (TTS) kautta johdetaan, seurataan ja kehitetään yhteiskunnallista vaikuttavuutta (ks. 3.1).
Laurean omistajina ovat Uudenmaan kunnat ja kaupungit sekä Invalidiliitto ry. Omistajat omalta osaltaan määrittävät korkeakoulun toimintaa ja tätä kautta edistävät yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Laurealla on kolme alueneuvottelukuntaa, joiden tehtävänä on kilpailukyvyn parantaminen tiivistämällä Laurean yhteyttä innovaatiojärjestelmään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Lisäksi tutkintokohtaiset työelämän ohjausryhmät vahvistavat yhteiskunnallista vuorovaikutusta ottamalla huomioon elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden tarpeita koulutuksen kehittämisessä ja tarjonnassa sekä TKI-hanketoiminnassa. Laurea on mukana useissa alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, ja korkeakoululla on pitkät perinteet kehittämispohjaisesta työelämäyhteistyöstä. LbD-toimintamalli pohjaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sitoen yhteen koulutuksen, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja TKI-hanketoiminnan.
Sidosryhmien nousevia tarpeita ja muita toimintaympäristön heikkoja signaaleja tunnistetaan aktiivisesti ja toimintaa myös mukautetaan niiden mukaisesti esim. uusien TKI-hankkeiden tai opintosisältöjen kautta. Kuvassa 6 on esitetty Laurean sidosryhmäluokittelu.
Kuva 6. Laurean sidosryhmäluokittelu
Laurea on julkaissut vuodesta 2016 lähtien vuosittaisen Laurean yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus -raportin, jossa esitellään korkeakoulun toiminnan synnyttämää vaikuttavuutta seitsemän strategisen teeman kautta (ks. onnistuneet kehittämistoimet 2.4).
TKI-toiminta ja tietojärjestelmät
TKI-toiminnan rakenteita ja prosesseja on kehitetty ja jämäköitetty vuoden 2016 auditoinnin kehittämissuositusten mukaisesti. TKI-toiminnan kokonaisvastuu on allokoitu vararehtorille, jonka tukena toimivat neljän korkeakouluyksikön johtajat ja TKI-päälliköt sekä kolmen tutkimusohjelman johtajat ja läpileikkaavien teemojen koordinaattorit. Tutkimusohjelmat – Kestävä ja monipuolinen sosiaali- ja terveysala, Palveluliiketoiminta ja kiertotalous, Yhtenäinen turvallisuus – jäsentävät TKI-toimintaa temaattisiin kokonaisuuksiin ja niitä kehitetään jatkuvasti esim. kumppanuusverkostojen integroimisen osalta. Laurea on käynnistänyt tutkijan urapolun tieteellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi Laurean osaamisalueilla. Tutkimusohjelmien läpileikkaavina teemoina ovat yrittäjyys, pedagogiikka ja yhteiskehittäminen, digitalisaatio ja tiedon hallinta yhteiskunnassa sekä eettinen osaaminen ja ennakointiosaaminen. Laurean tutkimusohjelmat ja läpileikkaavat teemat on esitetty kuvassa 7.
Kuva 7. Laurean tutkimusohjelmat ja läpileikkaavat teemat
Reportronic-järjestelmässä on tiedot kaikista käynnissä olevista ja päättyneistä hankkeista sekä hankevalmisteluista. Järjestelmä mahdollistaa monipuolisten tilannekuvaraporttien tuottamisen. PRM-järjestelmä on puolestaan asiakkuudenhallintajärjestelmä, joka sisältää kattavasti tietoa yhteistyökumppaneista ja yhteistyön muodoista. Vuonna 2019 käyttöön otettu avainkumppanuuden malli mahdollistaa pitkäjänteisen ja systemaattisen yhteistyön rakentamisen valittujen kumppanien kanssa (ks. 4). TKI-toiminnan tuloksellisuutta seurataan säännöllisesti TKI-toiminnan johtoryhmässä.
| Vahvuudet | Kehittämiskohteet |
| Toiminnan kannalta merkitykselliset kriittiset muutostarpeet on tunnistettu ja käynnistetty niihin muutoshankkeet | Palaute- ja arviointitiedon perusteella tehtävien kehittämistoimien teho ja nopeus |
| On olemassa kattavat foorumit vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa, ja ne yhdistyvät strategian päivityksen vuosisykliin | Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja vuorovaikutukseen liittyvien määrällisten mittareiden ja vastaavien tavoitetasojen vähyys |
| Vastavuoroisen yhteistyön rakentaminen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen avainkumppanuusmallilla | Pitkittäisdatan kerääminen yhteiskunnan hyödynnettäväksi |