4.1 Kysyntälähtöinen jatkuva oppiminen

Kysyntälähtöinen jatkuva oppiminen

Jatkuva oppiminen (JO) eli osaamisen kehittäminen ja uudistaminen työuran eri vaiheissa on keskeisiä työelämän haasteita. Savoniassa kysyntälähtöinen jatkuva oppiminen on strateginen valinta kohti visiota 2030. Sille on asetettu kehitys- ja kasvutavoitteita, joita tuetaan toimintaan panostamalla, mm. resursoinnilla ja organisoitumisella.

Auditoinnista toivotaan palautetta kysyntälähtöisen jatkuvan oppimisen toimintamallista: miten vaikuttavana, laadukkaana ja tulevaisuusorientoituneena se näyttäytyy ja mitkä olisivat seuraavat kehittämiskohteet ja -askeleet.

Savonian strategisessa kysyntäperusteisen jatkuvan oppimisen synergiamallissa yritykset ja organisaatiot, korkeakoulu ja oppija muodostavat kokonaisuuden, jossa osaamistarpeiden tunnistaminen perustuu jatkuvaan ja avoimeen dialogiin. Koulutuksissa hyödynnetään myös TKI-ympäristöjä ja -hankkeita sekä kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja.  Koulutuksia personoidaan tavoitellun osaamisen mukaisesti ja asiakasta/oppijaa tuetaan ja ohjataan tarveperustaisesti. Jatkuvan oppimisen profiilia rakennetaan osaamisen painoalojen kautta.

Strategian Great Place to Learn -ohjelma on tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen yhteinen. Arvolupauksena on Teemme yhdessä oppimisesta merkityksellistä. Ohjelmassa strateginen valinta ”personoitu koulutus” linkittyy vahvasti jatkuvaan oppimiseen.

Savonia organisoitui 2021 strategialähtöisesti viiteen tulosyksikköön ja korkeakoulupalveluihin. Jatkuvan oppimisen tulosyksikön vastuulle kuuluvat yamk-tutkinnot, koulutuksen liiketoiminta ja avoin amk sekä koulutuksen kehittämishankkeet. Tulosyksikköä johtaa jatkuvan oppimisen johtaja. Hän on Savonian laajennetun johtoryhmän ja pedagogisen johtoryhmän jäsen. Ryhmät vastaavat strategian toteutumisesta ja ryhmiä johtaa rehtori.  Tulosyksikön tulossopimuksessa sovitaan tavoitteista sekä kehittämiskohteista ja mittareista 2-vuotiselle sopimuskaudelle.

Jatkuvan oppimisen tulosyksikössä on kolme tiimiä.

  • Master School -tiimi kehittää yamk-tutkintoja. Niille rakennetaan Savonia Master School -brändiä.
  • Koulutuksen liiketoiminta (LIITO) -tiimi tuottaa ja kehittää tilaus- ja täydennys- ja erikoistumis- sekä työvoimapoliittisia koulutuksia
  • Jatkuvan oppimisen (JoKe) tiimi koordinoi opseja, osaamismerkkejä ja kehittämishankkeita sekä osaltaan avointa koulutustarjontaa. Se on yksikön kehittämissolun ydin. Tiimi hoitaa myös markkinointia.

Master Schoolin koulutuspäällikkö johtaa tiimivastaavien palavereja (JOORY). JOORY arvioi tiimien tuloksia kaksi kertaa vuodessa jatkuvan oppimisen johtajan johdolla. Koulutuspäällikkö toimii JO-tulosyksikön opettajien esihenkilönä. Pääasiallinen työpanos kohdistuu Master Schooliin, mutta hän osallistuu myös JoKe-tiimin/kehittämissolun kokouksiin. Tulosyksikön kokonaisuus ja työnjako hakevat osin vielä muotoaan.

