Verkostoitunut TKI-toiminta tukee aluetta
Alueellisesti verkostoituneena ammattikorkeakouluna KAMK rakentaa TKI-toiminnan tavoitteet verkostoon kuuluvien tahojen kanssa. KAMK pyrkii varmistamaan, että TKI-toiminnan tavoitteet perustuvat strategiaan ja että TKI-toiminnalla on yhteys opetukseen. KAMKilla on pitkäaikaisia kumppaneita, joiden kanssa tehdään strategista yhteistyötä muun muassa TKI-hankkeissa. Auditointihaastattelujen perusteella KAMK myös kartoittaa jatkuvasti mahdollisia alueellisia kumppaneita ja tekee yhteistyötä muun muassa Kauppakamarin kanssa verkostoituakseen uusien alueellisten toimijoiden kanssa. Auditointiryhmä sai haastatteluissa näyttöä siitä, että kumppanuuksien hallinnointi on kuitenkin vahvasti henkilökohtaisiin verkostoihin perustuvaa. TKI-toiminnan poikkialainen ryhmä toimii kuitenkin tietoa jakavana ja toimintaa kehittävänä foorumina. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan KAMK hyötyisi nykyistä systemaattisemmasta kumppanuuksien hallintajärjestelmästä, jolla se voisi jakaa tietoa kumppanuuksista ja esimerkiksi niihin liittyvistä kontakteista, kumppanuuksien tilasta ja kehittämisestä organisaation sisällä.
KAMK seuraa TKI-toiminnan tuloksia strategisilla mittareilla, joissa talouden mittareilla on suuri merkitys. Strategisesta mittaristosta puuttuu kuitenkin sinne aiemmin sisältynyt TKI-kumppaneiden palaute. Auditointihaastattelussa selvisi, että KAMK on luopunut koko organisaation kattavasta TKI-projektien palautekyselystä. Koska KAMK ja sen kumppanit ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa, haastattelujen mukaan toimijoilla on välittömät ja suorat kanavat tuoda esiin kehitysehdotuksia ja muuta palautetta. Auditointiryhmän huolena kuitenkin on, että vaikka kumppanuuksia voidaan kehittää tiiviin vuoropuhelun pohjalta, voi systemaattisen palautteen keruun puute johtaa palautteen hukkumiseen ja siihen, ettei kehityskohteista ja onnistumisista saada systemaattista korkeakoulutasoista tietoa kehittämistyön pohjaksi. KAMK tunnistaakin, että aluevaikuttavuuden seuraamiseen tarvittavan mittariston kehittäminen niin suoriin kuin johdannaisvaikutuksiin on kehittämiskohde. Mittariston monipuolistaminen toisi nykyistä paremmin esille KAMKin merkityksen alueen kehittäjänä.
Avoin tiede ja tutkimuksesta viestiminen ovat KAMKin tunnistamia kehityskohteita
KAMK pyrkii edistämään avointa tiedettä sekä avointa TKI-toimintaa, ja auditointiryhmä sai näyttöä siitä, että ohjeistuksia ja prosesseja tämän tueksi on olemassa. KAMKin Julkaisijan opas kannustaa avoimeen julkaisemiseen ja opastaa julkaisijaa julkaisutoimintaan liittyvissä kysymyksissä, kuten julkaisukanavan valinnassa ja tutkimuksen etiikkaan liittyvissä asioissa. Käytännössä avoin tiede ja julkaiseminen ovat KAMKissa vielä kehittymässä. KAMK on itsearvioinnissaan ilmaissut tavoitteekseen avoimen tieteen tason nostamisen seuraavalle tasolle. Tällä viitataan avoimen toimintakulttuurin kypsyystasoon, joka perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön säännölliseen selvitystyöhön korkeakouluissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa. Tällä hetkellä avoimuuden edistäminen vaikuttaa olevan vahvasti KAMKin kirjaston aktiivisen toiminnan varassa. Auditointiryhmä suosittelee, että avoimen tieteen edistämiseksi siitä jaetaan vastuuta laajemmalle joukolle KAMKin toimijoita. Samalla KAMKin tulee panostaa nykyistä enemmän avoimesta tieteestä ja sen hyödyistä viestimiseen.
Julkaisutoiminnasta ja tutkimuksesta viestimisen hyvät käytänteet ja eri viestintäkanavien käyttäminen toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi jäävät Julkaisijan oppaassa vähälle huomiolle. Auditointiryhmä suosittelee, että KAMK viestisi yhteistyössä sidosryhmiensä ja verkostojensa kanssa nykyistä laajemmalle yleisölle merkittävistä koulutukseen ja TKI-toimintaan liittyvistä hankkeistaan. Auditointiryhmä kannustaa KAMKia kehittämään sekä viestintästrategiaa että nykyistä käytännönläheisempää viestinnän ohjeistusta vaikuttavuuden vahvistamiseksi.