3.3 Laatujärjestelmän toimivuus ja kehittäminen

Assessment of the audit team

Laatujärjestelmän toimintamallien käyttöä on yhtenäistettävä

Auditointiaineistojen perusteella KAMKilla on toimiva ja sen perustehtävät kattava laatujärjestelmä. Auditointihaastatteluiden mukaan henkilöstöryhmät organisaation eri tasoilla tunnistivat laadunhallinnan osa-alueita PDCA-syklin eri vaiheissa. Lisäksi haastatteluista nousi esille korkeakoulun pedagogisen toimintamallin (cKAMK) yhteys laatutyöhön ja laadun kehittämiseen.

Toiminnan taustalla oleva strateginen suunnittelu perustuu tietoon, jota saadaan kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja oman maakunnan alueelta. Näiden pohjalta määritellään tavoitteet, joita tavoitellaan yhdessä tekemällä. Tekeminen perustuu pääsääntöisesti yhteisesti laadittuihin ohjeistuksiin, tekemisen tuloksia mitataan eri tunnusluvuilla ja näin saatujen tulosten perusteella tehdään tarvittaessa kehittäviä toimenpiteitä.

Auditointihaastatteluissa saatiin näyttöjä siitä, että KAMK pystyy tunnistamaan laatujärjestelmän avulla kehittämistarpeita ja kehittämään toimintaansa tavoitteellisesti. Vaikka laatujärjestelmän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta perustehtävien kehittämisessä on näyttöä, tämä näyttö ei kaikilta osin toteudu organisaation eri puolilla. Yksiköiden ja osaamisalueiden välillä on eroja yhteisesti sovittujen toimintamallien noudattamisessa.

Vuoden 2015 auditoinnissa KAMKia suositeltiin kehittämään omia menettelytapoja laatujärjestelmänsä kehittämiseen ulkoisen auditoinnin rinnalla. Auditointiryhmä ei saanut haastatteluissa täsmällisiä vastauksia siihen, miten näitä menettelytapoja on kehitetty edellisen auditoinnin jälkeen. Sen sijaan näyttöä saatiin siitä, että vuoden 2015 auditoinnin suosituksia on käsitelty ja niiden pohjalta on ryhdytty toimenpiteisiin, joilla esimerkiksi on helpotettu laatujärjestelmän tuottaman aineiston löytämistä intranetistä.

Itsearviointiraportin mukaan organisaation sisäisiä tai muiden toimijoiden havaitsemia hyviä käytänteitä jaetaan arjen työssä ja yksikkökokouksissa. Tähän saatiin vahvistusta myös auditointihaastatteluissa. Haastatteluiden mukaan opiskelijat, sidosryhmien edustajat ja henkilöstö antavat palautetta ja kehittämisideoita matalalla kynnyksellä.

Vaikka korkeakoulun avoin, osallistava ja luottamukseen perustuva laatukulttuuri luo myönteisiä vaikutuksia, tämä voi johtaa haastattelujen ja työpajojen perusteella myös haasteisiin. Esimerkiksi koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa yksilöiden toimintavapaus menee auditointiaineistojen perusteella usein yhteisesti sovittujen toimintamallien edelle. Tästä seuraa haastattelujen ja työpajojen perusteella vaihtelua muun muassa opintojaksojen kuormittavuuteen ja arviointikäytänteisiin. Auditointiryhmä suosittelee huolehtimaan siitä, että laatujärjestelmän määrittämät toimintamallit ovat yhtenäisesti käytössä eri puolilla organisaatiossa.