Erillisestä tulosyksiköstä huolimatta jatkuva oppiminen on läpileikkaavasti kaikkien yksiköiden toimintaa. Strategian mukainen dialogi yritysten kanssa tapahtuu asiantuntijoiden verkostoissa ja työelämäsuhteissa sekä hankkeissa. Osaamistarpeet ja koulutusideat muotoutuvat koulutuksiksi ja hankkeiksi asiantuntijoiden ja tiimien välisen vuorovaikutuksen sekä määriteltyjen prosessien, vuosikellojen ja tavoitteiden kautta. Itsearvioinnin perusteella tuotteistamisprosessi kaipaa vielä kirkastamista. Tiedonkulku osaamistarpeista ja tuotteistaminen edellyttävät horisontaalista vuoropuhelua yksiköiden välillä. Asiantuntijoiden työnkuvissa ja työaikasuunnitelmissa on tarpeen ottaa ennakoivasti huomioon JO-resurssitarpeet. Suurin osa alojen asiantuntijoista sijoittuu tutkintokoulutuksen yksikköön. Tki- ja kv-yksiköt tarjoavat myös osaamisen kehittämistä kumppaneille ja hankkeiden kohderyhmille. Täydennyskoulutuksella ja avoimella amk:lla on omat koulutuskalenterinsa. Hankkeiden koulutukset ovat pääsääntöisesti hankkeiden sivuilla.

Strategian tuloskortissa jatkuvan oppimisen mittareita ovat suoritetut yamk-tutkinnot, JO-osuus valtakunnallisesti ja koulutuksen liikevaihto. Tulosyksikön mittareita ovat lisäksi yamk-keskeyttäneet ja -opiskelijatyytyväisyys, JO-opintopisteet ja koulutuksen liiketoiminnan kate. Erityisesti yamk-tutkintojen läpäisyyn ja keskeyttäneiden määrään tulee kiinnittää huomiota.

Savonia on ollut edelläkävijä ristiinopiskelutarjonnassa ja samat opinnot ovat olleet tarjolla avoimessa amk:ssa. Avoin oppimisympäristö OpenEdu ja nonstop-verkko-opinnot ovat entisestään joustavoittaneet opintoihin osallistumista. Maahanmuuttaneiden koulutuksissa on eniten osallistujia koko maassa. Digitaaliset osaamismerkit toimivat todistuksena muun muassa ns. rullaavissa korkeakouludiplomeissa.

Master School määritteli keväällä 2021 neljä kehittämisen osa-aluetta, joille nimettiin vastuuryhmät. Osa-alueet ovat opetussuunnitelmat, markkinointi, opiskelijoiden ohjaus ja opinnäytetyöprosessi. Ryhmät ovat tehneet kehittämistyötä tavoitteellisesti. Avoimen amk:n toimijoiden yhteisissä palavereissa on päivitetty prosesseja, vuosikelloa ja työnjakoa, ja vastaavaa on tehty koulutuksen liiketoiminnan osalta. Ohjauspalveluja on vahvistettu rekrytoimalla ohjausasiantuntija.

Ensimmäinen osaamisen painoala on rakentumassa sote-alan digitalisaatioon / Digital Health, jossa on kaksi yamk-tutkintoa. Keväälle 2022 opintoja avataan avoimiksi verkko-opinnoiksi. Tuo tarjonta on jatkossa osa DigiVision mukaista Savonian eOpintotarjontaa.

Vahvuudet
Kehittämiskohteet
Jatkuva oppiminen on strateginen valinta, johon panostetaan.  Uusi organisaatiomalli sisäänajovaiheessa 
OpenEdu, avoin oppimisympäristö Tulosyksiköiden välinen resurssienhallinta, asiantuntijoiden työajan suunnittelu (TAS) 
Avoimen amk:n ja ristiinopiskelun integrointi, laaja tarjonta.  Prosessi ideasta koulutustuotteeksi tai -hankkeeksi tutummaksi henkilöstölle. Ideoiden systemaattinen kokoaminen. 
Maahanmuuttaneille suunnatut koulutukset  YAMK-tutkintojen läpäisy 
Sote-alan koulutuksen liiketoiminta
Yamk monialaiset valinnaiset opinnot, tarjolla avoimina nonstop-verkko-opintoina